| Aihe: Finlandia-hymni Suomen kansallislauluksi? | 1 |
|---|
|
Nykyinen kansallislaulu ei sinänsä ole kovin huono, mutta se on saksalaisen säveltämä ja ruotsalaisen sanoittama, ja sen lisäksi Virolla on omassa kansallislaulussaan sama melodia. Jean Sibeliuksen Finlandia olisi aidosti suomalainen. Se on lisäksi (ainakin omasta mielestäni) paljon hienompi, ja kiistämättä kansainvälisesti tunnetumpi. Tästä kertoo mm. se, että Leopold Stokokowski ehdotti sitä koko maailman kansallislauluksi.
Mielipiteitä? |
|
wagneristi: Jean Sibeliuksen Finlandia olisi aidosti suomalainen. Se on lisäksi (ainakin omasta mielestäni) paljon hienompi, ja kiistämättä kansainvälisesti tunnetumpi.
Totta, ja ainahan tästä välillä käydään keskustelua. Toisaalta mä en oikein osaa - enkä ehkä haluaiskaan - kuvitella kuinka monisatapäinen, paidaton, sinivalkonaamainen ja lievästi päihtynyt leijonayleisö mölisisi Finlandia-hymniä jonkun voitetun Karjalaturnausmatsin jälkeen. Saattais Sibba kääntyillä haudassaan. Nykyinen on sopivampi siihen ja vastaaviin tilaisuuksiin.
Mutta onhan tuo Finlandia sävellyksenä tietysti ihan eri luokkaa. Onko se vaan sitten kaikessa herkkyydessään ja eteerisyydessään jo liian hieno kansallislauluksi..?
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
mielestäni esim.Heikki Klemetin Oi kallis Suomenmaa on tunnelmaltaan kohottavamoi kansalliatunnetta nostattavassa herooisessa ja maskuliinisessa hengessään komeasti kalskahtavassa mieskuorosoinnissaan jonka tuntee sydänalassaan kun sibeliuksen kapoale on hauras ja sentimentaalinen eikä taroeeksi iskevä kansallislauluksi eikä toimi alkuoeräisestä yhteydestään irritettuna itsenäisenä numerona.yhtä hyvin. Emil Genetz on myös hyvä vaihtoehto.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
mielestäni esim.Heikki Klemetin Oi kallis Suomenmaa on tunnelmaltaan kohottavampi kansallistunnetta nostattavassa herooisessa ja maskuliinisessa hengessään komeasti kalskahtavassa mieskuorosoinnissaan jonka tuntee sydänalassaan kun sibeliuksen kappale on hauras ja sentimentaalinen eikä tarpeeksi iskevä kansallislauluksi eikä toimi alkuoeräisestä yhteydestään irrotettuna itsenäisenä numerona yhtä hyvin. Emil Genetz on myös hyvä mutta laulullisesti vaativampi vaihtoehto, Terve, Suomeni maa tai Herää,Suomi.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Sellistin mainitsemien kaltaisista syistä Venäjä tais palauttaa NL:n aikaisen kansallislaulun
Vehkeet on levällään, sen kanssa eletään, sen kanssa edetään |
|
tai siksi että se on medialtaan mahtipontisempi, vaikuttavampi ja muistettavampi kuin se uudempi joka jätti valjun vaikutelman.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
melodiaa hain. En seuraa mediaa. Siniristilippumme ja kotimaani ompi suomi istuvat kansan suuhun vaikkeivat ne lajityypiltään klassista taidemusiikkia olekaan.lingon upea ja hehkuvan patrioottinen leijonalippu, sua suomen leijona tervehdän, kohottavassa paatoksessaan sopii paremmin mutta sen korkeimpiin säveliin ei moni pysty kiipeämään.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Kannatetaan! Melodia on komea, mutta onkohan se riittävän mahtipontinen? Kannatetaan silti.
Tulipa mieleeni tuossa yksi päivä, että ehkä yksi oudoimmista yhteyksistä Sibeliuksen Finlandiaan löytyy Messiaenin L'Ascension:sta. Ei siihen hymniin, vaan siihen alun kehittelyyn. |
 levesinet
15.02.2015 12:30:06 (muokattu 15.02.2015 21:03:00) | |
|
wagneristi: Leopold Stokokowski ehdotti sitä koko maailman kansallislauluksi.
Mielipiteitä?
