Musiikin teoria ja säveltäminen ›

ThrashGuitarist: Kummalle puolelle fermaatti merkitään? Tässä ois (G-avain) yksviivainen A kokosävelenä, mihin pitäs tulla fermaatti.
 
Ennen kuin viisaat ehtivät vastata kokeilin mitä Finale tekee ja se pisti yläpuolelle automaattisesti.
 
Edit: Näköjään se pistää aina yläpuolelle ja hiirellä voi tarvittaessa siirtää sen alapuolelle.

ThrashGuitarist: Kummalle puolelle fermaatti merkitään? Tässä ois (G-avain) yksviivainen A kokosävelenä, mihin pitäs tulla fermaatti.
 
Yläpuolelle se yleensä merkitään, mutta kai siihenkin jotain poikkeuksia on. Joskus pianonuoteissa näkee vasemman käden viivastolla fermaatin merkittävän alapuolelle.
 
E. Niin tietysti jos yhdelle viivastolle on merkitty useampia itsenäisiä ääniä tai stemmoja, niin sen alemman stemman fermaatti on luonnollisesti siellä alapuolella sävelestä riippumatta. Yksiäänisissä jutuissa sitten yläpuolella.

sellisti: E. Niin tietysti jos yhdelle viivastolle on merkitty useampia itsenäisiä ääniä tai stemmoja, niin sen alemman stemman fermaatti on luonnollisesti siellä alapuolella sävelestä riippumatta. Yksiäänisissä jutuissa sitten yläpuolella.
 
Alemman stemman fermaatti on alapuolella myös, jos stemmat menevät fermaattikohdassa ristiin (niin kuin esim. koraalisatsissa saattaa silloin tällöin käydä). "Normaalitilanteessa" fermaatti aina yläpuolelle, 2 stemmaa samalla viivastolle kirjoittaessa fermaatti nuotinvarren puolelle.
 
http://aijaa.com/1H761x

ThrashGuitarist: Tänks. Toinen kysymys: oisko jotain kirjaehdotusta teoriaan ja satsiin liittyen? Lähtökohtana on se, että jo muutaman kerran olen tullut lukeneeksi Aldwell & Schahterin mahtavan Harmonia ja äänenkuljetus -teoksen, ja ois hauska lukea vielä asteen edistyneempää matskua.
 
Oletko tehnyt myös kaikki tehtävät? Ton kirjan selailu ja lukeminen ei itsessään valitettavasti kerro vielä mitään. SibA:lla se on pääaineisilla teorian- ja sävellyksen opiskelijoilla (joilla ei edes ole opetussuunnitelmassa "tavallisia" teoriatunteja, vaan ns. satsiaineiden kokonaisuus, jotka edellyttävät lähtökohtaisesti laajempaa teoriaosaamista - muun muassa ns. pintatason harmonia-analyysin pitää onnistua sujuvasti) vuoden mittaisen kurssin oppikirja.
 
Tuon kirjan kanssa pulaamisessa hyötyy _oikeasti_ asiantuntevasta opettajasta, sillä lähes kaikkiin tehtäviin on useampi kuin yksi oikea vastaus - ja oikeista vastauksista jotkut ovat vielä tyylinmukaisempia tai parempia kuin toiset.
 
Mutta jos melodioiden harmonisointi onnistuu barokin, klassismin ja romantiikan idiomeissa virheettömästi, tyylinmukaisesti ja vielä taiteellisesti korkeatasoisesti, niin ei kai siinä sitten. Schönbergiä ja Riemannia?

Apuuuaaa nyt mä teen sitä sinfoniaversiota siitä jo olemassa olevalta sovituksessa. Mulla on ongelma. Kuinka monta soitinta voi jättää pois, jos käytössä on jo 5 16sta soitinnusohjelmapaikasta ja siis mitä ne soittimet saa olla. Tyhmä kysymys, mutta enpäs nyt osaa sanoa tästä. Onhan se hankala jättää esim. Puhaltimia pois. Mitä nyt teen??

annananna: Apuuuaaa nyt mä teen sitä sinfoniaversiota siitä jo olemassa olevalta sovituksessa. Mulla on ongelma. Kuinka monta soitinta voi jättää pois, jos käytössä on jo 5 16sta soitinnusohjelmapaikasta ja siis mitä ne soittimet saa olla. Tyhmä kysymys, mutta enpäs nyt osaa sanoa tästä. Onhan se hankala jättää esim. Puhaltimia pois. Mitä nyt teen??
 
