Kitarat: akustinen ›

hiekkavalas: Kun tällainen aihe kerran oli jo, niin:
 
Olen tuossa miettinyt akkarin hommausta. Jokin tummasaundinen teräskielinen melko budjettihinnoilla olisi se miellyttävin. 500€ olisi aikalailla ultimaattinen kipuraja.
 
Art & Lutherien folkkia olen tuijotellut ja diggailen äänestä, mutta olisiko muita varteenotettavia vaihtoehtoja?
 
Akustisen puolen musiikkimieltymykset menisivät suuntaan Neil Young ja Simon and Garfunkel, sekä tuollainen Tenhi- ja Valítyyppinen masennusfolk.
Tässä kanssa hyvä esimerkki mielenkiinnoista:
http://m.youtube.com/watch?v=VOhLtzVg4pI
Tuossa videossa oli dreadnought koppanen Yamaha ja pikkukoppanen(ooo tai parlour) Takamine.
Olen joskus kokeillut tuota Art&Lutherieta ja aika hiljainen ja tumma soundi siinä oli.
Testaapa joku pikkukoppanen Sigma vaikka 000M-15. Body mahonkia ja antaa tummemman soundin
sen takia.
Enemmän poweria niin sitten isokoppainen Sigma DM-18.
Pikkukoppanen on talossa ja olen tykännyt(000M-1ST).

Kipponi:
Olen joskus kokeillut tuota Art&Lutherieta ja aika hiljainen ja tumma soundi siinä oli.
Testaapa joku pikkukoppanen Sigma vaikka 000M-15. Body mahonkia ja antaa tummemman soundin
sen takia.
Enemmän poweria niin sitten isokoppainen Sigma DM-18.
Pikkukoppanen on talossa ja olen tykännyt(000M-1ST).
 
Hyvältä kuulostaa kyllä tuo Sigman 000M-15 ainakin videoiden perusteella. Pitääkin käydä lähikaupasta katselemassa, että olisiko niillä noita tai mahdollista tilailla kokeiltavaksi.
Plussana toki, että on kyllä nätti vekotin tuo täys mahonkinen.

Toi Sigmahan taitaa kuitenkin olla laminaattikylkinen/pohjainen.
Martin 000-15m on kyllä aivan uskomattoman hyvä hinta/laatusuhteeltaan, mutta kannattaa toki kokeilla itse, mieltymyksiä on monia.
Oman 000-15m:än hankintaa mietin noin kaksi päivää ensikokeilun jälkeen, kaikki ko. soittimessa vakuutti hyvin nopeesti, eikä oo kaduttanu vieläkään.

manto:
Mutta joo, hinta thomanilla 1069, niin pahana en tuota pidä. Vai osaako joku sanoa onko tuossa mallissa jotain sellaista mitä kannattaa varoa, kuitenkin ns. "halppis-gibboni" kyseessä?
 
Asiahan ei mulle kuulu, eikä liity mitenkään aiheeseen, mutta miten ihmeessä joku voi pitää 1069 euroa maksavaa kitaraa halppiksena? Kyllä halppis on parinsadan euron tai sitä halvempi soitin. Jos minä pistäisin ton verran, elikkä kuukauden nettopalkkani verran rahaa kitaraan, se olisi mulle sijoitus jolla en paljon uskaltaisi soitella. Ihanan kallista. Elämä on.

barclay: Asiahan ei mulle kuulu, eikä liity mitenkään aiheeseen, mutta miten ihmeessä joku voi pitää 1069 euroa maksavaa kitaraa halppiksena? Kyllä halppis on parinsadan euron tai sitä halvempi soitin. Jos minä pistäisin ton verran, elikkä kuukauden nettopalkkani verran rahaa kitaraan, se olisi mulle sijoitus jolla en paljon uskaltaisi soitella. Ihanan kallista. Elämä on.
 
