Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Sillä isommalla hintalapulla vaan on vähän eri resurssit tehdä kitara ja vähän erilaisista palikoista. Samic voi olla tehokkkaampi, mutta tehokkuus tuo mukanaan myös sen, että kompromisseja pitää tehdä enemmän, eikä yhtä hyvää laatua edes yritetä tehdä. Tehdään vaan isoja määriä nopeasti ja halvalla. Firman intressi on tehdä mahdollisimman paljon rahaa, ei mahdollisimman hyviä kitaroita.
 
Ja mitä enemmän sitä rahaa on käyttää per yksi kitara, niin kyllähän se yleensä tarkoittaa myös parempaa laatua eli korrelaatiota hinnan ja laadun kanssa...
 
No rahan tekeminen on tietenkin kaikein kaupallisen toiminnan tarkoitus, myös niiden kalliiden kitaroiden kohdalla. Toisaalta huonon kitaran tekeminen ei voi olla ydenkään tuotantolaitoksen tavoite, vaan nimenomaan niin hyvä kitara kuin pystyy annetulla hinnalla tekemään.
 
Muutenhan me ollaan näemmä yhtä mieltä tästä asiasta.... vai?

hallu: No rahan tekeminen on tietenkin kaikein kaupallisen toiminnan tarkoitus, myös niiden kalliiden kitaroiden kohdalla. Toisaalta huonon kitaran tekeminen ei voi olla ydenkään tuotantolaitoksen tavoite, vaan nimenomaan niin hyvä kitara kuin pystyy annetulla hinnalla tekemään.
 
Muutenhan me ollaan näemmä yhtä mieltä tästä asiasta.... vai?
 
Ite olen huomannut, että etenkin Suomen ankarissa keleissä halvempien kitaroiden nauhat alkavat törröttää aika reippaasti (Meksikon Fenderit etenkin). Tämä on mun nähdäkseni merkki siitä, että nauhat on laitettu kiinni liian märkään puuhun. Eli kunnon ajan kanssa kuivatus puuttuu.
 
Kalliimmissa kitaroissa (PRS ja Gibson tässä tapauksessa) nauhat on etenkin tehty hyvin. Iso osa lisähinnasta tulee toki ulkoasusta ja valmistusmaasta.

Laulava Kylätohtori: Sillä isommalla hintalapulla vaan on vähän eri resurssit tehdä kitara ja vähän erilaisista palikoista. Samic voi olla tehokkkaampi, mutta tehokkuus tuo mukanaan myös sen, että kompromisseja pitää tehdä enemmän, eikä yhtä hyvää laatua edes yritetä tehdä. Tehdään vaan isoja määriä nopeasti ja halvalla. Firman intressi on tehdä mahdollisimman paljon rahaa, ei mahdollisimman hyviä kitaroita.
 
Ja mitä enemmän sitä rahaa on käyttää per yksi kitara, niin kyllähän se yleensä tarkoittaa myös parempaa laatua eli korrelaatiota hinnan ja laadun kanssa...
 
Tämä on siis täysin näin,kylläkin.
 
Kuitenkin ostajan/kuluttajan kannalta on järkevämpää/edullisempaa ostaa soitin jota rakentaa esim.10-20 ihmistä kuin sellaiselta puljulta jolla on työntekijöitä 1-2. Jälkimmäisessä on varmasti laatu ja yksilöllisyys, parempi mutta niin on sitten hintakin huomattavasti korkeampi.
Siis kitarapaja jossa tehdään soittimia niin, että joitakin tekovaiheita tekevät vain tietyt ihmiset on kuluttajalle hinta/laatu-suhteeltaan parempia kuin Ruokangas tyyliset pajat jossa on vain muutama ihminen töissä. Tässä toki edellytetään, että käytetyt materiaalit ovat edes jotenkin samanlaatuisia molemmissa esimerkki pajoissa.
 
