| Aihe: Epiphone vai Fender ekaksi sähkökitaraksi? | |
|---|
|
Tuli tässä harkittua sähkökitaran hankkimista ja nopealla vilkaisulla löysin Thomannilta seuraavanlaisia paketteja. Onko hintansa suhteen kannattavia hankintoja ja kumpi/mikä parempi?
http://www.thomann.de/fi/epiphone_les_paul_players_pack_eb.htm
http://www.thomann.de/fi/epiphone_lp_special_i_ltded_wb_bundle.htm
http://www.thomann.de/fi/fender_sq_bullet_strat_hss_sb_bundle1.htm | |
Paremmasta en osaa sanoa. Epiphonessa molempina mikkeinä toimi humbuckerit. Squierissa taas ei. Squierissa on myöskin ohuempi kaula. Oma mielipiteeni on: osta strato ekaksi kitaraksi.
Vesi hiiva ja sokeri. | |
Osta se mikä miellyttää sinun silmää enemmän. Pysyy motivaatio pitempään, kun kitaran on itse valinnut. | |
Jos vaan mitenkään mahdollista, niin satsaa hiukan enemmän kuin halvimpiin malleihin.
Stratomallin kitara tremoloineen on paljon hankalampi saada oikeisiin säätöihin kuin Lespamallinen, ja sillä on aloittelijalle merkitystä jos ostaa sellaisesta nettikaupasta joka lähettää kitarat tehdaspaketeissa eli säätämättöminä.
Jos käytetty on millään tavoin mahdollinen, niin mnetin torilta vois löytyä peli joka olis valmiiksi jo säädetty. Jos ei, niin viidenkympin paikkeilla heiluva käyttöönottosäätö ammattilaisella on todella hyvin satsattua rahaa.
JaaGeRMaisTeR: Osta se mikä miellyttää sinun silmää
Tähän sama. |  iec
15.10.2014 09:47:41 (muokattu 15.10.2014 09:54:31) | |
|
73nd3r: Jos vaan mitenkään mahdollista, niin satsaa hiukan enemmän kuin halvimpiin malleihin.
Stratomallin kitara tremoloineen on paljon hankalampi saada oikeisiin säätöihin kuin Lespamallinen, ja sillä on aloittelijalle merkitystä jos ostaa sellaisesta nettikaupasta joka lähettää kitarat tehdaspaketeissa eli säätämättöminä.
Jos käytetty on millään tavoin mahdollinen, niin mnetin torilta vois löytyä peli joka olis valmiiksi jo säädetty. Jos ei, niin viidenkympin paikkeilla heiluva käyttöönottosäätö ammattilaisella on todella hyvin satsattua rahaa.
Tähän sama.
Hyviä pointteja näissä vastauksissa.
Eräs huomionarvoinen asia on myös skaala ja kaulaprofiili. Verkkokaupasta ostettaessa on vaikea kokeilla minkälainen kitara tuntuu luontevimmalta omiin käsiin ja kaikki yleistykset eivät pidä paikkaansa kaikkien kohdalla, kuten esimerkiksi se että lyhytsormisen pitäisi valita ohutkaulainen kitara. Kannattaisi ihan oikeasti käydä kokeilemassa kitarakaupassa erilaisia kitaroita ja ei ehkä ostaa heti ensimmäisellä käyntikerralla sitä kitaraa.
Yleensä suurimmat virheet on tulleet siinä kun on haksahdettu halpaan tarjoukseen (sopivuudesta välittämättä) tai sitten on vain niin kova kitarakuume, että ostaa äkkiä parhaimmalta näyttävän kitaran. Suosittelen testaamaan halvimmasta päästä ainakin 25,5" skaalaisista Yamahan Pacificaa (iso otelaudan radius) ja Squieria (pienempi radius). Squierilta Classic Vibe on omien testien perusteella aika hyvä hinta-laatu-suhteeltaan. 25" skaalaisista PRS SE-mallit voisivat olla hyviä vaihtoehtoja käytettynä. 24,75" skaalaisista kannattaa harkitaTokain ja Epiphonen LP tai SG-mallisia kitaroita.