Joo, ymmärrän pointin. Mutta haeppa, vaikka Thomanilta Gibson akustiset ja laita ne hinnan mukaiseen järjestykseen. Ko. kitara on listan ensimmäinen. Eli kyseessä on Gibsonin halvin akkari -> "halppis-gibson". Se on sitten aivan toinen juttu ja turhaa saivartelua, että onko tuo jollekkin halpa vai kallis....

barclay: Asiahan ei mulle kuulu, eikä liity mitenkään aiheeseen, mutta miten ihmeessä joku voi pitää 1069 euroa maksavaa kitaraa halppiksena? Kyllä halppis on parinsadan euron tai sitä halvempi soitin. Jos minä pistäisin ton verran, elikkä kuukauden nettopalkkani verran rahaa kitaraan, se olisi mulle sijoitus jolla en paljon uskaltaisi soitella. Ihanan kallista. Elämä on.
 
Halppis Gibsonkin on ihanan kallis:-). Mitä tuohon muuten tulee, niin itse lähtisin siitä että Gibson ei vaan tee halppiksia ja tuon hintaisen kitaran voi odottaa edustavan korkeaa laatua. Ja jos meinaa tonniluokkaa kitaraan laittaa, niin kannattaa tsekata tuo tori myös, siellä on aika hienojakin Gibsoneita lähelle tuota hintaa. Itseäni saattaisi kiinnostaa myös Larrivee joita saa uutenakin alkaen tuohon rahaan ja käytettynä vielä hienompiakin.
 
Kallis kitara käytettynä on sikäli turvallinen, että kalliita kitaroita on yleensä pidetty sievästi ja huollettu säntillisemmin kuin halpoja. Riski on tietenkin isompi, että jos sattuu käsiin paskaa niin tappio on karvaampi.

Kitarapajalla kun joskus juttelin akustisista ja kitaroista yleensä. Niin Kitarapajan Pusa (muistaakseni) kertoi, että suurin osa kitaristeista on valmiita laittamaan 10 000 markkaa sähkökitaraan, mutta akustiseen jos laittaa yli 3000 markkaa niin sitä pidetään jo kalliina. Silloin elettiin siis vielä ennen euroa.
Tämän jälkeen hän totesi, että yleensä laadullisesti puhutaan samasta luokasta jos siihen akustiseen laitetaan puolet enemmän kuin siihen sähkökitaraan. Näin ei kuitenkaan suurin osa kitaristeista tee.
Nyt ollaan euroissa, mutta uskoisin tämän yleistyksen kyllä toimivan vielä tänäänkin.
 
Laadukkaita hyviä akustisia on huomattavasti vähemmän kaupoissa ja käytettynä kuin mitä on sähkökitaroita.
Jos taas pitäisi suositella jotain akustista niin varmaan Kitarapaja on esimerkiksi hyvä paikka jossa voi kokeilla erilaisia akustisia, mikäli on hieman parempaa soitinta hommaamassa. Minusta ainakin kaikki arvokkaimmat soittimet kannattaa kokeilla, ettei ne sitten jää turhaan nurkiin pyörimään.
 
Muutoin on ihan soittajasta ja monesta muustakin seikasta kiinni, mikä kitara on kenellekin paras mahdollinen. Akustisissakin voi tosin olla joskus ihan hyviä soittimia melko edullisissakin versioissa, ettei niihin aina tarvitse kuukausien palkkaa upottaa. Varmaan käyttötarkoituksestakin kiinni ja soittajasta onko soitin rahansa arvoinen.

mpekkanen: Kitarapajalla kun joskus juttelin akustisista ja kitaroista yleensä. Niin Kitarapajan Pusa (muistaakseni) kertoi, että suurin osa kitaristeista on valmiita laittamaan 10 000 markkaa sähkökitaraan, mutta akustiseen jos laittaa yli 3000 markkaa niin sitä pidetään jo kalliina. Silloin elettiin siis vielä ennen euroa.
Tämän jälkeen hän totesi, että yleensä laadullisesti puhutaan samasta luokasta jos siihen akustiseen laitetaan puolet enemmän kuin siihen sähkökitaraan. Näin ei kuitenkaan suurin osa kitaristeista tee.
Nyt ollaan euroissa, mutta uskoisin tämän yleistyksen kyllä toimivan vielä tänäänkin.
 
