Jucciz: Kieltämättä Timo Kämäräinen on ihan häkellyttävän hyvä soittaja, ja toisin kun monet muut, tekee myös hyviä biisejä. Laulaakin hyvin. Kokonaisvaltaisen hieno muusikko.
Ja vetää sillä Tolonen-levyllä pirun hienosti. Kuten myös Viinikainen ja Toppola. Melodista metallia/rokkia osoitteesta https://www.facebook.com/endallelegance |
 Gritsen
15.09.2014 13:05:28 | |
|---|
Ari "Hombre" Lampinen. Ainakaan kukaan muu kitaristi ei ole saanut skebaa kuulostamaan huuliharpulta (Boycottin I Want My Money Backin loppusoolo). Even Laulava Muukalainen -levyllä kuuluvat myös miehen kasarichopsit esim. biisissä Mary Ann, joka on hämmentävän siistiä proto-pop-punkia soundiltaan. "Nyt tarjoan sinulle virtuaalioluen kirjoituksesi johdosta, kippis!" - jazzmies |
 Osteri
16.09.2014 19:34:16 | |
|---|
Jucciz: Timo Kämäräinen. Kokonaisvaltaisen hieno muusikko.
Just niimbarasta Suomessa! Timon kuunteluun ei kyllästy. Hämmästyttävän vähän porukat mnet kuvauksissaan mainitsee siellä "esikuva"-jonossa. Ehkä ne vaan ei tiedä...... Kirjoitan.....siis ehkä en just nyt soita.... |
 hallu
17.09.2014 10:58:10 | |
|---|
Osteri: Just niimbarasta Suomessa! Timon kuunteluun ei kyllästy. Hämmästyttävän vähän porukat mnet kuvauksissaan mainitsee siellä "esikuva"-jonossa. Ehkä ne vaan ei tiedä......
Kämäräinen on ihan omaa luokkaansa joo. En jaksanut kahlata tätä ketjua läpi, mutta mieleeni nousee pari muutakin aivan huipputyyppiä nimittäin Jarmo Saari, joka on mielestäni aivan mieletön velho sen luuppihommelinsa kanssa. Ja sitten Vesa Anttila, jota kovempaa muusikkoa en ole tavannut.... enkä siis ole tavannut häntäkään, mutta näin sen Kitaraklubissa ja se teki vaikutuksen asenteellaan ja soitollaan (meikäläiselle duunia koko loppuelämäksi tavoitella jotain samankaltaista). En osaa leikkiä, mutta minulla on ihan helvetisti leluja |
 antnis
17.09.2014 13:30:09 | |
|---|
Ei muuten saa edelleenkään unohtaa Jarmo Hynnistä ja vaikka Olli Soikkelia. |
 Chunga
17.09.2014 16:33:42 | |
|---|
antnis: Ei muuten saa edelleenkään unohtaa Jarmo Hynnistä ja vaikka Olli Soikkelia.
Ei tod! Suomessa osataan kansainvälisen syynin kestävästi muutakin kuin heviä!
Tuomo Dahlblomin ja Jere Haakanan nostaisin tähän ainakin vielä. On niitä toki monia muitakin :) We've gone full circle. |
Jucciz
19.09.2014 00:39:00 | |
|---|
Chunga: Ei tod! Suomessa osataan kansainvälisen syynin kestävästi muutakin kuin heviä!
... ja harva asia itse asiassa ilahduttaa tänä päivänä yhtä paljon. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
 statistiÖ
12.12.2014 18:27:13 | |
|---|
Ei välttämättä koko Suomen historian ainoata tai parasta bestiä, mutta he ketkä mulle tuli ensimmäisenä mieleen tänään:
Varre Vartiainen, Timo Kämäräinen, Teemu Viinikainen.
