| Aihe: Rumpukirjat | |
|---|
|
Ja niiden erilaiset treenit. Aloitin tämän kun tuolla Settikuvissa jo näitä, osin omasta aloitteestani, jauhettiin. Ihme sinänsä ettei näille vielä ole, ainakaan pysyvää, omaa ketjua.
Eli tänne näitä "must have" kirjoja ja niiden soveltamisia.
Stick Control
Syncopation
Lista jatkuu..? | |
Skräbän Harjoitellen rumpaliksi
Akatax for you! | |
No siirän tän tänne, ennekun otetaan mitää tikkuja esille;)
Noita sovelkuksia on miljoona ja itswkkin voi keksiä ja siis new breediä voi käyttää myös omiin sovelluksiin, melkeen mitä vain rytmejä voi. Pari mitä tulee itsellä toistuvammin tehtyä , no ei mitenkään kauheen säännöllisesti kuitenkaan( pitää siis ensin pystyä lukemaan jo nuottia.)
-tuplaiskurollia virppaan ja nuotit aksentoi tomeihin, myös siten että jaloilla soittaa sambakuvioo
-Käsille joku ns swing kuvio ja backbeat ja bassaria lukee nuista nuoteista ja kolmimuunteisena koko juttu. Myös silleen, että liidikäsi soittaa ihan suoraan kasiosia ja ns hiphoptyylillä
-Mille vaan raajaparille paradidle käännöksineen ,yhdelle klikkipulssi ja yksi lukee nuottia. Tää on vitun tylsä ja kauhee homma soittaa esim tuo new breedin melodiasivut läpi kaikilla paradidle ja raajavariaatioilla. Myös tosi vaikee mun mielestäni ja siis kehittävää kyllä.
Syncopationillehhan on paljon sellaisia, että esim
kasiosa nuotti=ft,tt, bd,
neljäs osa nuotti= sd, tt,ft, ft bd, bd.
Kasiosatauko=Ovv virppaan jne_
Neljäsosatauko=Ovv, ft, sd, bd
-Soittaa jazz swingiä ja merkkailee nuita iskuja
-bassarilla ja ridellä soittaa nuotit ja virppaan ghosteina triolitäyttö
_
Nuita on oikeesti ihan loputtomiin, mutta tuossa muutamat , mihin uppoo kyllä aikaa miljuunatuntia varsinkaan jos ei oo aiemmin harrastanut. Kehittäviä ovat ja tulee toistoa älyttömästi, milä siis monesti muuten jäis ainakin mulla hankaamatta. | |
Leppäsen Rokkaavat Rummut.
Klikkiin, eri tempoja käyttäen. Ensin läpi "vahvemman" käden soittaen haikkaa/rideä ja sitten perään "heikommalla" sama.
Mielenkiintoinen harjoitus (jäsen Markkuliiniltä pöllittyä) on valita jokin komppi ja tempo, jolla soittaa esim. 4 tahtia aksentoiden ride ja snare sekä basari hiljaa (ghost) perään 4 tahtia ride ja basari haamuiskuina samaan aikaan snare aksentoiden. Tämän jälkeen sama basari aksentoiden samalla kun ride ja snare niin hiljaa kuin pystyy. Kehittävää treeniä dynamiikan hallintaan - ja yllättävän kinkkistä soittaa sulavasti.
Aika hätäinen... Mutta aina on kuitenkin iloinen yleisilme päällä | |
Poika aloitti juuri rumputunnit. Suositelkaa ton ikäiselle jotain hyvin helppotajuista ja mielellään hauskaa opusta.
TRAUM: mua vituttaa idiootit...tai siis ei muuten mutta kun niillä on äänioikeus siinä missä meikäläiselläkin. | |
Laakstr: Leppäsen Rokkaavat Rummut.
Klikkiin, eri tempoja käyttäen. Ensin läpi "vahvemman" käden soittaen haikkaa/rideä ja sitten perään "heikommalla" sama.
