Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Mitä plainchant on suomeksi?

Darsu: Mitä plainchant on suomeksi?
 
"Gregoriaaninen kirkkolaulu" tai pelkästään "kirkkolaulu". Sanaa ei taideta juuri käyttää englannin tai ranskan kielessä kuvaamaan oikeastaan minkään muun aikakauden tai kulttuurin vokaali-ilmaisua.

e: ok, kiitos!

Kuinka vakiintuneita termejä jazzmollin moodien nimet ovat? Saatan itse käyttää yhtäläisesti esim. tokasta moodista nimitystä "doorinen b2" kuin "fryyginen #6" Mietin tätä tenttien kannalta, katsotaanko vaihtoehtonimityksiä pahalla.

ThrashGuitarist: Kuinka vakiintuneita termejä jazzmollin moodien nimet ovat? Saatan itse käyttää yhtäläisesti esim. tokasta moodista nimitystä "doorinen b2" kuin "fryyginen #6" Mietin tätä tenttien kannalta, katsotaanko vaihtoehtonimityksiä pahalla.
 
Jos opettelet tenttejä, etkä elämää varten, katso nimet täältä:
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=30
 
Itseltäkin saattaa useasti lipsahtaa jazzmollin II:n kohdalla "Dor b2", vaikka kyseessähän on selkeästi juuri "Phr #6", kun alkaa miettiä terssipinoja ja laajennuksia (ei b9-ääntä Dm7-sointuun; läheisempi sointu on juuri D7sus4(13b9) tai sit ihan vaan Dphryg).
 
Noista moodeista yleisimmin käytetyille on olemassa jonkun verran variaationimiä, joiden merkitys on ihan hyvä tunnistaa ainakin passiivisesti:
 
I - RMM (Real Melodic Minor = melodinen molli ylöspäin ja sama asteikko alaspäin)
IV - Lydian Dominant / "akustinen asteikko" (sisältää suurinpiirtein kaikki yläsävelsarjassa vastaan tulevat äänet muutaman ensimmäisen oktaavin aikana)
VII - "superlokrinen"

Mun maikka antoi mulle läksyksi Billy Joelin "New York State Of Mind".
Originaali ja mun laput on C-duurissa.
Siinä esiintyy usein sointuja C/D ja F/G.
Analyysin kannalta sopisi hyvin tulkita ne dominanttisoinnuiksi, C/D = D9sus ja F/G = G9sus.
 
Oonko mä ihan hakoteillä vai miten esim sointukierto
Dm7 - F/G - C
pitäisi analysoida tolpilla?
Eli onko se IIm - V - I?
 
Kyllähän maikka mulle antaa parin viikon päästä palautteen mutta kun pitäisi saada asteikot aikaiseksi ja alkaa treenata soittamista sitä ennen:-)

baron: Oonko mä ihan hakoteillä vai miten esim sointukierto
Dm7 - F/G - C
pitäisi analysoida tolpilla?
Eli onko se IIm - V - I?
 
Et, se menee just noin. Ja sus-tyyppistä V(7)-sointua lähinnä oleva asteikkoteho on miksolyydinen (tai joku miksolyydisen asteikon bebop-skaala-tyyppinen muunnos), alttia tai domdimiä ei tietenkään kannata lähteä tarjoilemaan...

Janus: Et, se menee just noin. Ja sus-tyyppistä V(7)-sointua lähinnä oleva asteikkoteho on miksolyydinen (tai joku miksolyydisen asteikon bebop-skaala-tyyppinen muunnos), alttia tai domdimiä ei tietenkään kannata lähteä tarjoilemaan...
 
Kiitti, nyt pärjään piisin kanssa!

Tilanne: Biisin melodia rytmittyy 3-3-3-3 / 3-3-3-3-4, olkoon kuudestoistaosanuotteja, niin mahtuisi yheen 7/4-lajin tahtiin. Tahdeista tulee näin ollen kuitenkin turhan suuria ja tekisi mieli jakaa melodia kahteen tahtiin niin, että ensimmäiseen tulee 3-3-3-3 ja jälkimmäiseen 3-3-3-3-4, mutta tällöin pitäisi vaihtaa tahtilajia jokaisen tahdin kohdalla. Tähän lienee joku ratkaisu?

ThrashGuitarist: Tilanne: Biisin melodia rytmittyy 3-3-3-3 / 3-3-3-3-4, olkoon kuudestoistaosanuotteja, niin mahtuisi yheen 7/4-lajin tahtiin. Tahdeista tulee näin ollen kuitenkin turhan suuria ja tekisi mieli jakaa melodia kahteen tahtiin niin, että ensimmäiseen tulee 3-3-3-3 ja jälkimmäiseen 3-3-3-3-4, mutta tällöin pitäisi vaihtaa tahtilajia jokaisen tahdin kohdalla. Tähän lienee joku ratkaisu?
 
http://aijaa.com/57VpNL
 
Yhdistettyjen tahtilajien merkitsemisessä on variaatiota. (Joko osoittajat "laskettuna yhteen" yhteisellä nimittäjällä, kaksi tahtilajia vierekkäin ilman plus-merkkiä, jne...)

Janus: http://aijaa.com/57VpNL
 
Olisiko tuossa väärin palkittaa nuotit iskutuksen mukaan eli 3-3-3-3 / 3-3-3-3-4?

11: Olisiko tuossa väärin palkittaa nuotit iskutuksen mukaan eli 3-3-3-3 / 3-3-3-3-4?
 
