| Aihe: Tiedätkö vähän tunnettuja säveltäjiä? | |
|---|
|
Texel: Italialainen musiikki ehkä yleisemminkin? No tietysti kaikki tietävät Vivaldin ja Verdin, mutta niiden ulkopuolella on kokonainen musiikkimaailma... Olen itse kuunnellut viime aikoina innoissani Gian Francesco Malipieron musiikkia. Käsittääkseni hänkin ammensi tuolta Monteverdin suunnalta, saksalaisen tradition sijaan.
Välillä on muutenkin piristävää kurkistaa Saksan ulkopuolelle barokkimusiikissa, jos bachit ja telemannit alkaa puuduttaa. Ranskastakin löytyy raikasta meininkiä, Rameau tietty etunenässä. Englannista puhumattakaan.
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
 Hauler
07.10.2014 23:13:59 (muokattu 07.10.2014 23:14:16) | |
|
sellisti: Välillä on muutenkin piristävää kurkistaa Saksan ulkopuolelle barokkimusiikissa, jos bachit ja telemannit alkaa puuduttaa. Ranskastakin löytyy raikasta meininkiä, Rameau tietty etunenässä. Englannista puhumattakaan.
Entäs sitten Espanja? Oooh... Cabanilles, Valls, Literes.. |
|
Tai Islanti? Jón Leifs! |
|
ThrashGuitarist: Tai Islanti? Jón Leifs!
Ei taida olla barokkisäveltäjä..? :)
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
sellisti: Ei taida olla barokkisäveltäjä..? :)
Ei ole, mutta vähän tunnettu kuitenkin. |
|
ThrashGuitarist: Ei ole, mutta vähän tunnettu kuitenkin.
Totta. Luin vaan tuon jotenkin jatkona parille edelliselle viestille, joissa puhuttiin kumminkin barokkisäveltäjistä.
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
Bengt johanssonin kionserttoja ja orkesteriteoksia ei soitettane yhtä tiuhaan kuin sibeliuksen vaikka täällä suomessa niillä on pysyvä sijansa ohjelmistossa ja säveltäjän syntymästä tiuli kuluneeksi sata vuotta jokin aika sitten
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Jon Leifs on aivan loistava säveltäjä! Bulgarialainen Dobri Hristov on myös hyvä tuntematon säveltäjä. Ja kuopiolainen Herbert Lindholm. |
|
riippuu keneltä tätä tunnettavuutta kysytään tohtorilta vai jokamieheltä ja ensinmainitun asiantuntemus asettaa paremmuusjärjestyksessä etusijalle säveltäjien hierarkiassa fougstedtin monumentaalipolyfonikon kuin rahvaan uuno turhapuro sibeliuksen jonka sinfoniat eivät kelpaa edes roskakoriin tunnetravuudesta huolimatta
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: ensinmainitun asiantuntemus asettaa paremmuusjärjestyksessä etusijalle säveltäjien hierarkiassa fougstedtin monumentaalipolyfonikon kuin rahvaan uuno turhapuro sibeliuksen jonka sinfoniat eivät kelpaa edes roskakoriin tunnetravuudesta huolimatta
Taidat tuntea Sibeliuksen sinfoniat läpikotaisin kuin omat taskusi, hatunnosto siitä.
HAHHAHHAHAHA! |
|
kyllä näin in mutta nyt nappasi. Kuuntelin eilen ensimmäisyä kertaa youtuben soittolistaa sitten tuon rannan la sera linkin ja kiehuin innosta hehkuen kun sain korviini nils-erik fougstedtin konserttiakkusouton ious 7 jossa säveltäjä aukaisee uusia teitä ja irtaantuu tinkkaisesta kansallisrimanttisesta sibekiusvaikutuksesta polyfonisessa taidikkuudessaan joka viittaa ehkä uusklassismin suuntaan. Melartinilta tarjolla aika paljon pienimuotoisemoua herkkupaloja kun sinfoniat jo tinnenkin oätkittyinä ja traumgesichtikin löytuu ei oayriaa eilä marjatta legendaa. Mutta bax modernia atonaalista polyfoniaa atterbetg miyorisessa draivissaan romanttisempi uoeaa
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
kyllä näin in mutta nyt nappasi. Kuuntelin eilen ensimmäisyä kertaa youtuben soittolistaa sitten tuon rannan la sera linkin ja kiehuin innosta hehkuaien kun sain korviini nils-erik fougstedtin konserttialkusoiton opus 7 jossa säveltäjä aukaisee uusia teitä ja irtaantuu tunkkaisesta kansallisrimanttisesta sibekiusvaikutuksesta polyfonisessa taidokkuudessaan joka viittaa ehkä uusklassismin suuntaan. Melartinilta tarjolla aika paljon pienimuotoisempia herkkupaloja kun sinfoniat jo tu tunnenkin pätkittyinä ja traumgesichtikin löytyy ei patriaa siikajokea eilä marjatta legendaa. Pohjola häitä hiiden miekkaa sinistä helmeä jneMutta bax modernia atonaalista polyfoniaa atterberg rytmismotorisessa draivissaan viittaa ehkä sostan neuvostovaikutteiseen uusklassismiin mutta romanttisempi ja energisempi ei niin laahaava ja valittavan pessimistinen. Atterbergissä on rytmistä voimaa ja menevyyttä. Uskomatonta että sitä ei soiteta rso tai hko konserteissa suomessa huhuh kovaa kamaa ruotsista ihan kuin saunankauteilla löylyssä istuisi sukset jalassa niinkuin mietaa ennen. Suomi ruotsi maaittelyn henkeä ja pohjoka vst neuvostoliitto. Onpa sterotyyppistä hehkuvan patrioottista kuvastoa väinö pesolan isänmaa kuorolaulun kuvituksena tai testamentti pojalle rannalta paskapaavon tulkitsemana
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Simon Sechter. Voi olla monille musiikin opiskelijoille tuttu nimi, mutta tuskinpa laajalle yleisölle. Wikipedian mukaan mies on kirjoittanut n. 5000 fuugaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Simon_Sechter |
|
john Granlund, jonka urkusonaatti b-molli on "postromanttisen tyylin kliimaksi, huipentuma , suomalaisessa urkusonaattikirjallisuudessa ja urkusävellyshistoriassamme". Armas maasalon urkusonaatti lienee tunnetumpi ja muodoltaan ehjempi sekä melodioiltaan ihanampi ensiosan riutuvan suloisessa tematiikassaan jykevine loppufuugineen.myös arvi karvonen ja fredrik isacsson meillä kunnostautuneet urkusonaattien säveltäjinä. Sibeliukselta taisivat taidot loppua kesken.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: Sibeliukselta taisivat taidot loppua kesken.