Mielenkiintoinen harjoitus (jäsen Markkuliiniltä pöllittyä) on valita jokin komppi ja tempo, jolla soittaa esim. 4 tahtia aksentoiden ride ja snare sekä basari hiljaa (ghost) perään 4 tahtia ride ja basari haamuiskuina samaan aikaan snare aksentoiden. Tämän jälkeen sama basari aksentoiden samalla kun ride ja snare niin hiljaa kuin pystyy. Kehittävää treeniä dynamiikan hallintaan - ja yllättävän kinkkistä soittaa sulavasti.
Hienoa!
Huom. Tuossa on tärkeää soittaa aina uutta settibalanssivariaatiota niin kauan että se tuntuu luontevalta ja helpolta, ja sitten vasta vaihtaa seuraavaan. 4 tahtia tuskin riittää millään.
Tässä treenissä dynamiikkavaihtojen määrä ei ole ollenkaan niin tärkeää, eihän niitä vaihtoja käytännössäkään tehdä kesken biisin juurikaan. Mutta tärkeää on että ne erilaiset settibalanssit jää lihasmuistiin ja kuulomuistiin ja sitten niihin pääsee hivauttautumaan kesken keikan tms. jännittävän soittotilanteen.
Eli rauhallisesti aina yhtä balanssia, ja vasta sitten seuraavaan kunnes tuntuu hyvältä.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c | |
Kailis: Poika aloitti juuri rumputunnit. Suositelkaa ton ikäiselle jotain hyvin helppotajuista ja mielellään hauskaa opusta.
Täsä on hyvä:
http://users.edu.turku.fi/olkrma/rumpuopas/ |  Kailis
04.10.2014 14:01:00 (muokattu 04.10.2014 14:04:02) | |
|
Vallu-Veke: Täsä on hyvä:
http://users.edu.turku.fi/olkrma/rumpuopas/
Opin nuottien perusteet tämän avulla viidessä minuutissa. Tänks! Hö, ne olikin noin helppoja... Nyt jos iskettäisiin lähes mikä tahansa perusjuttu nuoteilla eteen saisin siitä jonkunlaisen tolkun. Eli voin teatterissakin katsella nuotteja, murahdella kriittisesti, antaa jäätävää palautetta ja poistua voittajana paikalta. Jesh!
TRAUM: mua vituttaa idiootit...tai siis ei muuten mutta kun niillä on äänioikeus siinä missä meikäläiselläkin. | |
Syncopation-metodit on tärkeää ottaa käyttöön tosielämässäkin, joten on hyvä vetää samat meiningit esim. Real Bookien ym nuottien melodioiden pohjalta -- tai vielä paremmin, opettelemalla biisien melodioita ulkoa ja soveltaa treenattuja tulkintoja niihin. Tulee uutta pontta sooloiluun ja komppailuun, kun on biisi hanskassa.
Syncopationia sivuten toinen hyvä kirja on Ari Hoenigin "Systems", jonka melodiasivuilla on myös trioliasiaa -- nämähän Syncopationista puuttuvat.
David Stanochin kirja "Mastering The Tables Of Time" on vasiten hieno opus rytmipyramidin haltuunottoon ja soveltamiseen. Omasta mielestäni kuuluu samaan kastiin Stick Controlin ja Syncopationin kera! |  Epämuusikko
04.10.2014 15:47:21 (muokattu 05.10.2014 20:13:40) | |
|
Erilaista notaatiota harrastavat Billy Martinin Riddims- kirja sekä A New Direction Around the Drums.
Runkkaavat Romut on muutamilta osin ihan ok.
tuossa jotain Stick Control -tauhkaa jazz-komppauksen tiimoilta
http://www.youtube.com/watch?v=mnhy3wHIbfM
http://www.youtube.com/watch?v=g9Ayjberd9M
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | |
Eukka: Skräbän Harjoitellen rumpaliksi
Harjoitellen rumpaliksi saa kaikki söpöyspisteet rumpuopas-kategoriassa. Etsin kantta linkata, muttei löytynyt hyvää lähdettä. Tuohon pitäisi kaikkien ikään katsomatta käyttää ensimmäinen puoli vuotta. Rehellisiä nuotteja aukeamakaupalla, alkukantaisia neljäs- ja kasiosia, joista saa kivoja melodioita. Muistaakseni viksuja neuvoja välissä. Eh, jäiköhän se multa paljonkin kesken..
Tommi Rautiaisen Groove Innissä alkupäässä on myös hieno melodia virvelille.