Ja
Erja Lyytinen, Tarja Kujanpää sekä Pirkanmaan musiikkiopiston kitaristitytöt. ¤ RLRR LRLR RLRR LRLR ¤ Jos ei soi hiljaa, soi kovaa ¤ ranttatantta ¤ hevi mamma, kevyt musiikki ¤ |
 K.Hill
13.12.2014 00:28:45 | |
|---|
Wentus Blues Bandin Niko Riippa on mainio. Juurevaa blues-kitarointia. Savoyssa kun soittivat Duke Robillardin kanssa, oli vaikea päättää kumpi oli parempi, Duke vai Niko. |
 Laulava Kylätohtori
13.12.2014 09:07:36 | |
|---|
Joskus kuuntelin jotain Erja Lyytisen konserttia kovilla odotuksilla, koska sitä on niin paljon hehkutettu, mutta täytyy sanoa, että oli kovan luokan pettymys. Minusta se ei ollut kitaristina kovin kummoinen. Ehkä odotuksetkin olivat liian korkealla, mutta pettymys joka tapauksessa...
ps. olen tasa-arvon kannattaja, enkä jaa irtopisteitä pelkän sukupuolen perusteella.... Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
 sustain65
13.12.2014 09:59:38 | |
|---|
Olin Erja Lyytisen konsertissa keväällä Tampereella ja se oli ainakin todella hieno kokemus. Soitto oli mielestäni tyylitajuista, biisien ehdoilla, ilman överiksi menevää kitarasankarointia. Toisen kitaristin (noloa kyllä en muista nimeä) soitto oli mainiota sekin, hienoa sooloilua, eri tyylistä kuin Erjalla. Ja minä kun en yleensä kitarasooloja paljon jaksa kuunnella, niin tuolla ne olivat jees, kummaltakin kitaristilta. Ja edelleen, myös basisti ja rumpali olivat makuuni.
Mutta ehkä en vaan tajua, kun en enää nykyisin juuri kuuntele bluusia ja sen soittamisen opetteleminen ei juuri nappaa. (Paitsi kun fokus reenatessa vähän herpaantuu ja alkaa suoltamaan jotakin jonninjoutavaa riipulia bluesasteikolta.) |
Laulava Kylätohtori
13.12.2014 10:01:48 | |
|---|
sustain65: Olin Erja Lyytisen konsertissa keväällä Tampereella ja se oli ainakin todella hieno kokemus. Soitto oli mielestäni tyylitajuista, biisien ehdoilla, ilman överiksi menevää kitarasankarointia. Toisen kitaristin (noloa kyllä en muista nimeä) soitto oli mainiota sekin, hienoa sooloilua, eri tyylistä kuin Erjalla. Ja minä kun en yleensä kitarasooloja paljon jaksa kuunnella, niin tuolla ne olivat jees, kummaltakin kitaristilta. Ja edelleen, myös basisti ja rumpali olivat makuuni.
Mutta ehkä en vaan tajua, kun en enää nykyisin juuri kuuntele bluusia ja sen soittamisen opetteleminen ei juuri nappaa. (Paitsi kun fokus reenatessa vähän herpaantuu ja alkaa suoltamaan jotakin jonninjoutavaa riipulia bluesasteikolta.)
Makuasioita nämä tietysti. Enkä itsekään (todellakaan) jaksa kuunnella mitään tilutusta, vaan arvostan tyylitajua suuresti.
Erja on varmasti loistava, mutta ei vaan kolahda itselle... Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
sustain65
13.12.2014 11:44:59 | |
|---|
Laulava Kylätohtori: Makuasioita nämä tietysti. Enkä itsekään (todellakaan) jaksa kuunnella mitään tilutusta, vaan arvostan tyylitajua suuresti.
Erja on varmasti loistava, mutta ei vaan kolahda itselle...
Jep, makuasioitahan nämä on. Ja on oikeastaan todella vaikeaa (ainakin itseni) analysoida että miksi pitää jonkun soitosta tai miksi ei, siis jos kyse on hyvät taidot omaavista kitaristeista. |
Bassgirl72
04.01.2015 03:48:13 | |
|---|
Monta hyvää!
Näiden soitto ja sävellykset erityisesti miellyttää:
Jartse Tuominen
Jukka Tolonen
Heikki Silvennoinen
ja tietysti sessiomuusikoista on mainittava Björninen
Kari Antila on Suomessa vähemmän tunnettu, tekee hienoa uraa maailmalla. |
 7atu
05.01.2015 16:38:55 | |
|---|
Oma Top 3:
-Esa Pulliainen
-Mikko Lankinen
-Henrik Granö
Noi ei paljoa selittelyjä kaipaa :) "We're gonna rock this town, rock it inside out..." |
 Zed
07.01.2015 06:15:21 (muokattu 07.01.2015 06:20:01) | |
|---|
Laulava Kylätohtori: Enkä itsekään (todellakaan) jaksa kuunnella mitään tilutusta, vaan arvostan tyylitajua suuresti.
