Rummut: soittaminen ›

Tuo symbaalimerkkien vertailu on kyllä niin laaja alue, että pitäis joku gradun tyyppinen kirjoitelma siitä väsätä. On tietty ominaissoundeja merkeillä, mutta kaikilla merkeillä kirkas ja tummasoundisia, eri pinnalla, taonnalla ja sorvauksella. Symbaalissa ei voi paljoo huijata soundissa. Tietty niistäkin kovat soittajat saa enempi irti sävyjä.
Yksinkertaisinta kai tässä soundiasiassa on alkaa ajatella, että kapulan pitäis pompata heti irti kalvosta ja pellistä ja aloittelevalla se jää siihen helposti kii. No efektinä voi jättää tahallaan kii. Myös että lyö ja osuu siihen kohtaan mihin haluaa ja osaa virittää soittimen, merkitsee aikapaljon. Halppisrumpuja ei saa välttämättä millään vireeseen. En tiiä auttoko ketään tämä...:)

Vallu-Veke: No paraneeko se soundi yhtään näillä pidemmällä ehtineillä, jos he saavat soittaa sillä kalleimmalla, verrattuna siihen, kun soittavat sillä aivan halvimmalla?
 
Vähemmän kuin saattaisi luulla. Ei ainakaan siten, että 800 e virvelillä olisi neljä kertaa parempi kuin 200 euron virvelillä. Tottakai usein on niin että kalliimpi rumpu on paremmin tehty ja silloin mahdollisesti siitä on mahdollista saada irti enemmän eri sävyjä, mutta juuri siihen tarvitaan se tatsi.
Edit: typo

Sehän on kyllä aivan absoluuttisen totta, että tatsi ratkaisee hirveän paljon, mikä on havaittavissa kun kaksi eri oppilasta soittaa opetussettiä -- tai kun oppilas ja minä soitamme samaa settiä -- tai kun minä ja Jartsa Karvonen soitamme samaa settiä... Sekin on subjektiivisesti totta, että "tatsini kuulostaa paremmalta" silloin, kun tatsini osuu Kumuihin, eikä esim. opetuspaikkani vasta kalvottamiini ja virittämiini Pearl Exporteihin. Voisiko olla jopa niin, että paremmissa kamoissa on suurempi ja laajempi soundipotentiaali, ns. "headroom", joka huonommissa kamppeissa voi joillain yksilöillä -- korvan ja tatsin kehittyessä -- jäädä liian pieneksi. Yleensä halvatkin rummut saa edes johonkin vireeseen, kun taas kalliimmat taittuvat moneen menoon.
 
Jos joku ei ihan ymmärtänyt kaikkien rakastamaa autovertausta, niin kyseessä oli sarkastinen kärjistys pikku totuuden siemenellä. Tietenkään Ladalla ei ole samaa vauhtipotentiaalia kuin urheiluautolla, mutta laitapa Ladan rattiin ammattikuski, niin kyllä se nopeammin maaliin pääsee kuin taviksen ohjastamana.

damn u: Vähemmän kuin saattaisi luulla. Ei ainakaan siten, että 800 e virvelillä olisi neljä kertaa parempi kuin 200 euron virvelillä. Tottakai usein on niin että kalliimpi rumpu on paremmin tehty ja silloin mahdollisesti siitä on mahdollista saada irti enemmän eri sävyjä, mutta juuri siihen tarvitaan se tatsi.
Edit: typo
 
Tätä aloittaja varmaan lähinnä tarkoitti tai tämän tyyppisestä asiasta keskustelua.
On kyllä liikkeellä juttua, että pianonsoiton opettajat ei oikein sulata, jos oppilas
harjoittelee parin kympin casiolla.
Pitää olla painotetut koskettimet heti alusta lähtien.
He suorastaan kieltävät susipaskat soittimet. Niillä ei voi oppia soittamaan pianoa.
Tämä on monen opettajan mielipide. Kysymys on tatsista, mitä ei voi harjoitella kuin suhteellisen kunnollisella välineellä. Rumpuja voi tietty soittaa vaikka kurkkupurkeilla jos haluaa.