Mulle oli suoranaisen lyömisen kannalta vitaali Rudimentaalisen rummunsoiton neljä peruslyöntiä, jollen ihan väärässä kirjassa ole. Toki sitäkään en purematta niellyt, ihan kaikkea en puremallakaan. Siellä oli kuitenkin joitain oleellisia yksityiskohtia, jotka sai ajattelemaan ja ponjaamaan. Paljon vaikutusta mun lyömisille tällä. Ja hyviä kuvia. Tsekattu on muutkin kirjat juu, hattua isosti.
Mika Säily, Rumpusettisoiton perusteet. Sieltä mainitsen tekstiosuuden, koska eihän rumpujen soitto niin kuolettavan vakavaa ja kalkkeutunutta ole. Opin (mulle) oleellisen settaamisesta, vaikkei mulla ollut silloin settiäkään. Nice.
Oleellisin kirja mulle soittamisen (rumpumusiikin) kannalta on paljon mainittu Syncopation. Taidan olla siellä puolen välin paikkeilla jumittanut keväästä asti, kun innostuin sen tiimoilta liian paljon settisoitosta. Pää oli silloin niin sanotusti täynnä ulostettavaa ja poikii lisää edelleen. Stickcontrol on timettämisen ja lyömisen työkalu. Lisäksi olen kahlannut pikaisesti kasan amerikkalaisia kirjoja ja joitain muita suomalaisia. Kirjastoon..
¤ RLRR LRLR RLRR LRLR ¤ Jos ei soi hiljaa, soi kovaa ¤ ranttatantta ¤ hevi mamma, kevyt musiikki ¤ | |
Omat käsitykseni ainakin suomessa käytettävistä kirjoista, jotka ovat vakiinnuttaneet jonkinlaista paikkaansa. Toki riippuen opettajasta ja laitoksesta, mutta noita on itse tullut soitettua matkan varrella PT1:stä B:hen. Nuo kirjat löytyy hyllystäkin, muitakin on ollut, mutten muista nimiä (harmi kun ei ole tullut kirjoitettua kopioihin mistä ovat) Lattari kirjoja puuttuu..
Syncopation (Ted Reed):
-Rumpaleiden aapinen ja raamattu, ei anna suoraa vastausta oikeastaan mihinkään, mutta kirjaa pitää tulkita sovelluksilla
-lukemattomia tekniikka, motoriikka ja komppisovelluksia, tärkeimmät sivut ovat Exercise 1-8
-nuotin luku selkeää ja helppoa, ehkä vähän pitkäpiimäistä aluksi
-soveltuu kaiken tasoisille
Stick Control (George L. Stone):
-erilaisiin käsijärjestyksiin perustuva, erilaisia rytmejä ja käsijärjestyksiä snareen soitettuna
-vaatii pitkäjänteisyyttä ja intohimoa soittamiseen
-mielenkiintoa voi lisätä orkestroimalla käsijärjestyksiä rumpusetille, käsijärjestyspatterneja voi rytmittää uudelleen
Rokkaavat Rummut (Leevi Leppänen):
-Beat komppeja ja lisää beat komppeja, etenee loogisesti mutta vaikeat play-along biisit.
-Lisämielenkiintoa saa erilaisilla hihatkuvioilla, ( esim. 1/16, tititaa, taatiti, titaati ja heikompi käsi hihatilla)
Future Sounds (David Garibaldi):
-Funk komppeja, aksentit ja ghostit ovat se juttu
-Permutation studies (esim. basari/snare-kuvion siirtoa 1/16n verran eteenpäin) tuo motorisia ja ajatuksellisia haasteita
-sovelluksia??
The All American Drummer 150 rudimental solos (Charley Wilcoxon):
-Pikkurumpubiisejä helposta vaikeaan
-Rudimentti pohjaisia, eli käsijärjestykset kirjoitettu auki, lisähöysteenä aksentteja
-sovelluksina jalkapatterneja mukaan (1/4t variaatioineen, samba, baion, jne..)