Toivon etten aloita sitä loputonta ja iänikuista väittelyä, mutta miksi tyylitaju ja tilutus (riippuen tietysti siitä, onko kaikki nopea soitto tilutusta) olisivat toistensa vastakohtia? Käsitettä tyylitajuinen tunnutaan usein käyttävän juuri niiden soittajien yhteydessä, jotka ovat rajoittuneita vähäeleisemmän ilmaisun puolelle, eli vaarana on pyhittää vajavaisuudesta periaate. Tyylitajua on myös soittaa nopeasti silloin kun musiikillinen ympäristö sitä vaatii, vaikka käytössä olisikin jokin muu kuin bluesasteikko. Elämäni on toisen kerroksen huoneisto, jonka avonaisesta ikkunasta heitellään huonoja CD-levyjä lumihankeen. |
 Lunnu
09.01.2015 10:44:46 | |
|---|
Zed: Toivon etten aloita sitä loputonta ja iänikuista väittelyä, mutta miksi tyylitaju ja tilutus (riippuen tietysti siitä, onko kaikki nopea soitto tilutusta) olisivat toistensa vastakohtia? Käsitettä tyylitajuinen tunnutaan usein käyttävän juuri niiden soittajien yhteydessä, jotka ovat rajoittuneita vähäeleisemmän ilmaisun puolelle, eli vaarana on pyhittää vajavaisuudesta periaate. Tyylitajua on myös soittaa nopeasti silloin kun musiikillinen ympäristö sitä vaatii, vaikka käytössä olisikin jokin muu kuin bluesasteikko.
Plussaa napsahti. Kautta aikojen on soitettu kontekstiin sopivasti joko nopeasti tai hitaasti, oli sitten kyse klassisesta, jazzista tai ties mistä. Hitaasti (tai nopeasti) soittaminen ei tosiaan ole mikään itseisarvo sinänsä. Nostalgy is not what it used to be |
Laulava Kylätohtori
09.01.2015 11:01:53 | |
|---|
Zed: Toivon etten aloita sitä loputonta ja iänikuista väittelyä, mutta miksi tyylitaju ja tilutus (riippuen tietysti siitä, onko kaikki nopea soitto tilutusta) olisivat toistensa vastakohtia? Käsitettä tyylitajuinen tunnutaan usein käyttävän juuri niiden soittajien yhteydessä, jotka ovat rajoittuneita vähäeleisemmän ilmaisun puolelle, eli vaarana on pyhittää vajavaisuudesta periaate. Tyylitajua on myös soittaa nopeasti silloin kun musiikillinen ympäristö sitä vaatii, vaikka käytössä olisikin jokin muu kuin bluesasteikko.
Ehdottomasti samaa mieltä. Eivä ne missään tapauksessa sulje toisiaan pois. Eikä "hidas" soitto ole missään tapauksessa synonyymi tyylitajulle.
Ehkä kirjoitin epäselvästi, mutta minulle tiluttaja on tyylitajuton tiluttaja, jolle se nopeus on itseisarvo, ei työkalu. Kaikki nopeasti soittavat eivät missään tapauksessa ole 'tiluttajia' tai tyylitajuttomia. Tyylitajuiselle se nopeasti tilutus on vain yksi työkalu, jolla voi ilmaista jotain suurempaa musiikillista ajatusta tai ideaa, mutta ei missään tapauksessa se soiton kantava voima...
Tyylitajuinen osaa soittaa vähän, ehkä vain yhden nuotin, jos tilanne tai musiikillinen konteksti sitä vaatii. Toisaalta tyylitajuinen voi tilutella hyvinkin paljon, mutta tekee sen aina kiinnostavasti ja oikeassa kohdassa sen tilutuksen palvellessa jotain suurempaa kokonaisuutta. Tyylitajuisella on aina jokin idea ja punainen lanka siinä soitossaan. Jokainen nuotti on tärkeä ja sillä on merkitystä, soitettiin se sitten hitaasti tai nopeasti. Tyylitajuisella ei myöskään ole tyhjiä turhia nuotteja, eikä turhaa täytetilutusta täyttämään tilaa kunnollisten ideoiden puuttuessa. Samoin hän osaa pitää myös taukoja...