Kannattaa varmaan kysyä orkesterilta, joka tuon sovituksen tulee loppujen lopuksi esittämään? Jos sellaista ei ole, vaan virtuaalisesti on selvittävä, niin eiköhän se sitten ole ihan sama?
 
"Soitinnusohjelmapaikka" on käsitteenä vähän epämääräinen. Onko toi 16 siis raita- tai nuottiviivastorajoite? Jos yhdelle raidalle/viivastolle voi kirjoittaa useamman äänen kuin yhden (ja oikeastaan, vaikka ei voisikaan), suht standardin sinfoniaorkesterin kokoonpanon saa 16 päällekkäiseen raitaan mahtumaan ihan iisisti.
 
1. huilut
2. klarinetit
3. oboet
4. fagotit
 
5. käyrätorvet
6. trumpetit
7. pasuunat (sis. bassopasuunan, jonka tuuba voi tuplata)
 
8. patarummut
 
9.-10. perkussioita valinnan mukaan, tai sit esim. piano/celesta
 
11. harppu
 
12. I viulut
13. II viulut
14. alttoviulut
15. sellot
16. kontrabassot
 
Jos sinfoniasoundilla tarkoitetaan nykypäivän leffasoundia tai jotain nightwish-tyyppistä juttua, niin pois voi ihan huoletta jättää seuraavat soittimet: oboet ja fagotit (liian nasaaleja/"solistisia"), trumpetit (näille ei kannata kirjoittaa mitään jos ei ole oikeaa sanottavaa), tuuba (alakertaan ennemmin bassopasuunaa tai cimbassoa jos sattuu löytymään). Jousten, käyrätorvien ja perkussioiden kanssa pääsee oikeasti aika pitkälle.

annananna: Apuuuaaa nyt mä teen sitä sinfoniaversiota siitä jo olemassa olevalta sovituksessa. Mulla on ongelma. Kuinka monta soitinta voi jättää pois, jos käytössä on jo 5 16sta soitinnusohjelmapaikasta ja siis mitä ne soittimet saa olla. Tyhmä kysymys, mutta enpäs nyt osaa sanoa tästä. Onhan se hankala jättää esim. Puhaltimia pois. Mitä nyt teen??
 
Kannattaa seurata vastaavia orkestereita esim. Vantaan viihdeorkesteri esiintyy vaihtelevin kokoonpanoin kvartetista täysikokoiseen sinfoniaorkesteriin.

Afroamerikkalaisen musiikin perusteita tässä selvittelen (muutamat varmaan arvaavatkin mikä kurssi tässä alkaa tammikuussa). Muutoin termistö yms menee ihan ok, mutta jäi vähän auki kontrapunktin ja polyfonian ero. Vai ovatko nämä synonyymejä, jos ajatellaan vain musiikkia ei historiallista kehitystä. Noihan tulee jostain 1500 - 1700 luvuilta termeinä. Miten mahtaa olla 1890 about alkaneessa blues-ragtime-jazz-musiikin kehityksessä asia. "Kollektiivinen improvisointi", no ton mä ymmärrän. Samaten homofonia on aika selkeä. Kiitos jo etukäteen.

Etsiessäni netistä tietoa edelliseen kysymykseen törmäsin ensi kertaa eläissäni käsitteeseen "common practise era", jolla taidemusiikissa viitataan barokki-klassismi-romantiikka -ajanjaksoon eli pyöreästi vuosiin 1600-1900. http://en.wikipedia.org/wiki/Common_practice_period
 
Onkohan tuolle jotain suomenkielistä vastinetta, ja kuinka laajalta mahtaa moinen käsite olla käytössä kun itse en ole koskaan sitä kuullut?

sellisti: Onkohan tuolle jotain suomenkielistä vastinetta, ja kuinka laajalta mahtaa moinen käsite olla käytössä kun itse en ole koskaan sitä kuullut?
 