-1, 2 tai 4 tahdin fraaseina kolmimuunteisesti nelosina jazzkomppaukseen
14 Modern Contest Solos for Snare Drum (John S. Pratt):
-Pikkurumpubiisejä, vaikeita eli ei aloittelijoille. Rudimenttipohjaisia, aksentteja ja dynamiikkamerkintöjä (luonnollisesti kaikki soitetaan niinkuin ne on kirjoitettu)
The Art of Bop Drumming (John Riley):
-Jazzkomppauksen aapinen
-SUTISOITTOA!
New Breed (Gary Chester):
-Syncopationin kaltainen, komppi(beat) painotteisempi
-nuottikuva ehkä hankalampaa aluksi (syncopationissa on kokoajan 1/4 refedenssinä melodian rytmille.
-Sovelluksina lisää erilaisia käsi- eli komppipatterneja (löytyy myös New Breed II kirjasta)
N.A.R.D.
-Sisältää legendaariset 26 rudimenttiä
-Lyhyitä pikkurumpubiisejä, pääosin ilman käsijärjestyksiä, aksentteja tai dynamiikkoja, eli pitää vähän tietää millä rudimentilla soittaa.
-samat sovellukset kuin Wilcoxonissa
Advanced Techniques for the Modern Drummer (Jim Chapin)
-Jazzkomppausta, tahdin mittaisia harjoituksia ja pidempiä sooloja
-Sovelluksia?
Advanced Funk Studies (Rick Latham):
-Funk komppeja, traskriptioita mm. Steve Gaddilta, komppisooloja
Rudimental WorkShop (Matt Savage):
-Sisältää legendaariset P.A.S:n 40 rudimenttiä.
-Jokainen rudimentti käsitellään erikseen pilkoten palasiksi ja erilaisten treenien kautta rudimentti kohtaiseen biisiin.
-Fyysinen suoritus, eli liikkeet otettu mukaan, helpottaa ainakin itseäni.
Lisäksi tutustumisen arvoisia ovat:
Flam Out (Teemu Vuorela):
-Rudimentteja ja biisejä, SUOMENKIELINEN
Groove In (Tommi Rautiainen):
-Harjoituksia vähän joka saralle, DVD ihan mahti homma!
Afro-Cuban Grooves for bass and drums (L. Goines & R. Ameen):
-Nimensä mukaisia komppeja
Jungle/DrumnBass for Ac. drumset (Johnny Rabb)
-Nimensä mukaisia komppeja
Language of Drumming (Benny Greb):
-Aakkosiin perustuva lähestymis tapa, yhteisiä sovelluksia mm. Syncopationin kanssa
Groove Essentials 1&2 (Tommy Igoe):
-Playalong-kirja, monesta musiikkityylistä, parhaimpia ellei parhaat playalong taustat, vajaa 200 biisiä
Kalliimmat on useimmiten parempia kuin halvemmat. -arse | Epämuusikko
07.10.2014 12:36:07 (muokattu 07.10.2014 12:48:27) | |
|
Otan kantaa Speedyn listaan kun se nyt noita tuohon listasi niiltä osin kuin oon ite taaplannu:
Speedy:
Future Sounds (David Garibaldi):
-sovelluksia??
Kolmeen menevien härpäkkeiden ajattelu 12/8-pohjalta silleen "miten Will Kennedy tämän kelaisi and vice versa" on ollut ihan jees. Myös groove studiesin puolella oli muutama ihanan ahdistava haitsukuvio. Itse kirjassa se pyrkimys haluttaessa lineaarisuuteen on IMHO tärkeämpää kuin se, pölähtääkö joka ikinen komppi jokaisena permutaationa. Ei sillä, etteikö sellainen olisi hauskaa. Itse oon ottanu sellaisen yleisen ohjenuoran tuon kirjan sekä vastaavanlaisen tavaran soittamisessa, notta kunhan 16-osatasolla syntyy mielenkiintoista tekstuuria jossa halutut iskut korostuu niin sillä sipuli. Tulipa tuotakin kirjaa raavittua a) enemmän kuin mitä jälkeenpäin olisi kannattanut, mutta b) vähemmän kuin olisi tarvinnut jotta se kuuluisi omassa soitossani.
14 Modern Contest Solos for Snare Drum (John S. Pratt):
Kaikki Prattin soolot on hyviä.
The Art of Bop Drumming (John Riley):
-Jazzkomppauksen aapinen
-SUTISOITTOA!
