Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Nelisormimangusti: Kiitos yrityksestä, mutta ei äkkisältään vaikuttanut oikeaa löytyvän. Yritetäänpä uudestaan linkittää, kun ei ole tuo Noteflight näköjään vielä ihan hallussa (rekisteröidyin tätä kysymystä varten). Kertokaa toimiiko, nimim. naputtelinko turhaan? Itsellä toki näkyy oikein :) Paitsi väittää että neljäsosa =120 mikä ei pidä paikkaansa, enkä saanut sitä jostain syystä muutetuksi, ja nyt pitää rientää soittamaan eikä kirjoitella turhuuksia....

http://www.noteflight.com/scores/vi … f904055d32ad77842a92cfb47419a4c9014
 
No nyt näkyy. En tunnista biisiä, mutta tuli vaan mieleen että onko tuossa neljännessä tahdissa tosiaan tarkoitus olla e ja f -sävelet päällekkäin..? Kulku olisi loogisempi jos alemman viivaston ääni olisi d. En siitä huolimatta tunnistaisi teosta, mutta mietin lieneekö tuossa virhe vai onko Sibelius tosiaan kirjoittanut noin.

sellisti: No nyt näkyy. En tunnista biisiä, mutta tuli vaan mieleen että onko tuossa neljännessä tahdissa tosiaan tarkoitus olla e ja f -sävelet päällekkäin..? Kulku olisi loogisempi jos alemman viivaston ääni olisi d. En siitä huolimatta tunnistaisi teosta, mutta mietin lieneekö tuossa virhe vai onko Sibelius tosiaan kirjoittanut noin.
 
Mokahan siellä on. Minun, ei Sibeliuksen.

Teoriakyssäri. Teorian perusteet on tullut joskus kahlattua läpi, mutta eihän niitä rumpalin pallilla ole tullut liiaksi asti kerrattua. Eli aavistus pintaa syvemmältä:
 
Mistä tiedän että onko se nuotti F# vai Gb jne.?
 
Sen verran muistan että se riippuu siitä missä sävellajissa ollaan, mutta mikä sen määrittikään että onko siellä risuaitaa vai pikku b:tä? Miksi esim. A duurissa on F# eikä Gb?
 
Kiitos!
 
E: Lisäys: Ja nimenomaan sellainen hirmu konkreettinen muistisääntö kun löytyisi tähän. Kun olemme kahden, kitaran kaula ja minä, niin onhan ne noloa kun ei tiedä että hiplaanko toisen F#:ää vai Gb:ää.

passe: Teoriakyssäri. Teorian perusteet on tullut joskus kahlattua läpi, mutta eihän niitä rumpalin pallilla ole tullut liiaksi asti kerrattua. Eli aavistus pintaa syvemmältä:
 
Mistä tiedän että onko se nuotti F# vai Gb jne.?
 
Sen verran muistan että se riippuu siitä missä sävellajissa ollaan, mutta mikä sen määrittikään että onko siellä risuaitaa vai pikku b:tä? Miksi esim. A duurissa on F# eikä Gb?
 
Kiitos!
 
E: Lisäys: Ja nimenomaan sellainen hirmu konkreettinen muistisääntö kun löytyisi tähän. Kun olemme kahden, kitaran kaula ja minä, niin onhan ne noloa kun ei tiedä että hiplaanko toisen F#:ää vai Gb:ää.
 
Tavallisessa duurissa ja luonnollisessa mollissa on se hyvä muistisääntö, että sieltä löytyy c, d, e, f, g, a, h ja jokainen vain kerran. Näistä osaa on sitten kaikkia joko ylennetty tai alennettu. Eli A-duurissa ei voi olla gb koska siellä on jo g#, joka ei voi olla ab koska siellä on a, joka on tietenkin pakko olla A-duurissa.
 
Eli helpommin ajateltuna, kun lähdet A-duuriskaalan alusta niin huomaat kolmannen sävelen kohdassa, että ylennyksillä mennään. Muuten jäisi cb/c/c# kokonaan pois välistä.
 
Ja sit tietenkin on se perinteinen, että kun katot noita sävellajeja
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A … ji#Ylennysmerkkiset_s.C3.A4vellajit
..niin huomaat että ylennykset lisääntyy kvintin välein ja alennukset kvartin välein. Eli kun C-duurissa ei ole ylennyksiä saati alennuksia niin G-duurissa on yksi ylennys ja F-duurissa yksi alennus.