Ruokangasta ei ole mitenkään tarkoitus haukkua, mutta otin sen vain esimerkiksi valmistajasta jossa valmistetaan laatusoittimia, mutta ne kyllä myös maksavat. Toki johonkin Samick tuotantoihin ei kannata Ruokangasta verrata, mutta jossain kohtaa kun puhutaan laadukkaista soittimista niin se lopullinen hinta ei ole välttämättä aina paras ratkaisu siihen absoluuttiseen paremmuuteen.
 
Jos Kiinassa tehtäisiin samalla tyylillä kitaroita kuin Ruokangas ja laatuosista niin sellaisen soittimen hinta olisi varmasti paljon edullisempi kuin monet amerikkalaiset "sarjatuotanto/käsityö-kitarat". Varmasti sielläkin on sellaisia pajoja, mutta kukapa haluaisi tilata täältä Suomesta parin tonnin kitaran joka on merkiltään lähes tuntematon ja todella vaikea myydä. Custom kitaroitahan ei pitäisi edes teettää niin, että mietti sen arvoa eteenpäin myydessä mutta näinhän se menee.
 
Voisihan Gibson, Fender ja monet muut siirtää Master build kitarat ja Custom Shopin myös Kiinaan tai Intiaan, mutta se taas laskisi omien merkien (niiden jenkkien, japsien ja muiden menekkiä). Itse ainakin luulen niin, ettei isommilla yrityksilä ole tarkoituskaan tehdä mahdollisimman laadukkaita soittimia, vaan soittimia joka hintaluokalle jotka ovat sitten jossain suhteessa laatuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pelkkää hintaa seuraamalla kannattaa verrata erimerkkisiä soittimia.
 
Kitaran käyttö on oikeastaan se joka määrittelee paremmuuden. Soitin voi olla miten hyvä tahansa, mutta jos se on laukussa tai roikkuu seinällä niin itse en pitäisi sellaista soitinta kovinkaan hyvänä hankintana(voi toki olla muuten todellakin hyvä ja laadukas). Käyttötarkoitus on ainakin itselle tärkeä ja monestihan ne soittimet ostetaan juurikin käyttöön, mutta aika sitten näyttää käytännössä onko ne sellaisia jotka käsissä viihtyvät. Itsellä näin ei ole aina käynyt, mikäli pelkkää hintaa katsoo. Laadukkaampia on voinut kylläkin olla moni kalliskin kitara, mutta aina niillä ei ole vaan tullut niin paljoa soitettua.
 
Se mikä tekee hyvästä kitarasta hyvän on aika monen asian summa ja jokaisella on omat mieltymyksensä ja juttunsa.
Sekin on vielä, ettei Suomessa maksa kaikki soittimet samalla lailla kuin valmistusmaassa. Hintaan vaikuttaa sekin kuinka paljon niitä myydään mahdolliselle maahantuojalle ja yleensä pienemmät merkit myymät vähemmän. Ei siis pidä paikkaansa, että on jotain Fender esim. lisiä, vaan ne on monesti halvempia kuin saman hintaiset toisen merkkiset kitarat, vaikka amerikassa(jos se on valmistusmaa).
 
Itsellä on ollut pari vuotta eniten käytössä Yamahan GL-1 akustinen, 1/8 kokoa. Maksoi käytettynä 40 euroa ja on todella hyvä omaan käyttööni. Avoimessa vireessä bluesia soittelen, välillä slidellä ja muutenkin. Jospa olisin tämä löytänyt (ja sellaisia olisi tehty) 20-30 vuotta sitten niin olisin säästynyt monelta murheelta ja rahaakin olisi säästynyt. Tosin oppirahat on maksettava ja itse en ainakaan enää halaja uutta ja kokoajan kalliimpaa.
Toki nämä ovat omia mielipiteitäni ja jokainen tosiaan voi hommata sellaiset soittimet kuin haluaa.
Custom kitara kannattaa kuitenkin teettää jos tietää mitä haluaa ja silloin Suomalaiset kitarat pärjäävät laadullaan todella hyvin. Tulee halvemmaksi ostaa kerralla 4000 kitara kuin vaihtaa kymmenittäin soittimia aina hieman parempiin ja maksaa vähän väliä. Niihin vielä vaihdella rautoja ja mikkeja mieleisekseen. Aina kuitenkaan itselle parhaiten sopivat eivät automaattisesti tarkoita sitä kalleinta customina teetettyä versiota :)