Se näyttäisi oudolta, koska tahtiosoituksen nimittäjässä on neljäsosa. Esim. 7/16 -tahtilajissa 16-osat voisi palkittaa esim. 3-4, 2-3-2 tai 3-4. Esimerkissä lasketaan neljäsosia - jos iskun yksikkö on joku muu (esim. 1/8-osa tai vaihteleva, esim. kasiosa - pisteellinen kasiosa), se vaikuttaa totta kai palkitukseen, mutta myös tahtilajin merkitsemiseen.
 
Aksentitkaan eivät ole täysin välttämättömiä tuon nuottiesimerkin tapaan, jos 3-3-4... jako ilmenee melodiassa muuten (esim. jokaisen 3:n ryhmän ensimmäinen nuotti korkeampi kuin muut).

Kuuleeko joku, mikä mahtaa olla Alanis Morissetten Head Over Feet -kappaleen kertsissä oleva A-pohjainen sointu? Tarkemmin ottaen kertsin kahdeksas sointu (Bb:n jälkeen). Sus4-pidätys siinä ainakin on, mutta aivan niin kuin siinä olisi jotain muutakin, vai hämääkö kitaran särösoundi vain soinnun sävyä?
 
https://www.youtube.com/watch?featu … r_detailpage&v=4iuO49jbovg#t=38
 
Tuossa akustisessa livessä soittavat sen ihan selkeästi sus4-sointuna:
https://www.youtube.com/watch?featu … r_detailpage&v=cQJ4_QgLwLc#t=48
 
Studioversion sointu kuulostaa kuitenkin jotenkin monivivahteisemmalta (tai sitten se on vain se särö, joka luo mielenkiintoisia harmonioita varsinaisten soitettujen sävelten lisäksi).

Velli: Kuuleeko joku, mikä mahtaa olla Alanis Morissetten Head Over Feet -kappaleen kertsissä oleva A-pohjainen sointu? Tarkemmin ottaen kertsin kahdeksas sointu (Bb:n jälkeen). Sus4-pidätys siinä ainakin on, mutta aivan niin kuin siinä olisi jotain muutakin, vai hämääkö kitaran särösoundi vain soinnun sävyä?
 
Tuohon tulee aika mielenkiintoinen vivahde ainakin siitä, että sointu kuulostaisi tosiaan olevan sus4, mutta laulaja laulaa siihen päälle kuitenkin sen soinnun terssin eli cis-sävelen.

sellisti: Tuohon tulee aika mielenkiintoinen vivahde ainakin siitä, että sointu kuulostaisi tosiaan olevan sus4, mutta laulaja laulaa siihen päälle kuitenkin sen soinnun terssin eli cis-sävelen.
 
No sekin, mutta tarkoitan nimen omaan tuota sähkiksen soittamaa sointua. Tuossa akkariversiossa sen tunnistaa ihan selvästi sus4-soinnuksi, mutta studioversiossa se on jotenkin hämmentävän kuuloinen.

Velli: No sekin, mutta tarkoitan nimen omaan tuota sähkiksen soittamaa sointua. Tuossa akkariversiossa sen tunnistaa ihan selvästi sus4-soinnuksi, mutta studioversiossa se on jotenkin hämmentävän kuuloinen.
 
Nyt en jaksa hakea studioluureja, palataan asiaan jos joskus, mutta nyt läppärin kajareilta kuunneltuna toi kuulostais siltä, että jollain instrumentilla (kitara? Rhodes?) jää soimaan edellisestä Bb-pohjaisesta soinnusta jotain ääniä (Bb, F, E???) Asus4-soinnun päälle. Nämä yhdistettynä sellistin mainitsemaan "purettuun" cis-ääneen melodiassa aiheuttavat jännän kokonaiskuvan, mutta en lähtisi analysoimaan sitä Asus4:ää laajentamalla "omaksi soinnukseen". Voicing näyttelee niin tärkeää osaa tuossa, että nuotti tai tabi olisi parempi esitystapa.

Janus: Nyt en jaksa hakea studioluureja, palataan asiaan jos joskus, mutta nyt läppärin kajareilta kuunneltuna toi kuulostais siltä, että jollain instrumentilla (kitara? Rhodes?) jää soimaan edellisestä Bb-pohjaisesta soinnusta jotain ääniä (Bb, F, E???) Asus4-soinnun päälle. Nämä yhdistettynä sellistin mainitsemaan "purettuun" cis-ääneen melodiassa aiheuttavat jännän kokonaiskuvan, mutta en lähtisi analysoimaan sitä Asus4:ää laajentamalla "omaksi soinnukseen". Voicing näyttelee niin tärkeää osaa tuossa, että nuotti tai tabi olisi parempi esitystapa.
 
Ok. Tein biisistä nuotin harrastelijabändille ja laitoin nuottiin soinnus Asus4:ksi. Ajaa asiansa tuossa yhteydessä ihan hyvin. Olisi siltikin kiva tietää, että mitä tuossa oikeasti tapahtuu.

Velli: Ok. Tein biisistä nuotin harrastelijabändille ja laitoin nuottiin soinnus Asus4:ksi. Ajaa asiansa tuossa yhteydessä ihan hyvin. Olisi siltikin kiva tietää, että mitä tuossa oikeasti tapahtuu.
 
Mä löysin netistä piisin pianonuotit ja siinä pianovoicing oli pelkkä A mutta soinnuksi oli merkitty Asus4.

Velli: Ok. Tein biisistä nuotin harrastelijabändille ja laitoin nuottiin soinnus Asus4:ksi. Ajaa asiansa tuossa yhteydessä ihan hyvin. Olisi siltikin kiva tietää, että mitä tuossa oikeasti tapahtuu.
 
Ainakin vikassa kertsissä (kerralla ennen huuliharppua) arpeggiojutussa jää edellisestä soinnusta soimaan melko hämäävästi Bb.