1. Duuriasteikossa voi olla vain joko ristejä tai b-merkkejä
2. Jokainen sävelnimi voi esiintyä vain kerran mutta pitää esiintyä kerran. Siis ei es - e - eis samassa asteikossa.
 
Tätä soveltamalla kun tiedetään että duuriasteikossa kolmannen ja neljännen ja seitsemännen ja kahdeksannen välillä on puolisävelaskel ja muualla kokosävelaskel voidaan muodostaa mistä tahansa sävelestä alkava asteikko niin että ristit tai alennukset tulee kohdalleen.
 
Tämä on kyllä monimutkainen tapa, helpompi on katsoa sävellajin etumerkit.
 
Sama asia on jo edellä selitetty ihan oikein, tää on vain mun versio samasta asiasta.

Kiitokset!
 
Pragmaattisuuteen pyrkivänä kaivoin kvinttiympyrä monisteen naftaliinista ja aloin tapailla kitaran otelautaa monistetta vilkuillen. C:stä vaan kvinttihypyin eteenpäin, niin löytyy kaikki risuaidalliset sävelasteikot. Rinnakkaissävellajeja tietenkään unohtamatta.
 
Eiköhän tähän löydy pikku jumpan kanssa joku hyvinkin havainnollinen muistisääntö kitaran kaulalta.

Tässä välidominanttiharjoituksia tehdessäni törmäsin tehtävään, jossa käsketään soinnuttamaan (fis-mollissa) välidominantiksi sopraanon eis, joka etenee fis-säveleen. Tuohon saa kyllä tavallisen dominanttisoinnun, mutta että välidominantti? Miten?

ThrashGuitarist: Tässä välidominanttiharjoituksia tehdessäni törmäsin tehtävään, jossa käsketään soinnuttamaan (fis-mollissa) välidominantiksi sopraanon eis, joka etenee fis-säveleen. Tuohon saa kyllä tavallisen dominanttisoinnun, mutta että välidominantti? Miten?
 
Mä yritän: rV/III = E#7b9
 
Nyt viisaammat kehiin!

Janus: A#7, joka etenee D#m-sointuun (tai harhalopukkeenomaisesti esim. H-sointuun). Eli V7 / kohdesointu, miten sen kohdesoinnun nyt haluaakin merkitä - tonikisoimalla D#, tai jotenkin muuten.
 
Aika persoonallinen sointukulku fis-mollissa, mutta enpä itsekään juuri muuta keksi.

Näköjään mä en edes ymmärtänyt mistä on kysymys?
Onko mahdollista niin yksinkertaisesti selittää että mäkin ymmärtäisin mitä tarkoittaa yhden sävelen soinnuttaminen välidominantiksi?
 
Edit: Soinnuttaminen välidominantilla?

Mitenkäs A7#5 -> D? Siinä taitaa joutua tuplaamaan terssin, mutta ei ole kamalan esoteerinen.

sellisti: Aika persoonallinen sointukulku fis-mollissa, mutta enpä itsekään juuri muuta keksi.
 
Ihan mahdollinen, jos ollaan hetkellisesti Fis-duurin puolella (kun kantasävel pysyy samana, muunnosmollin ja -duurin välillä vaihdellessa ei puhuta edes modulaatiosta). Pitäisi nähdä enemmän nuottia, niin osaisi sanoa miten järkevältä tuo kuulostaisi.
 
baron: Välidominantti on dominanttisointu, jonka kohteena on joku muu asteikon aste kuin I. Relatiiviset dominantit ovat eri asia, samoin maantieteelliset dominanttia muistuttavat soinnut. Välidominanteilla voi olla myös oma sijaisdominanttinsa tritonuksen päässä (esim. C-duurissa: A7 tai Eb7, joka johtaa Dm-sointuun).
 
Perinteisesti harmoniatehtävissä ajatellaan 4-äänistä satsia, joka tarkoittaa soinnuttaessa sitä, että melodiaääni (siis painokas sellainen - ei pidätys, loma- tai sivusävel tms.) on jokin laajentamattoman soinnun sävel (1, 3, 5 tai joskus 7). Totta kai esim. C-sävelen voi soinnuttaa kaikilla mahdollisilla pohjaäänillä ja hakea tilanteeseen sopivaksi katsomansa lisäsävelen (b9, 9, sus4, #11, 6, maj7), mutta se ei varsinaisesti kuulu harmonisten funktioiden ja äänenkuljetuksen harjoittelun piiriin.