Laadukkaita hyviä akustisia on huomattavasti vähemmän kaupoissa ja käytettynä kuin mitä on sähkökitaroita.
Jos taas pitäisi suositella jotain akustista niin varmaan Kitarapaja on esimerkiksi hyvä paikka jossa voi kokeilla erilaisia akustisia, mikäli on hieman parempaa soitinta hommaamassa. Minusta ainakin kaikki arvokkaimmat soittimet kannattaa kokeilla, ettei ne sitten jää turhaan nurkiin pyörimään.
 
Muutoin on ihan soittajasta ja monesta muustakin seikasta kiinni, mikä kitara on kenellekin paras mahdollinen. Akustisissakin voi tosin olla joskus ihan hyviä soittimia melko edullisissakin versioissa, ettei niihin aina tarvitse kuukausien palkkaa upottaa. Varmaan käyttötarkoituksestakin kiinni ja soittajasta onko soitin rahansa arvoinen.
 
E: Minulla on henkilökohtaiset syyt ärsyyntyä kun näenkin kitarapajan jossakin mainittavan, mutta kyllä siellä varmaan laajin käytettyjen valikoima on. Mitä tulee kitaristien paostukseen soittovälineisiinsä, niin eiköhän se mene niin että siitä maksetaan, mitä tarvitaan. Jos pääinstrumentti on sähkökitara niin tietenkin siihen panostetaan enemmän. Akustiset on vähän vaikeempi juttu ja akkareiden laatu ei mene niin suoraviivaisesti. Kyllä tonnilla saa jo hyvän akustisen, vaikka ne hienot soittimet maksaakin huomattavasti enemmän. Itse maksoin akkaristani 800 euroa ja kyllä se edelleen näiden vuosien jälkeenkin on melkolailla parasta mitä käteen on sattunut.

Niin, täysin samaa mieltä parista aiemmasta kirjoituksesta. Ja täysin samaa mieltä, jos vain on mahdollista, osta käytetty kitara! (ja pääsääntöisesti toimii myös muiden soittimien kanssa)
 
Torilla reilu kuukausi sitten möin pedaalilaudan (peltrain pro hc), laudan pedaalit (16 kpl tai jotain) ja Gibson LP customin. (lopetin aikaa sitten bändi hommat, mutta nyt vasta möin viimeiset soittimet pois. Kuukausi meni ja tässä lopputulos :-D)
Ja todellakin, sieltä ostaisin, jos hinta ja mielenkiinto soittimeen kohtaisivat. Esim. nyt torilla oleva hummingbird, joka on aivan huikea soitin ja en epäile pätkääkään etteikö tämäkin yksilö sitä ole, mutta hummingbirdin väritys ei satu minulle, en siis pidä siitä, valitettavasti.
Ja tottakai, onhan noita muitakin hienoja soittimia siellä, mutta aja sitten muutamia satoja kilometrejä kokeilemassa tayloreita, marttineita, larriveita yms., ja ei käy käteen tai joku muu vastaava selitys...
 
Tuli muuten mieleen, kun tässä itselle akkaria olen etsinyt, niin Tampereella, oisko ollut Tammer Piano, jolla piti olla Gibsonin songwriter, (sitäkin pääsin muuten testaaman myöhemmin sitten muualla ja aivan upea vekotin on sekin), mutta alkoivat puhelimessa tarjoamaan Larriveen D-03:sta, jos muistan oikein. Hitto, kun sitä nyt sitten en ole päässyt kokeilemaan, mutta siitä jäi kanssa takaraivoon pieni mielnkiinto. Eli onhan näitä vaikka miten ja paljon, ja vähintään yhtä paljon mielipiteitä...

hallu: E: Minulla on henkilökohtaiset syyt ärsyyntyä kun näenkin kitarapajan jossakin mainittavan, mutta kyllä siellä varmaan laajin käytettyjen valikoima on. Mitä tulee kitaristien paostukseen soittovälineisiinsä, niin eiköhän se mene niin että siitä maksetaan, mitä tarvitaan. Jos pääinstrumentti on sähkökitara niin tietenkin siihen panostetaan enemmän. Akustiset on vähän vaikeempi juttu ja akkareiden laatu ei mene niin suoraviivaisesti. Kyllä tonnilla saa jo hyvän akustisen, vaikka ne hienot soittimet maksaakin huomattavasti enemmän. Itse maksoin akkaristani 800 euroa ja kyllä se edelleen näiden vuosien jälkeenkin on melkolailla parasta mitä käteen on sattunut.
 
