Aihe: Neoklassista | |
---|
|
megatherium: sulho rannan sinfonia piccola avaa väärinymmäretyn neron uusklassisen kauden keskitetyn pelkistyneessä ilmaisussaan lähes kamarimusiikillisessa kirjoitustavassaan räjähttävine tuttiorkesterin fortepurkauksineen ja crescendoineen täynnä rytmistä ja älyllistä voimaa joka ei karta pakahduttavaa lyyris emotionaalista hehkua ja taidokasta motiivityöskentelyä joka jättää stravinskyn sinfonioiden frigidin mekaanisuuden ja maneeriuden varjoonsa Jaahas, tämäpä onkin mystinen mestari. En löytänyt ainoatakaan teosta spotifysta tai youtubesta. En voi missään tapauksessa yhtyä arvioosi Stravinskyn musiikista, mutta Sulho Ranta kiinnostaa. |
|
mystinen hyvinkin.Aarre Merikanto tarunhohtoinen modernistimme ylistitioöaista rantaa hyvin kahjakkaaksi säveltäjäksi ja jolta Ranta oyysi ateljeekritiikkiä sinfonisesta sarjastaan joka kuulriin hänen sävellyskonsertissaan jota opettajansa erkki grand mrkartinkin sanou kuuntelavansa lumoutuneena konstruktiivista vapaan atonaalista pianokvatettoa, viulusonaattia, pianitrooa ka joukon eksoottisia lauluja kuten fuji ja oceania jota erik gustav melartin konservatorion johtaja piti eräänä kauneimmista mitä suomessa milloinkaan oli sävelletty. Einar e englundin mukaan kriitikot nitistivät rannan ultramodernin rohkeana avantgardistina joka evert katilan mukaan passitti raition ja merikannon rohkeimmatkin teoksey klassikkojen joukkoon tinkimättömän ja kompromissittoman modernilla sävelkielellään jota siihen aikaan oli suomessa täysin sensaatiomaista ja hämmennystä herättävää että oli selvää että säveltäjän oli kesytettävä tyylinsä yleisöystävällisemmäksi ja näin ranta vajosi raition ja klamin varjoon musiikkimaaolman virkamieheksi monista merkittövistä teoksistaan huolimatta kuten uusklassinen concerto orkesterille . Sinfonia del arte tuntematon maa. Concertinot oratorio volgare sinfonia programmatica ja kirskukjuhka Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Korjaus edelliseen viestiin: spotifysta löytyy Sulho Rannan joululaulu "Taas kaikki kauniit muistot", mutta siinäpä se sitten on. Yritin vähän kaivella netistä levytyksiä, mutta en äkkiseltään löytänyt. Tiedätkö megatherium, onko Sulho Rannan teoksia levytetty? Partituurejako sinä lueskelet? :) |
|
Texel: Korjaus edelliseen viestiin: spotifysta löytyy Sulho Rannan joululaulu "Taas kaikki kauniit muistot", mutta siinäpä se sitten on. Yritin vähän kaivella netistä levytyksiä, mutta en äkkiseltään löytänyt. Tiedätkö megatherium, onko Sulho Rannan teoksia levytetty? Partituurejako sinä lueskelet? :) Tällanen aika tuore video löytyi YouTubesta, Sulho Rannan La Sera - Kaksi kappaletta klarinetille ja pianolle. https://www.youtube.com/watch?v=L0q5BQNlXCY Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
Veikko Tyrväinen on levyttänyt rannan opiskeluaikana säveltämkn rarahu-laulun severi nuormaan sanoihin tulenkantajateksotiikassaan joka löytyy myös tanskalaiselta levymerkiltä ja ylen kantanauhatallenteilta löytyy mm. Sävelkieleltään oerinteisempi Kainuun kuvia sarja orkesterille, sinfonia piccola sarasteen johtamana taltiointina ja joitakin pianosävellyksiä mutta tuskin atonalinen lettres sarja jota raitio piti merkittävänä. Naxos merkiltä saataa löytyä rantaa mp3-muodossa. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
rannan japanilainen tanssipantomiimi kirksikkapuunkukkajuhla todistaa japanilaisen perinnemusiikin tarkasta tutkimuksesta ja tuntemuksesta mitä hienostuneimmassa itämaisessa sointikolorismissaan karaktreristisine puupuhallinväreineen pittoreskissa sävytyksessään orientaalista lokaalia tunnelmaa huokuen la sera pikkukappaleessa ekspressionistiset ja uusklassiset viittaukset istuvat sulassa sovussa samassa teoksessa lopun vapautuneen humoristiseen strettaan päättyen. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Neoklassista tai ei, niin Joonas Kokkosen musiikki on nyt iskostunut. Kokkonen on todellakin aito mestarisäveltäjä. Music for string orchestra (1967), sinfoniat 3-4 ja tietenkin ooppera Viimeiset Kiusaukset. Pidän myös kovasti hänen kamarimusiikistaan. Toinen mielenkiintoinen, mutta hieman vaikeasti luokiteltavissa oleva uusi löytöni: ruotsalainen Lars-Erik Larsson. Kuunnelkaapa Sinfonietta for strings (op 10). |
|
kyllä, kokkonen luokitellaan suomessa 2. Aallon neoklassikoihin sitten rannan ja merikannon pioneerityön Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|