En ole itse ainakaan kuullut järkevää suomennosta, vaikka tuo on käsitteenä äärimmäisen käyttökelpoinen. "Tonaalisen musiikin aikakausi" (erotuksena renessanssiharmonioihin ja tietynlaiseen modaalisuuteen, ja toisaalta myöhäisromantiikan paletin laajentumiseen sointivärien ja harmonian suhteen)?

nisumaka: Afroamerikkalaisen musiikin perusteita tässä selvittelen (muutamat varmaan arvaavatkin mikä kurssi tässä alkaa tammikuussa). Muutoin termistö yms menee ihan ok, mutta jäi vähän auki kontrapunktin ja polyfonian ero. Vai ovatko nämä synonyymejä, jos ajatellaan vain musiikkia ei historiallista kehitystä. Noihan tulee jostain 1500 - 1700 luvuilta termeinä. Miten mahtaa olla 1890 about alkaneessa blues-ragtime-jazz-musiikin kehityksessä asia. "Kollektiivinen improvisointi", no ton mä ymmärrän. Samaten homofonia on aika selkeä. Kiitos jo etukäteen.
 
Polyfonia ja kontrapunkti tarkoittavat periaatteessa samaa sävellystapaa, jossa on vähintään kaksi itsenäistä melodisesti ja rytmisesti eroavaa ääntä. Punctus contra punctus = piste pistettä vastaan.
 
Kontrapunktilla käsitetään myös oppijaksoa, jossa opiskellaan polyfonisen musiikin sävellystapaa.

kaksi itsenäistä melodisesti ja rytmisesti eroavaa ääntä
 
Jepsistä. Mulle tää tuli esille ragtime-tyylin improvisoiduissa sooloissa. Välillä yksi soittimista on "dominoiva" ja soittaa päämelodiaa, ja muut tukevat "improvisoiduin koristeluin". Välillä taas mennään kollektiivisesti, eikä selkeästi erottuvaa päämelodiaa ole. Eli homofonia / polyfonia.

Harmonia etenee C-duurissa C/E -> A7/C# -> G7/D - G7/H -> C
Miten tuo A7 analysoidaan astemerkinnällä? Välidominantti II asteelle, jota ei kuitenkaan tule? Mielestäni hämäävää kutsua sointua tällöin välidominantiksi.
 
(Mozartin 7. pianosonaatin tahdit 3-5)

Kyllä se minun korvaani haiskahtaa V7/ii:ltä.

http://www.oocities.org/scoguitar/james.txt
https://www.youtube.com/watch?v=wn5Nri-HMnE
 
Taas ihmeellistä/kummallista kohdattu.
Yllä linkki Pat Methenyn James-piisin sointuihin ja Youtube-versioon.
 
Kappalehan on periaatteessa D-duurissa (Part 1)
Kysymys: Onko B-osassa (Part 2) modulaatio A-duuriin vai pitääkö sekin analysoida D-duuripiisinä?

Se B-osa on ihan D-duuria kans. Jos sua hämää noi E- ja A-duurisointujen käännökset siellä, niin ne on dominantteja. Siellä ei vaan oo seiskaa. (Dominanttisoinnussa ei aina tartte olla seiskaakaan, vaikka tietty dominanttiseptimisoinnussa ja laajemmissa muodoissaan on).

Dr Dominant: Se B-osa on ihan D-duuria kans. Jos sua hämää noi E- ja A-duurisointujen käännökset siellä, niin ne on dominantteja. Siellä ei vaan oo seiskaa. (Dominanttisoinnussa ei aina tartte olla seiskaakaan, vaikka tietty dominanttiseptimisoinnussa ja laajemmissa muodoissaan on).
 
Kiitti. Noin mä sen analysoinkin mutta kaipasin "uskonvahvistusta".
Se oli hämäävää kun seiskasoinnut puuttui lähes kokonaan mutta kyllä mä väli- ja relatiivisia dominantteja sinne pistin.

Mistä sä löysit relatiivisen? Itse en pikavilkaisulla nähnyt yhtään relatiivista. Se C#/F mikä siellä on johtaa F#m:lle joka on sävellajin normikolmonen. Eli siis V/III.

Dr Dominant: Mistä sä löysit relatiivisen? Itse en pikavilkaisulla nähnyt yhtään relatiivista. Se C#/F mikä siellä on johtaa F#m:lle joka on sävellajin normikolmonen. Eli siis V/III.
 
No joo, löysit sen mun töppäyksen:-) Mä olin merkinnyt sen rV/III mutta korjataan!
 
Mutta jos voisi kysyä vielä lisää?
Mun laput poikkeaa noista nettisoinnuista siten että viimeisen A-osan tahdissa 5 soinnut poikkeaa muista A-osista siten että muissa A-osissa soinnut on Dmaj7 ja Gmaj7 ja tässä viimeisessä D7 ja G7.
Mä oon merkannut D7 = V/IV ja G7 = sV/III???