hallu: No rahan tekeminen on tietenkin kaikein kaupallisen toiminnan tarkoitus, myös niiden kalliiden kitaroiden kohdalla. Toisaalta huonon kitaran tekeminen ei voi olla ydenkään tuotantolaitoksen tavoite, vaan nimenomaan niin hyvä kitara kuin pystyy annetulla hinnalla tekemään.
 
Muutenhan me ollaan näemmä yhtä mieltä tästä asiasta.... vai?
 
Mutta sellaiselle merkille joka suoltaa tehtaaltaan vuosittain tuhansia ja tuhansia kitaroita muutaman satasen hintaluokassa ei tuhatkaan kelvotonta yksilöä tunnu paljon missään. Sellaiselle pienelle muutaman sata kallista yksilöä käsityömeinigillä puuhaavalle yrittäjälle yksikin paska yksilö voi olla kohtalokas. Lisäksi paljon halvalla valmistava tehdas tekee esim. kauloja varmasti ihan jokaisesta puukappaleesta mistä suinkin voi, ei siinä paljon tutkita soveltuuko se siihen vai ei.

hallu: No rahan tekeminen on tietenkin kaikein kaupallisen toiminnan tarkoitus, myös niiden kalliiden kitaroiden kohdalla. Toisaalta huonon kitaran tekeminen ei voi olla ydenkään tuotantolaitoksen tavoite, vaan nimenomaan niin hyvä kitara kuin pystyy annetulla hinnalla tekemään.
 
Ei sitä tietenkään tahallaan huonoksi tehdä. Tuskin mitään kaupallista tuotetta tässä maailmassa tehdään tahallaan huonoksi, mutta silti eri tuotteiden välillä on valtavia laatueroja Kun kitara tehdään varsin rajallisilla resursseilla, halvalla ja nopeasti, niin laatu kärsii väkisinkin. Ei silloin edes yritetä tehdä niin hyvää kuin pystytään, vaan on tietyt specsit ja niiden kanssa mennään sieltä, missä aita on matalin. Juuri siksi, koska se on kustannustehokkainta.
 
Jos liukuhihnakokin pitäisi valmistaa ateria 0,5 eurolla tai huippukokin 50 eurolla, niin jokainen tietää, että vaikka molemmat tekisivät parhaansa annettujen resurssien puitteissa, niin aika erilainen olisi lopputulos.
 
Muutenhan me ollaan näemmä yhtä mieltä tästä asiasta.... vai?
 
Kyllähän me ollaan aika lailla samaa mieltä. Meidän väittelyissähän parasta on aina se, että ollaan kuitenkin loppu viimeksi hyvin samaa mieltä. :D

Laulava Kylätohtori: Ei sitä tietenkään tahallaan huonoksi tehdä. Tuskin mitään kaupallista tuotetta tässä maailmassa tehdään tahallaan huonoksi, mutta silti eri tuotteiden välillä on valtavia laatueroja Kun kitara tehdään varsin rajallisilla resursseilla, halvalla ja nopeasti, niin laatu kärsii väkisinkin. Ei silloin edes yritetä tehdä niin hyvää kuin pystytään, vaan on tietyt specsit ja niiden kanssa mennään sieltä, missä aita on matalin. Juuri siksi, koska se on kustannustehokkainta.
 
Jos liukuhihnakokin pitäisi valmistaa ateria 0,5 eurolla tai huippukokin 50 eurolla, niin jokainen tietää, että vaikka molemmat tekisivät parhaansa annettujen resurssien puitteissa, niin aika erilainen olisi lopputulos.
 