Juuri näin. Jos tarvitset enemmän sähköistä, niin silloin siihen laitetaan rahaa ja päinvastoin, ja onneksi löytyy valinnanvaraa.

hallu: E: Minulla on henkilökohtaiset syyt ärsyyntyä kun näenkin kitarapajan jossakin mainittavan, mutta kyllä siellä varmaan laajin käytettyjen valikoima on. Mitä tulee kitaristien paostukseen soittovälineisiinsä, niin eiköhän se mene niin että siitä maksetaan, mitä tarvitaan. Jos pääinstrumentti on sähkökitara niin tietenkin siihen panostetaan enemmän. Akustiset on vähän vaikeempi juttu ja akkareiden laatu ei mene niin suoraviivaisesti. Kyllä tonnilla saa jo hyvän akustisen, vaikka ne hienot soittimet maksaakin huomattavasti enemmän. Itse maksoin akkaristani 800 euroa ja kyllä se edelleen näiden vuosien jälkeenkin on melkolailla parasta mitä käteen on sattunut.
 
Joo, kyllä Kitarapajalla on akustisia käytettynä ja uusiakin ainakin jonkinlainen kokoelma mistä kokeilla erilaisia. Eihän sielläkään tietenkään kaikkia merkkejä ole, mutta ainakin esimerkiksi Martin, Sigma, Santa Cruz, National ja Gibsonia löytyy jos haluaa kokeilla.
Ei ole tarkoitus tosiaan kenenkään maksaa itseään kipeäksi mistään mitä ei tarvitse. Monesti vaan orkesteri/jazz-kitaroiden ja akustisten tekeminen on työläämpää sekä kalliimpaa kuin pulttikaulaisen telen tekeminen. Jos otetaan esimerkki. Laatu maksaa myös akustisissa, mutta onhan niitä hyviä myös sähkökitaroissakin ilman että rahapussi keventyy usealla tonnilla.
 
Itsellä on akustiset soittimet aika edullisia ja hyvin olen niillä pärjännyt. Tosin enää en keikkaile ja soitan vain omaksi iloksi kun terveys ei enää muuta kestä.
Toisaalta kun vakavasti sairastuin niin alkoi katsomaan hieman toisin mitä kannattaa todella hommata ja mitä ei. Ainakin itse olin kerännyt aika paljon arvokastakin tavaraa nurkkiin joilla en paljoa mitään tehnyt. Nyt olen suurimmasta osasta päässyt tosin eroon.
Kuitenkin jos tavara tulee käyttöön niin ei silloin hieman suurempi hintakaan ole välttämättä paljon, mikäli soitin on muutoin hyvä ja toimiva peli. Akustisessa on se hyvä puoli, että pelkkä kitara useasti riittää. Ei tarvitse vahvareita, kaappeja, efektejä ja tämäkin jo tekee sen että vaikka akustiseen laittaa hieman enemmän rahaa kiinni kuin sähkökitaraan niin rahaa menee huomattavasti vähemmän.
 
Jokainen tosin arvio itse, mikä on itselleen sopiva. Kitarapajalla on paljon soittimia, mutta on niitä vaikka Seinäjoen Top Soundissakin ja monessa muussakin liikkeessä.
Kannattaa kuitenkin käydä kokeilemassa erilaisia soittimia mikäli on sellaista hommaamassa. Silloinkin kun soitin ei maksa ihan älyttömiä, mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

Niin, tässä nyt on vissiin kirjoiteltu kitaroista sinne ja tanne. Mutta tärkeintähän kaikessa kuitenkin on, että soitin antaa soittajalleen oikean tunteen ja innostaa jatkamaan. Oli se sitten mikä tahansa.