Olisi ylimielistä Intian (ja Indonesian ym.) musiikkikulttuureita kohtaan pakottaa vodkavyöhykkeen "Vapaamuurarirituaalimusiikkia mieskuorolle, pianolle ja uruille" laulettavaksi heidänkin nimissään. Mutta hyvin YK:maista se olisi. Intialaisilla on filosofiansa, oma avaruusohjelma Mars-luotaimineen ja musiikissa -jolla on oma mahtava historiansa- he vielä pitävät kiinni omanlaisesta laulutekniikastaan. Yleensä kulttuurit, jotka kokevat itsensä alempiarvoisiksi, ottavat hanakasti vaikutteita muualta ja lopulta kadottavat juuriaan.
Totta on, että nykyinen kansallislaulumme on saksalaisen säveltämä. Kun seuraa sanoja ja melodiaa, niin tuntuu, että aika väkisin niitä tavuja venytellään (soi saana kuultaineen) ja poukkoillaan hurjasti ylös, alas ikään kuin kielessämme olisi paljon yksitavuisia pikku sanoja niin kuin saksassa (esim. syn-nyin-maa lauletaan nopeasti hypäten kokonainen kvintti alas ja sitten jopa suuren sekstin verran toiseen suuntaan). Ei se ruotsinkielisillekään ole helppoa hyppelyä. Niin että kyllä parantamisen varaa olisi eikä luontevampaan lopputulokseen mitään ihmeellistä kaunomusiikin säveltäjämestaria tarvittaisi. Pitäisikö sanoitustakin tarkistaa, en tiedä.
megatherium: En seuraa mediaa.
Television rytmiin ei edes mediavero onneksi pakota ja yhä useampi ihminen mieluummin etsii tietoa ja musiikkia niin kuin oma mieli tekee, silloin kun mieli niin tekee. Sillä on tekemistä luovuuden kanssa. |
|
radion ja tvn ohjelmaformaatti ajattelu lienee epäluova ja kaavamainen kuvaviestinnän ja musiikillisen kommunikoinnin muoto palvellessaan suuren yleisön intressejä kliseemäisillä mielikuvien tarjonnallaan.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 HXY
19.02.2015 23:13:50 | |
|
megatherium: sibeliuksen kappale on hauras ja sentimentaalinen eikä tarpeeksi iskevä kansallislauluksi eikä toimi alkuoeräisestä yhteydestään irrotettuna itsenäisenä numerona yhtä hyvin..
Olen samaa mieltä. Kappale on kaunis, mutta tunnelma on kansallislauluksi turhan harras.
"Harold Camping on kokenut maailmanloppujen ennustaja." -Iltalehti |
|
Tässä olisi mitä mainioin kansallislauluversio...tosin ei ihan suomenkielellä :)
Mutta muutakin kaunista kuin kappale.
https://www.youtube.com/watch?v=ZtgjuEJl5Dk |
|
Ei missään tapauksessa. Korkeintaan Maamme-laulun rytmiikkaa voisi muutta suomen kielelle sopivammaksi. |
|
Lähinnä olikin pilke silmäkulmassa heitetty, eräänlainen versio aiheesta. |
|
Virossa samainen Paciuksen juomalaulu elää samalla lailla rinnakkaiseloa laulupidujen päänumerona toimivan, epävirallisen kansallislaulun Mu isamaa on minu arm kanssa. Mielestäni molemmissa maissa homma toimii niinkuin pitääkin.
Kainuun Sanomissa ei oo mikkään muu totta ku fanttoomi ja kuolinilimotukset
|
|
Suomellahan ei ole virallista kansallislaulua. Maamme-laulu on virkaatoimittavana ollut tovin, mutta aivan hyvin Finlandia voitaisiin nostaa virallisen kansallislaulun asemaan, eikä se juridisesti edes tarkoittaisi Maamme-laulun syrjäyttämistä. Tässä keskustelussa on nähdäkseni kaksi positiota, joista toinen painottaa tradition jatkuvuutta ja toinen musiikillista sisältöä sekä historiallista relevanssia. Finlandia vie Maamme-laulua kyllä satanolla, mutta Maamme-laulu on muodostunut perinteeksi.
Tuosta Be Still My Soulista on parempiakin versiointeja:
https://www.youtube.com/watch?v=omlBeCGLFG4
"Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Eino Kyrköösjärvi |
|
Mitään virallista kansallislaulua ei tarvita. Juridiikasta puhuminen on aiheen vierestä. Finlandialla ei ole mitään historiallista relevanssia olla kansallislaulu, vaan siinä pisteet menevät tietysti Maamme-laululle, esityshistoriansa ja -traditionsa puolesta. Kauniimpi Finlandia-hymni on, mutta ei tarpeeksi pönöttävä kansallislaulun genreen. |
|
Kannatetaan Finlandia-hymniä. Hieno teos kaiken kaikkiaan. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