Tämä sekä jatko-osansa = best. Beyond Bop Drummingin tekstiosa kohdassa uptempo studies oli itselleni tärkeä kohta kun Ensi Kertaa aloin Kunnolla Treenaamaan ridekättä. Sovelluksia on siinä missä Syncopationiinkin, mikä kannattaa ottaa helpottavana tekijänä huomioon, sillä Comp Examplen rytmit on a) enemmän "tätä päivää" (lue: 50-60-l.), ja b) eivät oo niin perkeleen tiheitä. Vispiläsoittoon hyviä kirjoja, sikälimikäli sitä kannattaa kirjoista sen enempää päntätä, ovat Ed Thigpenin ja tietyin osin Clayton Cameronin kirjat, (sekä Philly Joe Jonesin nimellä markkinoitu kirja joka näytti ihan helvetin hyvältä mutta jäi vahingossa hyllyyn vaikka piti ottaa mukaan, joten en voi sitä omien kokemusten perusteella suositella mutta se näytti ihan oikealta asialta)
+ aiheen vierestä, jos kiinnostaa, http://www.theseus.fi/bitstream/han … 24/47663/Estola_Olli.pdf?sequence=1
New Breed (Gary Chester):
-Syncopationin kaltainen, komppi(beat) painotteisempi
-nuottikuva ehkä hankalampaa aluksi (syncopationissa on kokoajan 1/4 refedenssinä melodian rytmille.
-Sovelluksina lisää erilaisia käsi- eli komppipatterneja (löytyy myös New Breed II kirjasta)
Rytmit ja perusajatus on tosi jees, territorial rights -ajattelu on ehkä semmoinen aikansa lapsi. Hyviä 16-osapohjaisia rytmejä (ja ajoittain hieman käytännönläheisempinä, nimittäin eriteltynä yksittäisiin sekä kahden sarjoihin) löytyy myös Dave Weigertin kirjasta jonka nimeä en juuri nyt muista.
N.A.R.D.
-Sisältää legendaariset 26 rudimenttiä
-Lyhyitä pikkurumpubiisejä, pääosin ilman käsijärjestyksiä, aksentteja tai dynamiikkoja, eli pitää vähän tietää millä rudimentilla soittaa.
-samat sovellukset kuin Wilcoxonissa
Jos ei oo peruskäsijärjestykset selkärangassa niin tämä kirja voi olla hivenen turhauttava. Eli Nardilta ainakin joku top 5 haltuun ja hyvin, ennen kuin tätä kannattaa edes yrittää (itse vetelen tällaisia melko mutkat suoriksi -mentaliteetilla, mutta jonkinlaista rudimenttien puitteissa perusteltavaa sontaa sieltä aina syntyy :D )
Afro-Cuban Grooves for bass and drums (L. Goines & R. Ameen):
-Nimensä mukaisia komppeja
Pähkinänkuoressa setin ääressä tehtävät "perus-salsa-hommat". Tykkään. Lisähaastetta voi hakea Maria Martinezin Afro-Cuban Coordination -kirjasta ja levyiltä (duh)
Jungle/DrumnBass for Ac. drumset (Johnny Rabb)
-Nimensä mukaisia komppeja
Alkupään 8- ja 16-osapohjaiset jutut yllättävän hyviä lämmittely- ja yleisen tason koordinointiharjoituksia. Voi viedä myös konemusa-ajattelun ulkopuolelle.
Groove In (Tommi Rautiainen):
-Harjoituksia vähän joka saralle, DVD ihan mahti homma!
Se yks swing-beat-whatever-äänidemo oli suoraan Fagenin "Trans-Island Skywaysta" ja siihen loppui meikän viimeinenkin mielenkiinto kys. kirjaa kohtaan. Zero Tolerance for soundalikes. vrt. Colaiutan ja kumppaneiden "E Minor Shuffle"- paskapaskan lisäosa suoraan SD:n Black Fridaysta. vitut päähän.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | |
Hauska ilmiö että Syncopation-kirjaa niin aina suositellaan ja käytetään ("Rumpalien raamattu" yms.) Kyseessä käytännössä kuitenkin kokoelma kahdeksasosia ja neljäsosia, ja tuosta kirjasta käytetään yleensä vain kahdeksaa sivua, joihin sovelletaan erilaisia treenejä. Ne 8 sivua ovat ikäänkuin perusrytminä näille treeneille. Kirja näyttää alussa tietyt nuotinlukuun liittyvät jutut selkeästi, mutta sen sisältämä vapaampi nuotinlukumateriaali on mun mielestä vähän epämusikaalista ja palikkamaista.