Aluksi voisi vaikka pyytää kitarakaupan myyjää esittelemään erilaisia vaihtoehtoja ja kokeilla niitä sitten vuoron perään. Aika nopeasti pystyy karsimaan sopimattomimman vaihtoehdon pois ja keskittyä vertailemaan vaikka kahta parasta kandidaattia. Myyjät ovat todellakin juuri sitä varten, että heidän ammattitaitoaan käytetään apuna kitaran valinnassa. Ja fiksu myyjä kyllä tietää, että asiakas tulee uudelleenkin jos saa hyvää ja asiantuntevaa palvelua...
EDIT: Jos ketjun aloittaja kertoisi missä päin Suomea asuu, voitaisiin neuvoa mihin kitarakauppaan kannattaa suunnata ihan ensimmäiseksi. Oulusta voisin suositella Kitarapajaa. Tosin sieltä voi olla hankala löytää alle 400 euron kitaroita, mutta myyjät ovat todella ammattitaitoisia. Varmasti auttavat aloittelijoita vaikka heillä ei olisikaan tarjota kitaraa aivan alimpiin hintaluokkiin.
-iec
Ja niin päin pois... | |
sonya: Tuli tässä harkittua sähkökitaran hankkimista ja nopealla vilkaisulla löysin Thomannilta seuraavanlaisia paketteja. Onko hintansa suhteen kannattavia hankintoja ja kumpi/mikä parempi?
http://www.thomann.de/fi/epiphone_les_paul_players_pack_eb.htm
http://www.thomann.de/fi/epiphone_lp_special_i_ltded_wb_bundle.htm
http://www.thomann.de/fi/fender_sq_bullet_strat_hss_sb_bundle1.htm
- Oletko itse käyny omin käsin testaamassa noi mallit missään ja onko sulla se mahdollisuus? Jos on mahdollisuus omin käsin testata kitarat niin tee see, koska saat paljon paremman käsityksen siitä miten ne sinun käsiisi sopii ja miltä ne oikeasti kuullostaa ja tuntuu.
- Lisäksi Suomen liikkeestä voi ihan hyvin vastaavat kitarat lähteä halvemmalla mutta tätä et sitten voi tietää ellet mene itse liikkeeseen kysymään tai edes soita ja tiedustele (tänä päivänä Suomen liikkeissä on hinnat suht ihan ok ja monesti lähtee soittimet jopa halvemmalla).
- Kuten toinen kirjoittaja jo totesi niin myös minä sanon samaa eli onko mahdollista satsata hieman enempi rahaa?
Pienellä satsauksella saat valinnanvaraa enemmän, laatua lisää eli mahdollisuuksia enempi täyttää sun tarpeet soittimen suhteen.
- Noista kyseisistä paketeista en itse lähtisi valikoimaan mitään (tämä on puhtaasti mun mielipide). Itse katsoisin kitaran ja vahvarin erikseen, koska tällä tavoin ei joudu ottamaan paketin mukana tulevaa vahvaria jne. vaan voi valikoida erikseen sen oman tarpeen mukaisesti paremmin.
- Mieti oma tarve ja mm. se, että tarvitko oikeasti alkuun kammellisen kitaran vaiko kiinteätallaisen, minkälainen kaula, minkälaiset mikit jne. -> se oma tarve on kaikista tarkein asia ja sitä me emme voi sinulle kertoa vaan sinun tulee se tietää (tämän kirjoitin siksi koska en ainakaan minä voi kertoa sinulle, että LesPaul tyylinen sopii sulle paremmin kuin Strato, jossa mm. noiden kaulat on eri kokoisia.
