Rock, pop, alternative ›

Tämä on kanssa hyvä. Löytyy myös tietoa äänityspäivistä ym.
 
http://www.sergent.com.au/elvis/menu.html

Tulipa taas todettua - kun tuota Elviksen virallista diskografiaa selailin - miten kamalaa kuraa 60-luvun leffasoundtrackit ovat. Aivan Hirveää p###aa. Aiemmat musiikilliset saavutukset on haluttu selvästi vesittää tekemällä mitäänsanomatonta iskelmäpoppia.
 
..No onneksi meillä on myös tuhkasta noussut nahka-Elvis.

Loijaa: Tulipa taas todettua - kun tuota Elviksen virallista diskografiaa selailin - miten kamalaa kuraa 60-luvun leffasoundtrackit ovat. Aivan Hirveää p###aa. Aiemmat musiikilliset saavutukset on haluttu selvästi vesittää tekemällä mitäänsanomatonta iskelmäpoppia.
 
..No onneksi meillä on myös tuhkasta noussut nahka-Elvis.
 
Kyllä se näin vaan ikävä kyllä on. Koko 60-luvun tuotanto tuli kovimpina fanivuosina kahlattua läpi ja onhan siellä yksittäisiä helmiä. Mutta kun ollaan objektiivisia, niin 90-prosenttisesti leffakama oli täyttä sitä itseään.
 
Muutenkin Elviksen tuotannosta on vain ehkä 15-20% sellaista biisimateriaalia, joka ei aiheuta harmitusta siitä, kuinka heppoiseen sontaan hän tuhlasi ainutlaatuisia lahjojaan. Ne parhaat hetket ovatkin sitten parhautta.

reaper666:
Eli mistä saisin tietää elviksen viralliset albumit. Ja jos ostaisin ne kaikki niin mulla olisi kaikki hänen levyttämät biisit. Okei tossa tapauksessa ei varmaan mahdolliset viralliset albumit riitä, koska b-puoli materiaali.

 
Myös a-puoli materiaali puuttuisi. Vasta 70 luvulla alkoi sinkkuja ilmestyä myös älppäreille.

Timetokill: Mutta kun ollaan objektiivisia, niin 90-prosenttisesti leffakama oli täyttä sitä itseään.
Muutenkin Elviksen tuotannosta on vain ehkä 15-20% sellaista biisimateriaalia, joka ei aiheuta harmitusta siitä, kuinka heppoiseen sontaan hän tuhlasi ainutlaatuisia lahjojaan.
 
Double Troublen leffa-albumiin liittyen hassu fakta: Albumi ilmestyi samana päivänä kuin Beatlesin Sgt. Pepper's. On siinä melkoinen kontrasti kun vertaa vaikkapa Strawberry Fieldsiä ja Elviksen läpisoitettua versiota Old McDonaldista.

Presidentti: Double Troublen leffa-albumiin liittyen hassu fakta: Albumi ilmestyi samana päivänä kuin Beatlesin Sgt. Pepper's. On siinä melkoinen kontrasti kun vertaa vaikkapa Strawberry Fieldsiä ja Elviksen läpisoitettua versiota Old McDonaldista.
 
Kiintoisaa. Pepper merkitsi Beatlesille projektia erilaisista paluista lapsuuden maailmoihin, sekä kuvitteellisiin että todellisiin. Varsinaista lastenlaulua ei Pepperillä ole joten Old MacDonald täydentää hienosti jäänyttä aukkoa. Pepperillä ei myöskään ole Strawberry Fieldsiä joka oli sinkkubiisi, etiäinen, ja Old MacDonaldin tavoin ulkoa liitettävä Pepperin kuvitteelliseen todellisuuteen.

Eikös edge of sanity ole leffabiisi? Siinä ainakin sellainen helmi että oksat pois.

reaper666: Eikös edge of sanity ole leffabiisi? Siinä ainakin sellainen helmi että oksat pois.
 
Ei sellaista ole olemassakaan. Viitannet Edge of Reality -biisiin leffasta Live a Little, Love a Little.

Ari78: Ei sellaista ole olemassakaan. Viitannet Edge of Reality -biisiin leffasta Live a Little, Love a Little.
 
Live A Little, Love a Little on elokuvana mielenkiintoinen ihan jo kuvausaikaansa nähden, 1968. Ja on muuten Elvis laihtunut comeback -show'n kuumotellessa jos vertaa johonkin Paridise Hawaiian Styleen. Ohjaajana on tavalliseen tapaan 30-luvulla aloittanut Norman Taurog, mutta jonkunlaista vapautumista on nähtävissä.
 
Elviksen hahmo työskentelee rahaongelmien takia salaa tissilehdelle. Ja Haysin koodi murtuu kirjaimellisesti. Koodihan joskus määritteli aviopareillekin erilliset sängyt, tässä elokuvassa taas on parisänky mikä on jaettu levyllä kahteen osaan. Ja Elvis paiskaa ko. levyn roskalavalle.

Presidentti: Double Troublen leffa-albumiin liittyen hassu fakta: Albumi ilmestyi samana päivänä kuin Beatlesin Sgt. Pepper's. On siinä melkoinen kontrasti kun vertaa vaikkapa Strawberry Fieldsiä ja Elviksen läpisoitettua versiota Old McDonaldista.
 
Hehee, Piippolan vaari! Olinpa jo vallan unohtanut. Mulla oli 70-luvun lopulla, muistaakseni RCA/Camden-merkin halpisjulkaisu-LP nimeltään "Elvis Sings Guitar Man And Hits From His Movies". Elikkä heti puolet jo levyn nimessä kusetusta, sillä eihän ne mitään hittejä olleet, vaan mitälie mystisiä albumiraitoja 60-luvun leffasoundtrackeilta - ei ollut siis edes Flaming Staria, Blue Hawaiia tai mitään kunnollisempaa, varsinaista "hittiä". No, se kunnollisempi biisi "Guitar Man" oli hassusti sijoitettu A-puolen päätösraidaksi. Mutta varsin hyvin kaikki Elvis-kama meni meikäläiselle silloin kymmenkesäisenä nassikkana.