Tuo kirja on vain tainnut tulla just oikeaan aikaan markkinoille, ja opettajat ovat ottaneet sen käyttöön kun ei ole ollut parempaakaan tarjolla, ja kirjan asema perustuu siihen.
Kyseinen kirja ei siis sinänsä opeta oikeastaan yhtään mitään, ja aika montaa muutakin rytmistä nuottia voi käyttää erilaisten treenien perusrytminä.
Esim. jazz-treeneihin (mihin monet syncopationin rytmejä käyttävät) kys.kirja on aika pökkelö, sisältää lähes joka tahdille iskun ykköselle, ja rytmiikasta tulee vähän kömpelöä. Myöskin tahdit tahtovat olla aika täynnä tavaraa, joten treeneistäkin tulee aika nuottirikkaita. Myöskin taukojen pituuksia ei meinaa oppia lukemaan kunnolla, koska taukoja on suht. vähän
Itse oon käyttänyt noita kahdeksaa sivua niin että olen jättänyt tahdin ykköset soittamatta, ja tällöin saanut vähän yllätyksellisyyttä mukaan.
Mulla on aina ollut Syncopationista (ja esim. Jim Chapinin Advanced techinques for modern drummer-kirjasta) vähän sellainen fiilis, että markkinoilla on ollut kysyntää jollekin kirjalle, ja on vaan äkkiä pykätty opus myyntiin.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c | |
Sehän nyt vaan oli yhden tyypin päivätyön helpottaja, loppupeleissä.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | |
markkuliini: Hauska ilmiö että Syncopation-kirjaa niin aina suositellaan ja käytetään ("Rumpalien raamattu" yms.) Kyseessä käytännössä kuitenkin kokoelma kahdeksasosia ja neljäsosia, ja tuosta kirjasta käytetään yleensä vain kahdeksaa sivua, joihin sovelletaan erilaisia treenejä. Ne 8 sivua ovat ikäänkuin perusrytminä näille treeneille. Kirja näyttää alussa tietyt nuotinlukuun liittyvät jutut selkeästi, mutta sen sisältämä vapaampi nuotinlukumateriaali on mun mielestä vähän epämusikaalista ja palikkamaista.
Tuo kirja on vain tainnut tulla just oikeaan aikaan markkinoille, ja opettajat ovat ottaneet sen käyttöön kun ei ole ollut parempaakaan tarjolla, ja kirjan asema perustuu siihen.
Kyseinen kirja ei siis sinänsä opeta oikeastaan yhtään mitään, ja aika montaa muutakin rytmistä nuottia voi käyttää erilaisten treenien perusrytminä.
Esim. jazz-treeneihin (mihin monet syncopationin rytmejä käyttävät) kys.kirja on aika pökkelö, sisältää lähes joka tahdille iskun ykköselle, ja rytmiikasta tulee vähän kömpelöä. Myöskin tahdit tahtovat olla aika täynnä tavaraa, joten treeneistäkin tulee aika nuottirikkaita. Myöskin taukojen pituuksia ei meinaa oppia lukemaan kunnolla, koska taukoja on suht. vähän
Itse oon käyttänyt noita kahdeksaa sivua niin että olen jättänyt tahdin ykköset soittamatta, ja tällöin saanut vähän yllätyksellisyyttä mukaan.
Mulla on aina ollut Syncopationista (ja esim. Jim Chapinin Advanced techinques for modern drummer-kirjasta) vähän sellainen fiilis, että markkinoilla on ollut kysyntää jollekin kirjalle, ja on vaan äkkiä pykätty opus myyntiin.