 
Kyllähän me ollaan aika lailla samaa mieltä. Meidän väittelyissähän parasta on aina se, että ollaan kuitenkin loppu viimeksi hyvin samaa mieltä. :D
 
Menee pikkuisen semanttiseksi tämä meidän debatti:-). Varmistan nyt kuitenkin vielä että en tarkoittanut väittää että halvalla tehdään huippulaatua, vaan että halvalla tehdään parasta mitä halvalla voidaan tehdä........ enkä siis tarkoita lakritsaa:-D.

Gabe: Mutta sellaiselle merkille joka suoltaa tehtaaltaan vuosittain tuhansia ja tuhansia kitaroita muutaman satasen hintaluokassa ei tuhatkaan kelvotonta yksilöä tunnu paljon missään. Sellaiselle pienelle muutaman sata kallista yksilöä käsityömeinigillä puuhaavalle yrittäjälle yksikin paska yksilö voi olla kohtalokas. Lisäksi paljon halvalla valmistava tehdas tekee esim. kauloja varmasti ihan jokaisesta puukappaleesta mistä suinkin voi, ei siinä paljon tutkita soveltuuko se siihen vai ei.
 
Varmaan jotensakin noin. Tuo satasen hintaluokka ei nauti enää arvostusta meikäläisen silmissä kun olen pari sellaista nähnyt. Ne oli aika karvaita pettymyksiä, jopa niin karvaita että epäilyttää olisiko laatu jopa laskenut niissä vuosikymmenten saatossa:-(.

No sit sellanen filosofinen fleimikommentti:
 
Sähkökitara on kuitenkin vain lankku jossa on mikit. Jos intonaatio on kunnossa ja mikit tarpeeksi hottia, ei saundissa samalla miksauksella ja ämyreillä voi kauhean suurta eroa olla.
 
https://www.youtube.com/watch?v=OLxE8iDWD_w
 
Ero on puiden välillä.. Mutta onko eroa saman puun mutta eri laadun välillä, ja onko sitä merkittävästi? Professoin että ei. Ja jos on, ei välttämättä osaa sanoa kumpi kuulostaa paremmalta.
 
Eli jälleen: Jos on mahongista tehty kiinaritsa samalla elektroniikalla kuin mahongista tehty usaritsa, onko ero niin merkittävä että siitä kannattaa maksaa +600-1000eur erotus?

Khassera: Eli jälleen: Jos on mahongista tehty kiinaritsa samalla elektroniikalla kuin mahongista tehty usaritsa, onko ero niin merkittävä että siitä kannattaa maksaa +600-1000eur erotus?
 
Munsta kannttaa - jos lompsa vaan kestää - ostaa se soitin, jonka haluaa.
 
Soittimiin ei ainakaan mulla ihan päde semmoinen insinööritieteellis-objektiivinen lähestymistapa, että otetaan mitattava data ja verrataan niillä, psykoakustiikka ja mojo ovat merkittävässä roolissa kun mitataan soittimen hyvyttä _mulle_ :)

Khassera: Jos on mahongista tehty kiinaritsa samalla elektroniikalla kuin mahongista tehty usaritsa, onko ero niin merkittävä että siitä kannattaa maksaa +600-1000eur erotus?
 
Kannattaa kokeilla itse, kyllä sen huomaa mikä maksaa ja miksi. :)

Khassera:
Eli jälleen: Jos on mahongista tehty kiinaritsa samalla elektroniikalla kuin mahongista tehty usaritsa, onko ero niin merkittävä että siitä kannattaa maksaa +600-1000eur erotus?
 
Minusta kannattaa - jos lompsa vain kestää - ostaa sellainen kitara kuin haluaa.
 
Jostain syystä moni juo Pepsiä, vaikka pirkkakolan saisi puolet halvemmalla. Ja moni prätkäkundi ajaa Harley Davidsonilla, vaikka puolet halvemmalla Hondallakin pääsee perille.
 