Taidat tuntea Sibeliuksen taidot läpikotaisin kuin omat taskusi, hatunnosto siitä.
HAHHAHHAHAHA! |
|
Martin Wegelius kuitenkin antoi ankaran kontrapunktisesta äänenkuljetuksen opista sibeliukselle heikon arvosanan joten voimme olettaa sibeliuksen taidoissa akateemisen kontrapunktisen satsin hallinnan osalta ilmeisiä puutteita ja taitamattomuutta. Useimmat muut suomen säveltaiteen historian kunniakkaat nimet kirjoittivat fuugia sibaa paljon suuremalla innolla kontrapunktiharjoituksiin antaumuksella syventyen kuten vaikkapa toivo kuula bolognassa tai melartin ja aaltosen erkki maasaloa, rantaa, karjalaisen ahtia tai pesosta unhoittamatta.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: Martin Wegelius kuitenkin antoi ankaran kontrapunktisesta äänenkuljetuksen opista sibeliukselle heikon arvosanan joten voimme olettaa sibeliuksen taidoissa akateemisen kontrapunktisen satsin hallinnan osalta ilmeisiä puutteita ja taitamattomuutta.
Näin on hyvä olettaa.
Muistatko yhtään mitä koe piti sisällään? Osasiko Sibelius kirjoittaa nuotit edes oikein? Oliko paljon kirjoitusvirheitä?
HAHHAHHAHAHA! |
|
wegeliuksen lempi-oppilas oli melartin ja ihanteena ankaran polyfoninen satsi ja kompleksinen kromatiikka ala liszt johon sibeliuksen modaalisen arkaisoiva kansanlaulunomainen simppeli melodinen tyyli ei istunut hyvin.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Antonio Salieri.
Randall, Peavey, Krank - Läpi Orangen. |
megatherium
13.11.2019 09:41:44 (muokattu 13.11.2019 14:31:51) | |
|
gonza: Näin on hyvä olettaa.
Muistatko yhtään mitä koe piti sisällään? Osasiko Sibelius kirjoittaa nuotit edes oikein? Oliko paljon kirjoitusvirheitä?
Sitä en osaa sanoa.
Unohdettuihin kuuluu myös Olavi Pesosen fuugatekniikalla sävelletyt 2 sinfoniaa joista ensimmäinen sai hyvän vastaanoton pohjoismaisilla musiikkipäivillä joskus 50 luvulla tanskassa. toinen taitaa olla ylen äänitearkistossakin. Saikkolan 10 sinfoniasta ja 12 sinfoniettasta ei löydy ainuttakaan vaikka musiikkitierteiljöiden mukaan sinfoniat kuuluvat säveltäjän keskeisimpään tuotantoon. Saikkolan kehitys säveltäjänä ja sinfonikkona vei myöhäisromanttisesta tyylistä, yksiosainen traaginen sinfonia pateettisine ja lyyrisine molliteemoineen, uusklassismiin, mm. pensiero movimento. myöskään aaltosen tai fougstedtin sinfonioita ei löytyne ylen äänitearkistossta vaikka joitakin konserttiäänitteitä niistä on olemassakin. fougstedtin moderneimpana sinfonisena riunona voidaan pitää dodekafonista angosciaa. myös aaltosen tie säveltäjänä ja sinfonikkona 5 sinfonialla vei myöhäisromanttisesta vaiheesta dodekafoniaan saakka. hänen kansansinfoniansa jossa on viittauksia beethovenin pastoraalisinfoniaan on muodoltaan ehyimpiä. ikosen lemminpoikasinfonia etenee pikemminkin beethovenin 7. sinfoniaa muistuttavin rytmikuvioin kuin suomalaiskansallisittain. tuukkasen 2. sinfonia päättyy massiiviseen marssiin. Ranta eteni kontruktiivisesta vapaasta atonaalisuudesta uusklassisiin sinfonioihin kuten piccola, semplice, dell arte ja oratorio volgare.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