- Oletko katsonut kuinka paljon muita merkkejä ja malleja? jos et niin kannattaa niitäkin rauhassa tutkailla, mielummin kuluttaa aikaa vähän enempi harkintaan kuin tekee päätöksen hetken kiireessä, maltti on valttia tässäkin asiassa.
PappaSFin | |
les paul - ja stratomallit on kyllä niin radikaalisti erilaisia että on mahdotonta antaa suosituksia. ehkä jos tietäisi että minkälaista musatyyliä tykkäisit soittaa, vois antaa jotain vinkkejä, mutta silti sun pitää kyllä päästä testaamaan ite noiden kahden välillä. ainakin siis jotain les paul-tyyppistä kitaraa ja jotain strato-tyyppistä. | |
Pelkästään jo strato-tyyppisissä kitaroissa on melko loputon suo kahlattavaksi. Ohutta ja paksua kaulaa, radiukset, nauhojen lukumäärä, tallavaihtoehdot....
Kiinteätallainen strato jonka kaulaprofiili miellyttää tuntumaltaan niin semmoinen. Siihen vielä pummaa kaupan päälle huollon about 2-3kk päähän hankinnasta niin hyvä tulee. Vahvistimen voi hankkia vaikka käytettynä, mutta jos uuden haluaa niin melkeinpä joku pieni sievä fenkun G-Dec jossa on komppibändi mukana olis mun valinta. Saundi ei ole mikään kovin kummoinen, mutta mukava soitella kun on komppiryhmä siinä napin painalluksen päässä.
Pakettikitarat/bassot ovat lähestulkoon kaikki melko kuraa, en suosittele. | |
Hyviä neuvoja nuo "kysy" ja "kokeile", mutta käytännössä tilanne vaan usein on, että aloittelija ei käy kysymässä eikä kokeilemassa, vaan kitara tilataan nettikaupasta (tai saadaan lahjana tms.). Ja mitä aloittelijan pitäis tietää kitaran sopivuudesta käteen?
Sen takia useilla valmistajilla "student model" sarjat on tehty ns. keskivertoaloittelijalle, ja kyllä se usein toimiikin. Halvat kitarat nykyään on ihan eri tasoa kuin silloin kun minä aloitin, kateeks käy...
Totta kai, asiantunteva soitinliikkeen setä/täti tai soitonopettaja tai vaikka osaavampi kaveri on hyviä seuralaisia kaupanteossa, mutta...
Minä ymmärrän tuon Epi vai Squju -idean taustan niin, että siinä on kuitenkin kahden tunnetuimman kitaramerkin pikkuveli, ja silloin se Gibson/Fender laatu ikään kuin valuisi näihinkin. Mnetin torilla luokassa 100-200€ oli 103 sähkökitaraa, ja joukossa IMHO ihan kivaa Tokaita, Palacasteria, Squieria, Epiphonea... | |
Mikäli ei ole tuttua kitaristintapaista käyttää säätöapuna, niin olisi kenties suositeltavaa suorittaa ensimmäisen soittopelin hankinta sellaisesta "lähikaupasta" jossa ostamalleen kitaralle saa perustason säätelyt kaupan päälle; Jos kitaran tilaa nettikaupasta eikä ole pienintäkään käsitystä siitä että miten kielten korkeudet ym. jutut säädellään kohdilleen, niin voi käydä siten että kitaransoitosta ja sen vaikeustasosta syntyy heti lähtötilanteessa varsin väärä käsitys.
---
Jos nyt kuitenkin on ostettava "sika säkissä", niin veikkaan että Fender/Squier Stratocaster voisi olla helpposoittosempi vaihtoehto mm. kaulan profiilin ja paksuuden vuoksi. Jos haluaa helpolla liikkeelle soittoharrasteen kanssa, niin voihan tuommoinen pakettiratkaisu periaatteessa olla kelvollinen siihen että selvittää onko se "oma juttu". Ihan täysin kelvottomia kapineita ei musiikkiliikkeissä/-nettikaupoissa taida olla enää nykyisin tarjolla kuin sekundayksilöinä. Marketeista ei kumminkaan kannata soittimia hankkia.