Eric Clapton soittaa Fender Stratocasteria. Ei se soita Squierilla. Minäkin haluan ehdottomasti soittaa Fenderiä - vaikka varmaan Squier Affinityllä osaisin soittaa Laylan ja Cocainen yhtä hyvin. Mutta eipä vaan oo sama fiilis mulla. Eikä sitäpaitti kitarat oo mun mielestä mitään ritsoja. Aito Fender Stratocaster on pala rockhistoriaa - ja kitaroiden Kitara! :-)

Khassera: Jos ei huomaa, onko silloin "ei todellinen kitaristi?"
 
En sanoisi noinkaan. Mutta jos ei huomaa eroa satasen parin kiinanritsan ja tuhansien vastaavan välillä niin ei silloin kyllä tarkimmilla mahdollisilla aisteilla ole siunattu, se on pakko sanoa. Tämähän ei toki tarkoita etteikö silti voisi olla vaikka miten hyvä soittamaan. Minulla on aina ollut pirun hyvä ja tarkka kuulo mutta ei se tunnu kovin tuohon soittotaitoon vaikuttavan. :D

Khassera: No sit sellanen filosofinen fleimikommentti:
 
Sähkökitara on kuitenkin vain lankku jossa on mikit. Jos intonaatio on kunnossa ja mikit tarpeeksi hottia, ei saundissa samalla miksauksella ja ämyreillä voi kauhean suurta eroa olla.
 
https://www.youtube.com/watch?v=OLxE8iDWD_w
 
Ero on puiden välillä.. Mutta onko eroa saman puun mutta eri laadun välillä, ja onko sitä merkittävästi? Professoin että ei. Ja jos on, ei välttämättä osaa sanoa kumpi kuulostaa paremmalta.
 
Eli jälleen: Jos on mahongista tehty kiinaritsa samalla elektroniikalla kuin mahongista tehty usaritsa, onko ero niin merkittävä että siitä kannattaa maksaa +600-1000eur erotus?
 
No, autokin on vain laatikko neljällä pyörällä, voiko niissäkään kovin suuria laatueroja olla? Toki kitara on vähän yksinkertaisempi, mutta kyllä niissä vaan eroja on. Puissa ja pieteetissä, joilla ne on rakennettu. Nauhatyöt ym. Kyllä siitä vaan todellista eroa tulee soittotatsiin ym. Plus tietysti kalliimmat ja paremmat osat, jotka kestävät kauemmin ja toimivat paremmin plus kuulostavat paremmilta.
 
Kannattaa tosiaan käydä kokeilemassa, niin ei tarvitse arvailla. Uskon, että jokainen soittaja huomaa eron Squierin ja CS Fenderin välillä, vaikka olisi puukorva ja huono soittaja. Ei sillä, etteikö Squierkin voi olla hyvä, mutta kyllä CS vaan on parempi - paljon parempi.
 
Jos eroa ei kuule, niin on siunattu ihminen, koska voi ostaa sen 200 Squierin ja soitella sillä onnellisena tietämättä paremmasta - se parempi, kun yleensä merkitsee rahanmenoa. Ei se tarkoita, että olisi soittajana yhtään huonompi...
 
Gabe: En sanoisi noinkaan. Mutta jos ei huomaa eroa satasen parin kiinanritsan ja tuhansien vastaavan välillä niin ei silloin kyllä tarkimmilla mahdollisilla aisteilla ole siunattu, se on pakko sanoa. Tämähän ei toki tarkoita etteikö silti voisi olla vaikka miten hyvä soittamaan. Minulla on aina ollut pirun hyvä ja tarkka kuulo mutta ei se tunnu kovin tuohon soittotaitoon vaikuttavan. :D
 
Mulla on puukorvat ja soittotaito samaa luokkaa. Tänään yritin perehtyä opettajan opein sointukulkujen ja skaalojen maailmaan ja totesin, että enhän mä perkele osaa yhtään mitään... :D

Khassera: No sit sellanen filosofinen fleimikommentti:
 
Sähkökitara on kuitenkin vain lankku jossa on mikit. Jos intonaatio on kunnossa ja mikit tarpeeksi hottia, ei saundissa samalla miksauksella ja ämyreillä voi kauhean suurta eroa olla.
 
https://www.youtube.com/watch?v=OLxE8iDWD_w
 
Ero on puiden välillä.. Mutta onko eroa saman puun mutta eri laadun välillä, ja onko sitä merkittävästi? Professoin että ei. Ja jos on, ei välttämättä osaa sanoa kumpi kuulostaa paremmalta.
 