Vallu-Veke: Tätä aloittaja varmaan lähinnä tarkoitti tai tämän tyyppisestä asiasta keskustelua.
On kyllä liikkeellä juttua, että pianonsoiton opettajat ei oikein sulata, jos oppilas
harjoittelee parin kympin casiolla.
Pitää olla painotetut koskettimet heti alusta lähtien.
He suorastaan kieltävät susipaskat soittimet. Niillä ei voi oppia soittamaan pianoa.
Tämä on monen opettajan mielipide. Kysymys on tatsista, mitä ei voi harjoitella kuin suhteellisen kunnollisella välineellä. Rumpuja voi tietty soittaa vaikka kurkkupurkeilla jos haluaa.
 
Totta. Pianonsoitossa tuossa casio-vertauksessa on kyse siitä, että halvan sähköpianon ja syntikan tuntuma on aivan toinen kuin akustisessa pianossa. Akustisessa pianossa tai paremmissa sähköpianoissa on vasaramekanismi, syntikassa ja halvemmissa jne. ei ole.
Se vaikuttaa tosi paljon.
 
Rumpujen kohdalla tämä on mielestäni melkein sama kuin halvan sähkösetin ja akustisen vertailu. Eniten kai soittajan kohdalla on kyse siitä mitä haluaa. Jos haluaa oppia soittamaan biisejä tai soitella vaan musaa, niin silloinhan syntikka, sähkörummut jne on varmasti oikein hyvä valinta. Eikä siinä mitään vikaa ole.

Osta niin hyvät kamat, kuin suinkin on mahdollista. Tasoitusta antaa jokainen tekniikassa ja soittotatsissa.
 
Motivaatiolisäys treenamiseen tulee aina uuden vermeen myötä. Jos ei, osta sukset ja lähde kesät-talvet hiihtelemään ;)

Soita aidolla ja suurella sydämmellä, niin sieltä se groove myös löytyy. That's the secret.

On kamarunkkareita ja suurella sydämellä soittajia. Checked.

Kailis: On kamarunkkareita ja suurella sydämellä soittajia. Checked.
 
On niitäkin, mutta suuri sydän ei soundaa, jos kamat on bebasta. Rumpalit nyt keskimäärin on huonommin kamaorientoituneita, kuin muut muusikot. Ainakin kaikki minun tuntemat kosketisoittajat ja kitaristit/basistit ovat tosi tietoisia, miksi ja millä vedetään. Rumpaleista iso osa ei osaa virittää rumpua, osaa pitää kapulasta kiinni/saa sitä pomppaamaan kontrollissa tai vältä muutenkaan soittimistaan, settibalanssistaan tai edes kuuntele kanssasoittajiaan...

rintapek: Toi on varmaankin totta. Siis ainaskin siten, et kitarisoilla ja etenkin kiipparisteilla saundi on jossain määrin kiinni niist kamoistakin. Voksi ja marsu kun ny vaan saundaa eriltä, eikä casiosta saa hammondia vaik seisois päällään.
Tyylitaju taas on asia jota ei saa kaupasta.
 
Bebakamat ei o kivat kellekään. Mut ei se ny ainaskaan mun mielestä sitä tarkoita, et pitäis laakista hankkia parasta mitä rahalla saa, ettei antais kellekään "kamoissa tasoitusta". Kun en miellä asiaa mitenkään kilpailuksi. Kyl sen sit ajan mittaan hoksaa mitä tarttee tai tahtoo.
 
Ei kamakilpailua ole. Kaikki saa kaupasta/harrastajilta sitä, mitä haluaa. NS. tallikamppeita tyyliin MotoGP ei näissä hommissa ole. Sitäpaitsi rummut on halpoja, jos verrataan vaikkapa klasarivehkeisiin. Tuttava osti sellonjousen, joka maksoi 10 000 euroa. Mieti! Tyttärelle oboeta katselin. Halvin puuputkella oli yli kaksitonnia. Siis aloittelijamalli. Jos virveli maksaa tonnin, on se kohtuullista kuitenkin loppupelissä. Asiaa vain täytyy ajatella ja miettiä. Jokainen pitää ihan normaalina vaikkapa 50 000 euron auton hankintaa, mutta jos se viisi tonnia menee rumpusettiin, pidetään kamarunkkarina. Tässä on rumpaleilla itsetutkiskelun paikka.

Onko tämä nyt varmasti oikealla alueella?
 