--
Kitarat noissa esitetyissä paketeissa ovat vissiinkin suunnilleen halvinta mahdollista sorttia. Voi olla että esim. tämä olisi jonkin verran parempi "pakettiratkaisu":
http://www.thomann.de/fi/fender_sq_affinity_hss_15g_set_car.htm
Jokaisella on oikeus kieltäytyä aikuisten kitaroista. | |
Sen verran kannattaa käydä vaikka kaverilla kokeilemassa kumman skaala istuu paremmin käteen, Fender vai Gibson. Siinäkun on ihan oleellisesti eroa soittaessa riippumatta kitaramallista.
~ Musiikin ei tarvitse olla kaunista ollakseen hyvää ~ | |
Ehkä ekan sähkökitaran ostaja ei kuitenkaan huomaa mitään skaaloja. Ensimmäinen vuosi kun menee siihen että oppii saamaan puhtaasti soivia sointuja ulos sieltä vahvistimesta. | |
73nd3r: Hyviä neuvoja nuo "kysy" ja "kokeile", mutta käytännössä tilanne vaan usein on, että aloittelija ei käy kysymässä eikä kokeilemassa, vaan kitara tilataan nettikaupasta (tai saadaan lahjana tms.).
Niin no, nykytrendihän tämä mutta ei siinä silti ole mun mielestä mitään järkeä ja kun se vaan on paljon fiksumpaa mennä ihmettelemään paikan päälle kuin tilata netin kautta. Toki siinähän säästää parhaimmillaan ei yhtään kun netistä tilaa mutta onhan se hienoa kun voi kaverille sanoa että tilasin tän ritzan saksoista.
Ja mitä aloittelijan pitäis tietää kitaran sopivuudesta käteen?
Vaikka ei olisi koskaan kitaraa soittanut, kyllä sen eron huomaa kun pistää persuksen penkkiin ja myyjä tuo eri malleja sylissä pidettäväksi. Lespa ei ole mun mielestä lähelläkään straton mukavuutta, mutta mielipiteitä on toki monia. | iec
15.10.2014 12:24:32 | |
|
Tuossa joku mainitsikin, että kotimaisesta liikkeestä saattaa saada kitaran ihan samaan hintaan tai halvemmallakin kuin vaikkapa Thomannilta. Omien kokemusten mukaan ainakin Oulussa hinnat saa tingattua Thomannin hintoihin tai sitten jopa halvemmaksi. Eli kivijalkaliikkeessä asioidessa saa parhaimmillaan asiantuntevaa palvelua ja lisäksi sen kitaran sitten samaan hintaan kuin ulkomailta. Sellainen vinkki sitten aloittelijoille, että ostakaa vain se pelkkä kitara siihen Thomannin hintaan sieltä kivijalkakaupasta, sillä kivijalkaliikkeet repivät ne pennoset sitten kitaralalaukuista, kitarahihnoista jne jne mitä innostunut kitaranostaja sitten huomaamattaan ostaa kitaran lisäksi. Siinä vaiheessa kun on täysi innostus päällä, ei huomaa enää katsoa paljonko ne muut varusteet maksavat halvimmillaan... :) Eli vähän sama juttu noiden halpojen läppäreiden ja kännyköiden kanssa, eli myyjä yrittää aivan väkisin tunkea siihen mukaan ylihintaista koteloa tai laukkua.