Ari78: Ei sellaista ole olemassakaan. Viitannet Edge of Reality -biisiin leffasta Live a Little, Love a Little.
 
Liikaa kuunnellu heviä niin käänty mun päässä tollee :Ddddddd

Tämä nyt ei varmaan ole mikään varsinainen uutinen, mutta...
 
Sinatra veti My Wayn ikimuistettavasti, mutta King jalosti biisiä vielä lisää.
 
Korjatkaa, jos olen väärässä mutta tämä on tietääkseni vuodelta 1977. Terveys oli mennyt, mutta ääni oli paremmassa kunnossa kuin ikinä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=3JxrzO3sNTY
 
Suht. pysäyttävä tulkinta.

Jumalauta tämä on myös HIENO biisi, jonka Kunkku vetää upeasti.
 
https://www.youtube.com/watch?v=yoH367Dg4YY

Timetokill: Sinatra veti My Wayn ikimuistettavasti, mutta King jalosti biisiä vielä lisää.
 
Korjatkaa, jos olen väärässä mutta tämä on tietääkseni vuodelta 1977. Terveys oli mennyt, mutta ääni oli paremmassa kunnossa kuin ikinä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=3JxrzO3sNTY
 
Suht. pysäyttävä tulkinta.
 
Jassoo, teikälläkin kesäloma alkanu ku vetää näin haikeeks?
 
Propsit Paul Ankalle loistavasta sanoituksesta. Sattu vissiin vaa napsahtamaan Elvisille aika täysillä, ja siks halus vetää ton stygin. Toimii mullekin kympillä.
 
Jumalauta tämä on myös HIENO biisi, jonka Kunkku vetää upeasti.

https://www.youtube.com/watch?v=yoH367Dg4YY
 
Samaa mieltä. Elämänkokemusta on, siks uskottava tulkinta.

Elviksen legendaarinen taustabändi The TCB Band saapuu tammikuussa Suomeen. Paikkana on Helsingin The Circus ja päivämääränä 22.1.2015. Voisi melkein laittaa harkintaan. James Burton livenä olisi kyllä näkemisen arvoinen tapaus.
 
http://www.livefinland.fi/news/Elvi … 54adccf-4098-42e5-8aaa-c83c47cb4e00

Kannatti käydä katsomassa jo pelkästään Burtonin ja Hardinin takia. Ukot olivat kyllä tikissä. Burton ei lavalla paljoa liikkunut mutta se tatsi ja soundi! Jokainen nuotti osui kohdalleen. Hieno tribuutti Elvikselle ja 50-luvun rokille.

Demo Harrison: Samaa mieltä kanssasi. Vaikkakin olen vanha Elvis-fani vuodesta yks ja kaks, niin ennen keikkaa olin vähän jopa skeptinen - kaveri mut tähän mukaan puhui (ja jäi itse pois kuitenkin työesteen takia). Eilinen konsertti ylitti siis odotukseni iloisesti. Hyvä että bändin laulaja esiintyi ihan omana itsenään, eikä Elvis-lookalike-kisan osanottajana - vähän niinkuin suuren maailman versio Jorkka Kääriäisestä, joka itsekin teki riemastuttavan visiitin muutaman biisin ajaksi. Biisisetissä oli myös mukavia yllätyksiä (esim. Guitar Man ja King Creole), että ei ihan pelkästään Havaijin tai Las Vegasin perussettiä.
 
Keikan jälkeenhän oli vielä meet and greet, jossa pääsin tapaamaan Burtonin ja Hardinin ihan kasvotusten. Herrojen nimmarit keikkalippuun kruunasivat oman iltani. Sanoin vielä Burtonille että "soitit todella hienosti!", mihin mies vastasi kohteliaasti "thank you very much!". Hardinille totesin tämän olleen yksi elämäni parhaista illoista ja mies vastasi "thank you so much for coming!"
 
Tuntuu hienolta että olen nyt nähnyt yhden Buddy Holly & The Cricketsin jäsenistä livenä lavalla. Ja tietysti legendaarisen Master of the Telecasterin.

HaloOfFlies: Keikan jälkeenhän oli vielä meet and greet, jossa pääsin tapaamaan Burtonin ja Hardinin ihan kasvotusten. Herrojen nimmarit keikkalippuun kruunasivat oman iltani. Sanoin vielä Burtonille että "soitit todella hienosti!", mihin mies vastasi kohteliaasti "thank you very much!".
 
Tuntuu hienolta että olen nyt nähnyt yhden Buddy Holly & The Cricketsin jäsenistä livenä lavalla.
 
Makeeta myös että on nähnyt kaksi Gram Parsonsin kanssa soittanutta muusikkoa :-) . "You did wonderful with Gram Parsons forty years ago", tokaisin Glen D.Hardinille. Äijä hymähti yllättyneen oloisesti, että thanks ja että "he was wonderful guy".

Demo Harrison: Makeeta myös että on nähnyt kaksi Gram Parsonsin kanssa soittanutta muusikkoa :-) . "You did wonderful with Gram Parsons forty years ago", tokaisin Glen D.Hardinille. Äijä hymähti yllättyneen oloisesti, että thanks ja että "he was wonderful guy".
 
Vähän muuten yllätti se Suzie Q, mutta Wikipediasta sitten selvisi että James Burton on sen riffin ja soolot alunperin levylle soittanut.