Kiitti Janus, kuvittelen tajunneeni!

mitähän tarkoittaa ORDINARIO ? katselin erästä samplesettiä jossa lueskelen soundi listaa tuo tuli esitystekniikoissa vastaan mitä yritin googlella kattoa jää mielikuva (vaikka se juttu ei musaan liittynytkään) että olisi ns tavallisesti. se siis mahdollsimman tavallienn esitys tapa.

JPQ: mitähän tarkoittaa ORDINARIO ? katselin erästä samplesettiä jossa lueskelen soundi listaa tuo tuli esitystekniikoissa vastaan mitä yritin googlella kattoa jää mielikuva (vaikka se juttu ei musaan liittynytkään) että olisi ns tavallisesti. se siis mahdollsimman tavallienn esitys tapa.
 
Nimenomaan "tavallinen/normaali" tapa soittaa esim. jousisoitinta. Lyhennettä "ord." käytetään kumoamaan edellisen kerran voimassa ollut poikkeuksellinen esitystekniikka, esim. jousilla "sul pont." (ponticello), "sul tasto", "flautando" tms.

Hei, jos sävellyksessä on dissonanssia n 3 tahdin ajan laulun ja bändin välillä, mutta jos siis bändi soittaa yhteen hyvin ja harmoniaopillisesti oikein, niin voikon tällaisen dissonanssin pitää nuotissa?? Nyt siis tapahtuu codassa yllättävä käänne muuhun biisin osiin nähden. Ja siihen käänteeseen tuli tämä dissonanssi vocalin ja muun bändin välillä. kuulostaa kyllä aika pahalta.

annananna: Hei, jos sävellyksessä on dissonanssia n 3 tahdin ajan laulun ja bändin välillä, mutta jos siis bändi soittaa yhteen hyvin ja harmoniaopillisesti oikein, niin voikon tällaisen dissonanssin pitää nuotissa?? Nyt siis tapahtuu codassa yllättävä käänne muuhun biisin osiin nähden. Ja siihen käänteeseen tuli tämä dissonanssi vocalin ja muun bändin välillä. kuulostaa kyllä aika pahalta.
 
Osaamatta sen tarkemmin arvailla mitä tarkoitat tässä yhteydessä dissonanssilla, niin jos kuulostaa aika pahalta, niin tuskin kannattaa pitää. Jos kuulostaa hyvältä niin sit antaa olla. Eiks tää olis ihan hyvä lähtökohta?

sellisti: Osaamatta sen tarkemmin arvailla mitä tarkoitat tässä yhteydessä dissonanssilla, niin jos kuulostaa aika pahalta, niin tuskin kannattaa pitää. Jos kuulostaa hyvältä niin sit antaa olla. Eiks tää olis ihan hyvä lähtökohta?
 
Mä otin sen vocaliosuuden mixerissä pois päältä, niin kuulosti ihan tosi siistiltä kompilta se jousi,huilu ja muu bändikomppi. Mutta kun lisää vocalin, niin tulee sitten niitä vierekkäisiä sekunti intervalleja ja mä en tiedä, että voiko sitä mitenkään saada korjattua. Aikamoinen palapeli mulla taas koottavana ja ihmettelen, että voisiko laulaja saada livetilanteessa asian korjattua jotenkin. Muuten toi komppi oli ehyt.

annananna: Mä otin sen vocaliosuuden mixerissä pois päältä, niin kuulosti ihan tosi siistiltä kompilta se jousi,huilu ja muu bändikomppi. Mutta kun lisää vocalin, niin tulee sitten niitä vierekkäisiä sekunti intervalleja ja mä en tiedä, että voiko sitä mitenkään saada korjattua. Aikamoinen palapeli mulla taas koottavana ja ihmettelen, että voisiko laulaja saada livetilanteessa asian korjattua jotenkin. Muuten toi komppi oli ehyt.
 
Eikö laulumelodiaa voi muokata niin ettei dissonansseja tule, jos ne kuulostavat pahalta? Tai, jos dissonanssit johtuvat soinnutuksesta, niin onko mahdollista soinnuttaa vähän eri tavalla? Vaikea antaa kovin tarkkoja vinkkejä kuulematta kyseistä kohtaa...