Ei muuten ole todellakaan ihan sama edes aloittelijalle mikä skaala kitarassa on. Ei löydy kahta täysin samanlaista kättä tästä maasta tai muualtakaan maailmasta, eli sormien pituudet vaihtelevat, kämmenen koko, sormien paksuus, nivelten taipuisuus, tapaturmien aiheuttamat liikeratapoikkeamat yms yms. Tosin täysin aloittelija ei voi ihan varmasti tietää mikä kitaramalli on lopulta se paras itselle. Jostain se homma on aloitettava. Kuitenkin liikkeessä kannattaa testata todellakin nuo 24,75 ja 25,5-skaalaiset ja niistäkin mielellään molemmista ohuempi ja paksumpi kaula. Niistä sitten vain valitsee hintarajojen puitteissa sen mikä tuntuu parhaalta.
-iec
Ja niin päin pois... | |
Kiitos kaikille paljon vastauksista! Mulla ei ole tosiaan mitään kokemusta tai tietoa sähkökitaroista, kerran oon pitäny sellasta kädessäni. Akustista kitaraa oon soittanut nyt muutaman vuoden itsekseni (lähinnä vaan sointuja). Siksi myös vaikea sanoa mitä kitaralta haluan, kun en mitään niistä tiedä. Tahdon vain kitaran jolla voi soittaa. :D
Ilmeisesti teidän neuvojen perusteella suuntaan tästä kiertelemään pääkaupunkiseudun musiikkikauppoja. En kuitenkaan haluaisi ihan hirveän montaa satasta laittaa ekaan kitaraan, todennäköisesti sitten kun opin soittamaan vähän enemmän hankin laadukaamman kitaran. Mielellään alle kolmensadan saisi olla se kitara, eiköhän sellaisellakin pysty jo soittamaan.
Jos joku tietää, mistä saa pääkaupunkiseudulla asiantuntevaa ja hyvää palvelua, saa vinkata kauppaa. |  Gabe
15.10.2014 13:24:56 | |
|
sonya: Kiitos kaikille paljon vastauksista! Mulla ei ole tosiaan mitään kokemusta tai tietoa sähkökitaroista, kerran oon pitäny sellasta kädessäni. Akustista kitaraa oon soittanut nyt muutaman vuoden itsekseni (lähinnä vaan sointuja). Siksi myös vaikea sanoa mitä kitaralta haluan, kun en mitään niistä tiedä. Tahdon vain kitaran jolla voi soittaa. :D
Ilmeisesti teidän neuvojen perusteella suuntaan tästä kiertelemään pääkaupunkiseudun musiikkikauppoja. En kuitenkaan haluaisi ihan hirveän montaa satasta laittaa ekaan kitaraan, todennäköisesti sitten kun opin soittamaan vähän enemmän hankin laadukaamman kitaran. Mielellään alle kolmensadan saisi olla se kitara, eiköhän sellaisellakin pysty jo soittamaan.
Tämä on ehdottomasti paras tapa toimia. Suosittelen että käyt kokeilemassa mahdollisimman kattavasti eri tyylisiä kauloja, aika äkkiä huomaat että joku tuntuu paremmalta kuin toinen. Kolmen sadan budjetilla suosittelen lämpimästi tutustumaan torin tarjontaan, tuohon hintaan saat torilta jo ihan soitettavan kitaran. Esimerkiksi aloittelijan kestosuosikit Yamaha Pacifica ja Squier Classic Vibe kannattaa huomioida, niissä on hyvä hinta-laatusuhde. Mitään halvinta rimpulaa ei kannata ostaa uutena, kelvollisella soittimella on sitten mukavampaakin opetella soittamaan.
Olethan ottanut huomioon myös sen että tarvitset vahvistimen sähkökitaran soittamiseen? | |
sonya: Kiitos kaikille paljon vastauksista! Mulla ei ole tosiaan mitään kokemusta tai tietoa sähkökitaroista, kerran oon pitäny sellasta kädessäni. Akustista kitaraa oon soittanut nyt muutaman vuoden itsekseni (lähinnä vaan sointuja). Siksi myös vaikea sanoa mitä kitaralta haluan, kun en mitään niistä tiedä. Tahdon vain kitaran jolla voi soittaa. :D
Ilmeisesti teidän neuvojen perusteella suuntaan tästä kiertelemään pääkaupunkiseudun musiikkikauppoja. En kuitenkaan haluaisi ihan hirveän montaa satasta laittaa ekaan kitaraan, todennäköisesti sitten kun opin soittamaan vähän enemmän hankin laadukaamman kitaran. Mielellään alle kolmensadan saisi olla se kitara, eiköhän sellaisellakin pysty jo soittamaan.