Eli jälleen: Jos on mahongista tehty kiinaritsa samalla elektroniikalla kuin mahongista tehty usaritsa, onko ero niin merkittävä että siitä kannattaa maksaa +600-1000eur erotus?
 
Js puu olisi tasalaatuista niin eroa ei olisi, jos mahonkeja olisi vain yhdenlaisia niin eroja ei olisi. Mutta kun kahta 100 % samanlaista mahonkilankkua ja etenkään mahongista tehtyä kitaraakaan ei ole. Ääripäissä erot ovat suuria lähtien pelkästään painosta puun vaihtelevasta tihieydestä ja mineraalipitoisuudesta johtuen, puhumattakaan lajikkeista.

Ziggy Bubba: Ite olen huomannut, että etenkin Suomen ankarissa keleissä halvempien kitaroiden nauhat alkavat törröttää aika reippaasti (Meksikon Fenderit etenkin). Tämä on mun nähdäkseni merkki siitä, että nauhat on laitettu kiinni liian märkään puuhun. Eli kunnon ajan kanssa kuivatus puuttuu.
 
Kalliimmissa kitaroissa (PRS ja Gibson tässä tapauksessa) nauhat on etenkin tehty hyvin. Iso osa lisähinnasta tulee toki ulkoasusta ja valmistusmaasta.
 
Kyllä ne nauhanpäät tavallisesti asettuvat ensimmäisen talven ja viilauksen jälkeen, ellei kitara jo kiertoon ennen sitä joudu.

Laulava Kylätohtori: Ei sitä tietenkään tahallaan huonoksi tehdä. Tuskin mitään kaupallista tuotetta tässä maailmassa tehdään tahallaan huonoksi, mutta silti eri tuotteiden välillä on valtavia laatueroja Kun kitara tehdään varsin rajallisilla resursseilla, halvalla ja nopeasti, niin laatu kärsii väkisinkin. Ei silloin edes yritetä tehdä niin hyvää kuin pystytään, vaan on tietyt specsit ja niiden kanssa mennään sieltä, missä aita on matalin. Juuri siksi, koska se on kustannustehokkainta.
 
Jos liukuhihnakokin pitäisi valmistaa ateria 0,5 eurolla tai huippukokin 50 eurolla, niin jokainen tietää, että vaikka molemmat tekisivät parhaansa annettujen resurssien puitteissa, niin aika erilainen olisi lopputulos.
 

 
Kyllähän me ollaan aika lailla samaa mieltä. Meidän väittelyissähän parasta on aina se, että ollaan kuitenkin loppu viimeksi hyvin samaa mieltä. :D
 
Aikas paljon kulutustavaroita, ei kitaroita, tehdään tahallaan ei kestäviksi.

Jos osat ja materiaalit on samat, niin ritsojen hintaerot tulee kärjistettynä laadun tarkkailussa. Halvempi voi olla soivempi ja pätevämpi peli ku kalliimpi, mutta ankein kalliimpi tuskin on kökömpi ku ankein halvempi.
 
Ritsat ku kuitenki on yksilöitä puusta itsestään johtuen. Mikit, tallat sun muut on suht standardikamaa, samat koneet ne tekee.

Melkein sata sivua samaa kädenvääntöä, ikiliikkuja on keksitty.

Khassera: No sit sellanen filosofinen fleimikommentti:
 
Sähkökitara on kuitenkin vain lankku jossa on mikit. Jos intonaatio on kunnossa ja mikit tarpeeksi hottia, ei saundissa samalla miksauksella ja ämyreillä voi kauhean suurta eroa olla.
 
https://www.youtube.com/watch?v=OLxE8iDWD_w
 
Ero on puiden välillä.. Mutta onko eroa saman puun mutta eri laadun välillä, ja onko sitä merkittävästi? Professoin että ei. Ja jos on, ei välttämättä osaa sanoa kumpi kuulostaa paremmalta.
 