Tässä on rumpaleilla itsetutkiskelun paikka. Hörähdin.

hollmi-5: Ei kamakilpailua ole. Kaikki saa kaupasta/harrastajilta sitä, mitä haluaa. NS. tallikamppeita tyyliin MotoGP ei näissä hommissa ole. Sitäpaitsi rummut on halpoja, jos verrataan vaikkapa klasarivehkeisiin. Tuttava osti sellonjousen, joka maksoi 10 000 euroa. Mieti! Tyttärelle oboeta katselin. Halvin puuputkella oli yli kaksitonnia. Siis aloittelijamalli. Jos virveli maksaa tonnin, on se kohtuullista kuitenkin loppupelissä. Asiaa vain täytyy ajatella ja miettiä. Jokainen pitää ihan normaalina vaikkapa 50 000 euron auton hankintaa, mutta jos se viisi tonnia menee rumpusettiin, pidetään kamarunkkarina. Tässä on rumpaleilla itsetutkiskelun paikka.
 
Toi on kans ihan totta.
 
Mut tavallaan se mist ketju lähti liikkeelle ... "saundit kohdalleen"... niin se ny ei useinkaan aina rumpukaupassa rahalla ratkea.

Epämuusikko: Onko tämä nyt varmasti oikealla alueella?
 
Hörähdin.
 
No hörähtele rauhassa. Sitten kun saat oikein hyvän rumpusetin, sinunkin mielesi muuttuu. Siihen asti voit haalia edullisia Mapexeja m.netin torilta kymmenen settiä osamaksuksi ;)
 
Soittamiseen tämä ei tosin ihan suoraan liity, mutta ihan varmasti soittaa suuremmalla innolla ja treenaa iloisemmin/ahkerammin, kun saa jotain paremmin soundaavaa settiinsä. Se on pitkä tie kulkea, mutta se kannattaa. Suoraan "parasta-mitä-rahalla-saa" -meininkiä en itsekään suosittele. Se on kuin Himalajan valloitus: pari perusleiriä on pakko pitää enne huipulle kiipeämistä kamarintamalla.
 
Ja edelleenkin: jokaisella riittää treenattavaa...

hollmi-5: Suoraan "parasta-mitä-rahalla-saa" -meininkiä en itsekään suosittele.
 
Voittajana on helppo hymyillä Yamahan PHX-setin onnellisena omistajana. Mount Everest on valloitettu ja miltä siellä alempana maisemat näyttävät?

jazzmies: Voittajana on helppo hymyillä Yamahan PHX-setin onnellisena omistajana. Mount Everest on valloitettu ja miltä siellä alempana maisemat näyttävät?
 
Se kyllä kuulosti noissa laittamissasi klipeissä ihan himputin hyvältä! Nooh, minäkin sitten kunhan rupeaa rikastumaan ja lakkaa köyhtymästä... Eli ei siis ihan heti!

hollmi-5: Jokainen pitää ihan normaalina vaikkapa 50 000 euron auton hankintaa, mutta jos se viisi tonnia menee rumpusettiin, pidetään kamarunkkarina. Tässä on rumpaleilla itsetutkiskelun paikka.
 
Mä en pidä normaalina. Harrastetavaraan 50 tonnia ois ihan ok, mutta ei autoon jos sitä ei harrasta.

jazzmies: Voittajana on helppo hymyillä Yamahan PHX-setin onnellisena omistajana. Mount Everest on valloitettu ja miltä siellä alempana maisemat näyttävät?
 
Ei se sinun eka seti ollut. Eikä toka...

Hollmmin kans kyllä samoilla linjoilla, että paremmat rummut ja symbaalit motivoi treenaamiseenkin ihan eri tavalla. Jos pieksää jotain klonksklonks peltejä ja rumpuja ei edes pysty virittämään soiviksi jne on aika köppästä semmoseten kamojen kans puuhastella tuntiakausia.
Tähän nuoruudesta ihan omakohtainen kokemus.
Niin hjuvät kamat kun perse kestää ja mieluiten käytettynä vielä. Ne omat mieltymykset muodostuu sitten kyllä. Mulla ainakin on lähtenyt poiespäin moderneista kamoista kääntymään kokonaan, vaikka soittas mitä...

Halvin puuputkella oli yli kaksitonnia. Siis aloittelijamalli.
 
http://www.woodwinds.composer.fi/eshop/
 
Kannattaa myös katsastaa käytettyjä, ihan niin kuin rummuissakin. Tuollakin oboe vuodelta 1890 750€.