Jos joku tietää, mistä saa pääkaupunkiseudulla asiantuntevaa ja hyvää palvelua, saa vinkata kauppaa.
Ainakin ite olen saanut alla olevista hyvää palvelua.
http://www.musamaailma.fi/ (Kampin metroasemalta n. 150 metriä). (Tokai, ESP löytyy täältä ym.)
http://www.f-musiikki.fi/kitarat-ja-vahvistimet (Kaisaniemen metroaseman vieressä). (Squierit, Epiphonet, Fender, Gibson, ym. löytyy täältä).
Jos haluut isomman määrän F-musiikin tarjontaa kaikessa niin sitten Vantaan F-musiikki on hyvä käydä läpi.
http://www.levytukku.fi/ (Tuomiokirkon lähellä). (Ibanezit löytyy täältä).
http://www.dlxmusic.fi/StartPage/Start.aspx (Kalasataman metroasemalta muutama sata metriä). (Squier, Epiphonet, Fender, Gibson, B:C. Rich ym. merkkejä)
Noissakin riittää läpikäymistä
PappaSFin |  Ruutukunkku
15.10.2014 14:04:24 (muokattu 15.10.2014 14:05:12) | |
|
Taitaa olla jo saman toistoa, mutta eniwei..
Kyllä minusta noista skaaloista, radiuksista ja muista intonaatioista on syytä alkaa huolehtimaan sitten, kun soittotunteja on takana sen verran, että tulee tunne siitä, että hallitset jossain määrin soitintasi. Ehkä niitä mahdollisia puutteita/vikoja on siihen mennessä ilmaantunut jo itsestään. Tai sitten ei. Se että kitara on edes jonkinlaisissa säädöissä on mielestäni aloittelijalle paljon tärkeämpää, kuin jokin tietty specksi.
Jos pääset kokeilemaan soittimia, niin ilman muuta kauppaan hipelöimään erilaisia kitaroita. Itse, niinkuin moni muukin, ostin ensimmäisen sähköisen kitarani postimyynnistä. Kävi ihan ok säkä, kitara käytössä edelleen, hieman tuunattuna tosin.
E: Ostinkin sitten parin vuoden jälkeen toiseksi kitarakseni oikeen Ameriikan standardin. Siinä vaiheessa joku kylän pojista kyseli, että minkäs mittasella skaalalla se fenderi muuten on?
Vastasin että "Täh?!". :)
You are number six | iec
15.10.2014 15:33:31 (muokattu 15.10.2014 15:35:16) | |
|
Ruutukunkku: Taitaa olla jo saman toistoa, mutta eniwei..
Kyllä minusta noista skaaloista, radiuksista ja muista intonaatioista on syytä alkaa huolehtimaan sitten, kun soittotunteja on takana sen verran, että tulee tunne siitä, että hallitset jossain määrin soitintasi. Ehkä niitä mahdollisia puutteita/vikoja on siihen mennessä ilmaantunut jo itsestään. Tai sitten ei. Se että kitara on edes jonkinlaisissa säädöissä on mielestäni aloittelijalle paljon tärkeämpää, kuin jokin tietty specksi.
Jos pääset kokeilemaan soittimia, niin ilman muuta kauppaan hipelöimään erilaisia kitaroita. Itse, niinkuin moni muukin, ostin ensimmäisen sähköisen kitarani postimyynnistä. Kävi ihan ok säkä, kitara käytössä edelleen, hieman tuunattuna tosin.