Tyylitajuton tiluttaja taas luottaa pelkkään nopeuteen. Häneltä puuttuvat ideat ja hän korvaa sen jatkuvalla tilutuksella. Se on mielestäni tylsää ja epäkiinnostavaa. Monissa hevibändeissä ym. kuulee tätä, mutta ehkä se vaan kuuluu siihen juttuun, enkä ymmärrä sitä...
Loppuviimeksihän kaikki on makuasioita, mutta itse ajattelen näin... Believe what you want, it doesn't mean you're right... |
 Alfons Åberg
09.01.2015 11:24:03 | |
|---|
Laulava Kylätohtori: Ehdottomasti samaa mieltä. Eivä ne missään tapauksessa sulje toisiaan pois. Eikä "hidas" soitto ole missään tapauksessa synonyymi tyylitajulle.
Ehkä kirjoitin epäselvästi, mutta minulle tiluttaja on tyylitajuton tiluttaja, jolle se nopeus on itseisarvo, ei työkalu. Kaikki nopeasti soittavat eivät missään tapauksessa ole 'tiluttajia' tai tyylitajuttomia. Tyylitajuiselle se nopeasti tilutus on vain yksi työkalu, jolla voi ilmaista jotain suurempaa musiikillista ajatusta tai ideaa, mutta ei missään tapauksessa se soiton kantava voima...
Tyylitajuinen osaa soittaa vähän, ehkä vain yhden nuotin, jos tilanne tai musiikillinen konteksti sitä vaatii. Toisaalta tyylitajuinen voi tilutella hyvinkin paljon, mutta tekee sen aina kiinnostavasti ja oikeassa kohdassa sen tilutuksen palvellessa jotain suurempaa kokonaisuutta. Tyylitajuisella on aina jokin idea ja punainen lanka siinä soitossaan. Jokainen nuotti on tärkeä ja sillä on merkitystä, soitettiin se sitten hitaasti tai nopeasti. Tyylitajuisella ei myöskään ole tyhjiä turhia nuotteja, eikä turhaa täytetilutusta täyttämään tilaa kunnollisten ideoiden puuttuessa. Samoin hän osaa pitää myös taukoja...
Tyylitajuton tiluttaja taas luottaa pelkkään nopeuteen. Häneltä puuttuvat ideat ja hän korvaa sen jatkuvalla tilutuksella. Se on mielestäni tylsää ja epäkiinnostavaa. Monissa hevibändeissä ym. kuulee tätä, mutta ehkä se vaan kuuluu siihen juttuun, enkä ymmärrä sitä...
Loppuviimeksihän kaikki on makuasioita, mutta itse ajattelen näin...
Plussaa. Muistaakseni olen sanonut jossain ketjussa aikaisemminkin, mutta sanotaaan taas: Tyylitajuisella tiluttajalla (joka todennäköisemmin löytyy jazz -kuin metallipuolelta) se tilutus ei koskaan ole se soolon idea. Tilutus vai pitäisikö ennemmin puhua juoksutuksista, palvelee enemmänkin siirtymänä ideoiden välillä.
Täysi vastakohta mielestäni tällaiselle tyylitajuiselle teema-juoksutus-teema-ajattelulle on tällainen päätön kaahaus, että heti kun laulu loppuu, ensin divebombataan kammella ja sitten alkaa päätön kromaattisen skaalan sahaus ilman mitään musiikillista ideaa. "Linkkejä artikkeleihin tai tutkimuksiin, joissa Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi" -Jazzmies |
 Demo Harrison
13.07.2015 10:10:09 | |
|---|
7atu: Oma Top 3:
-Esa Pulliainen
-Mikko Lankinen
-Henrik Granö
Noi ei paljoa selittelyjä kaipaa :)
Olen samaa mieltä. Tuossa äsken tuli taas J.Karjalaisen biisi Avaruuden ikkuna. Onhan se kiva biisi vieläkin. Erityisesti sitä soolokitara saundia pysähdyin ihastelemaan. Onko joku perehtynyt Lankisen kitarasaundin anatomiaan tai olisiko peräti itse mestari tai kaverinsa täällä kertomassa?
Agentsien levyt ovatkin olleet mulla nyt taas kesämusanani, kaikki Johanna Yearsistä Vesa Haajaan. Krooninen sävelkorvan tulehdus ja ajoittainen rytmitajuttomuustila |
Kiksaus