Juuri samat ajatukset molemmista kirjoista. Syncopationista on tullut jonkin verran vastaan sovelluksia muiltakin sivuilta kuin niistä klassikko study 1-8, mutta eipä juuri mitään sellaista mitä ei muissa kirjoissa olisi selkeämmin. Ne ko sivujen treenit on periaatteessa ihan hauskoja mutta ei välttämättä erityisen musikaalisia. Esim John Rileyn kirjojen treenien fraasit on ihan eri luokkaa ja paremmin kosketuksessa musiikkiin. Pikkulikkana jyystin Syncopationia ja tuota Advanced... -kirjaa tosi paljon, ehkä tuli yliannostus.
Nykyään käytän jazzopetuksessa aluksi esim Ed Sophin Musical Timekeeping -kirjaa, jossa on kätevä play-along -levy.
Igoen kirjat on hyviä playalongia ja lappujen lukemista ajatellen, aivan aloittajan kannalta tosin tempovalikoima on turhan yksipuolinen. | |
Prkleen prkl kun tuo vasen käsi on ihan, no, käsi. Ei meinaa millää saada siihen kontrollia. Millä sitä parhaiten treenais. Kun sillä on sen 20 vuotta soittanut vaan sitä 2 ja 4 niin huh. Paraneeko se tuon Stick Controlin 3 eka sivun jauhamisella vai millä. | |
Sa(n)kari: Prkleen prkl kun tuo vasen käsi on ihan, no, käsi. Ei meinaa millää saada siihen kontrollia. Millä sitä parhaiten treenais. Kun sillä on sen 20 vuotta soittanut vaan sitä 2 ja 4 niin huh. Paraneeko se tuon Stick Controlin 3 eka sivun jauhamisella vai millä.
Stick Control sekä Accent And Rebounds ovat hyvää tavaraa. Rudimentit myös. Hyödyllisen treenaamisen perusedellytys tietysti on, että käsi osaa lyödä sen yhden lyönnin oikein. Tekniikka kannattaa käydä tsekkaamassa opettajan pakeilla.
Ota haltuun komppeja, jossa on muutakin kuin sitä kakkosnelosta; esim. ketjussa mainittu Future Sounds sisältää kaikenlaista kivaa tekemistä vasemmallekin kädelle. Hieman suoraviivaisempaa haamunuottitavaraa löytyy Rokkaavista rummuistakin. |  markkuliini
11.10.2014 10:56:25 (muokattu 11.10.2014 10:57:06) | |
|
Sa(n)kari: Prkleen prkl kun tuo vasen käsi on ihan, no, käsi. Ei meinaa millää saada siihen kontrollia. Millä sitä parhaiten treenais. Kun sillä on sen 20 vuotta soittanut vaan sitä 2 ja 4 niin huh. Paraneeko se tuon Stick Controlin 3 eka sivun jauhamisella vai millä.
James Brownin biisiessä on myöskin komoppeja joissa vasurille on paljon tekemistä. Etenkin jos treenaa komppeja missä pitää soittaa haamunuotti juuri ennen backbeatia. Myöskin kahden käden shuffle-kompeissa on tuo sama ilmiö joita voi suositella.
Niitä hitaasti, rennosti ja kontrollilla, niin eipä aikaakaan.
Edit: Tietty rudimenttien treenaus on hyväksi mutta itse tykkään meilummin soittaa komppeja jotka sisältävät samoja elementtejä
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c | |
Meikä tykkää omista kirjoistani Rytmiikkaa rumpusetille ja Rumpusettisoiton perusteet, koska niistä löytyy ratkaisu lähes kaikkeen mitä setillä on mielekästä harjoitella näin rytmikkamielessä. Olleet todella kovassa käytössä mitä omaan opettamiseen tulee.
Sitten teknisessä mielessä Syncopation sovelluksineen on käypää metamusiikkia etenkin Jukkiksen (Koskiala, Dawson) sovelluksin sekä Ramsayn (Dawson) metodein. Joskus on mukava pätkyttää Wilcoxonin All American Drummeria Möller-tekniikkaa käytännöllistämässä. Muutoin rudimenttikirjallisuus on typerää rytmiikkaa, mikä monilla valitettavasti kuuluu läpi afroamerikkalaista musiikkia soittaessa jos hooporytminen ote jää päälle.
"Ego on kuin hattu. Olisi aina kohteliasta ottaa hattu pois päästä aina kun tapaa toisia ihmisiä." | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