E: Ostinkin sitten parin vuoden jälkeen toiseksi kitarakseni oikeen Ameriikan standardin. Siinä vaiheessa joku kylän pojista kyseli, että minkäs mittasella skaalalla se fenderi muuten on?
Vastasin että "Täh?!". :)
Sulla taisi käydä heti vahingossa tuuri sen ensimmäisen kitaran kanssa. Kaikilla ei ole samaa tuuria vaan postimyynnistä tilattu voi olla täysin vääränlainen omille käsille. Toisaalta kaikkeen tottuu ajan myötä, mutta voi kyllä ottaa pattiin jos huomaa pitkän ajan kuluttua että toisenlaisella kitaralla soittelu onkin monin verroin helpompaa ja käsi väsyy vähemmän kuin sillä minkä on ostanut sikana säkissä. Tietysti voi olla että ajan myötä ja soittotaitojen kasvaessa jokin toinen kaulaprofiili tuntuukin paremmalta kuin se ensin valittu. Sitä ei voi aloitteluvaiheessa varmasti sanoa millä soittaa 30 vuoden päästä.
Jos kitara tuntuu heti aluksi jotenkin vaivalloiselta perussointuja otelaudalta hakiessa (luen siis myös barret perusotteiksi) verrattuna johonkin toiseen malliin, niin sitä ei kannata ostaa. Soittoharjoittelu ei ole silloin mielekästä. Eli jos mahdollista niin kannattaa testailla ennen ostopäätöstä.
EDIT: Juu ja ne kunnon säädöt ovat tietysti todella tärkeä asia. Hyväkin kitara on hankala soittaa jos säädöt on päin prinkkalaa ja vastaavasti halpakin kitara voi olla hyvä soittaa jos on hyvä yksilö ja se on säädetty hyvin.
-iec
Ja niin päin pois... | |
Ruutukunkku:
Kyllä minusta noista skaaloista, radiuksista ja muista intonaatioista on syytä alkaa huolehtimaan sitten, kun soittotunteja on takana sen verran, että tulee tunne siitä, että hallitset jossain määrin soitintasi. Ehkä niitä mahdollisia puutteita/vikoja on siihen mennessä ilmaantunut jo itsestään. Tai sitten ei. Se että kitara on edes jonkinlaisissa säädöissä on mielestäni aloittelijalle paljon tärkeämpää, kuin jokin tietty specksi.
Minä komppaan tässä asiassa vähän Ruutukunkkua. Ketjun aloittaja haluaa tässä vaiheessa "kitaran jolla voi soittaa". Hän kertoo, että tässä vaiheessa ei edes tiedä mitä haluaa. Hän myös miettii, että ostaa myöhemmin paremman kun ehkä tietää sitten mitä kitaralta haluaa.
Eli kannattaakohan tai tarviikohan tässä vaiheessa tehdäkään asiasta elämää suurempaa? Entä jos vaan ostaa sen ensimmäisenä ehdotetun Epiphone paketin vahvistimineen alle 150 euron. Tuskin menee raha hukkaan. Kyseessä kuitenkin oikea soitin jonka saa vireeseen. ja kaupanpäälle vahvari. Sillä tuskin mitään jälleenmyyntiarvoa, mutta mitä sitten. Jääpä kotiharjoitteluvahvariksi sitten kun hommataan bändikäyttöön sopiva vahvari treenikselle. Ja noilla kun muutaman kuukauden soittelee, niin alkaa selvitä mitä sähkökitaralta ja soittamiselta haluaa ja haaveilee. ja rahaa ei ole edelleenkään mennyt kuin 150e..
Anyway - tosi hyviä neuvoja toki tämä ketju täynnä! Kyllä niistä kannattaa ottaa vaarin, jos haluaa/kerkeää/malttaa tehdä töitä etukäteen ennen ensisähkiksen hankintaa. Mutta jos ei malta, niin osta se Epi! :-)
Blues is allright! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