Eli jälleen: Jos on mahongista tehty kiinaritsa samalla elektroniikalla kuin mahongista tehty usaritsa, onko ero niin merkittävä että siitä kannattaa maksaa +600-1000eur erotus?
 
Minusta kalliimpia soittimia ja muuta oheistuotetta kannattaa ostaa vasta sitten kun on aivan varma mitä hakee ja myöskin osaa niitä käyttää.
 
Ei ole siis aina parempi se kaikista kallein, mutta se on kuitenkin niin monesta asiasta kiinni ettei voi ihan parilla sanalla yleistää. Se mitä soitetaan ja kuka soittaa ja miten, on myös kitaran kannalta aika olennaista.
 
Puuta on monenlaista ja siitä hyvästäkin soitinrakennukseen kelpaavasta puusta menee paljon hukkaan. Eihän parhaimmastakaan soitinpuusta kuitenkaan oksia käytetä jos tämän vääntää hieman överiksi.
 
Kun mainitsit, ettei eroa kuule aina hyvän ja huonon puun välillä niin se voi olla hyvinkin totta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että huonoista puista ja hyvistä puista tehdyt soittimet ovat samanlaisia soittaa.
Varmasti hyvä soittaja saa halvan ja lähes soittokelvottamankin kitaran soimaan todella hyvin, mutta sellainen kaveri jolta soittotaito puuttuu ei saa hyvältä kuulostavaa musiikkia aikaiseksi vaikka soittimet maksaisivat mitä tahansa.
 
Jokainen soitin on kuitenkin siinä mielessä kompromissi, ettei yleensä kaikilla soittimilla pysty soittamaan ihan kaikkea. Paraskaan soittaja. Jokainen soitin on parempi jossain toisessa tyylissä kuin joku toinen. Ei ole siis ihme, että metallimiehille tehdään erilaisia kitaroita kuin country-miehille tai lap steelilla soittaville hawajimuusikoille. Tietysti on sitten erikseen ne soittimet joilla ei voi soittaa mitään, mutta jopa nekin voi olla slide-soitossa hyviä mikäli sen tyylista soittoa vaan muuten osaa ja harrastaa.
 
Jos ei halvoissa ja kalliimmissa soittimissa tunne tai kuule sellaista eroa, että omasta mielestä se pyydetty hinta kannattaa maksaa niin silloin ei varmaan kannata ostaa turhaan sitä kalliimpaa.
Soittotaidon kehittyessä yleensä vaatimukset soittimia kohtaan kasvavat, mutta silloin myös huomaa että jokaisessa soittimessa on hyvät ja huonot puolensa. Tämä ei ole välttämättä huono asia, koska silloin saattaa löytää käyttöä jopa sille hieman huonommallekkin soittimelle. Kaikki soittimet ovat yksilöitä niin hyvässä kuin huonossakin.
 
Jokainen kuitenkin itse määrittää sen summan, minkä on valmis laittamaan soittimiin. Kitaristi joka soittaa useita tunteja joka päivä ja hommaa soittimen joka maksaa monta tonnia, ei ole välttämättä kallis. Jos soitin on käytössä ja toimii vielä hyvin ja on kaikinpuolin varmatoiminen. On edullisempi satsata hyvään kerralla kuin vaihdella vähitellen parempaan. Myöskin kun sen hyvän soittimen on hommannut niin sillä pitää soittaa ja oppia elämään sen kanssa.
Musiikin soittaminen ei ole kalliimasta päästä harrastuksia jos sitä ei itse sellaiseksi tee. Toki tämä tarkoittaa myöskin, että maksoivatpa ne laitteet mitä vaan niin ne hommataan käyttöön.
 
Joo, ja voi niitä kitaroita ostaa vaikka koristeeksi seinälle jos niin haluaa. Ovat vielä monesti halvempia ja hienompia kuin oikeat maalaukset, mutta kukin tyylillään.