Kitarat: kitarakamat ›

Kuullostaa turhan tutulta, body mustalla reunalla?? oliko salkku sinistä karvaa sisältä. Ite meinaan osun etelä-suomessa. Jos haluut niin käy kattomassa kuva http://koti.welho.com/einkinen sietä kuvat ja eetvartti osasto. Kuva on kyl aika pirun suttunen mut voi olla et siit jotain tolkkuu saa.
 
Joo, mä luulen et se on sama peli.
 
Heh, jos joskus aiot mielenhäiriössä luopua siitä, niin tiedät keneen ottaa yhteys.

Rickenbacker olisi unelmain, vaikken olekkaan basisti.
 
Minua vituttaa Guyatone (ensimmäinen sähkökitarani) jonka myin pois. Myös Tokain LesPaul, jonka annoin vaihdossa, sentään parempaan kitaraan. Mutta päätin, etten heitä tätä stratoa enkä Ibanezin ES-335:sta pois. Varsinkaan Crate- vahvistintani en anna minnekkään.

Ite oon katunut Ibanez RG3120TW:n myyntiä. On ollut torilla sen jälkeenkin, mutta modattuna, joten on jäänyt muistoihin. Olin jo saamassa toisen kitaran tähän listalle, mutta päätinkin olla myymättä tuota Universeä. Joka tapauksessa kuusikielisen etsintä on sen jälkeen jatkunut ja jatkunut, vaan eipä ole vielä löytynyt vastaavaa...

VIPMetal: Ite oon katunut Ibanez RG3120TW:n myyntiä. On ollut torilla sen jälkeenkin, mutta modattuna, joten on jäänyt muistoihin. Olin jo saamassa toisen kitaran tähän listalle, mutta päätinkin olla myymättä tuota Universeä. Joka tapauksessa kuusikielisen etsintä on sen jälkeen jatkunut ja jatkunut, vaan eipä ole vielä löytynyt vastaavaa...
 
Sama täällä. Vaikka oli vähän pakkorako myydä, niin kyllähän tuo harmittaa. Oli kuitenki tähän mennessä paras kuuskielinen mitä on tullu vastaan.

Ei kitara, mutta mainitsemisen arvoinen katumus: ENGL Savage. Luulin, että se on vähäisellä soitolla ja joutaa kiertoon, heti myynnin jälkeen huomasin että se vähäinen soitto on edelleen tarpeen mutta vahvistinta ei enää ole. Savagen ominaissaundi ja toimivuus hyvin kotovolalla saivat minut ikävöimään pienokaista ja siksi päätinkin ostaa vastaavanlaisen takaisin, tällä kertaa pitopeliksi :-)

TTV: Ei kitara, mutta mainitsemisen arvoinen katumus: ENGL Savage. Luulin, että se on vähäisellä soitolla ja joutaa kiertoon, heti myynnin jälkeen huomasin että se vähäinen soitto on edelleen tarpeen mutta vahvistinta ei enää ole. Savagen ominaissaundi ja toimivuus hyvin kotovolalla saivat minut ikävöimään pienokaista ja siksi päätinkin ostaa vastaavanlaisen takaisin, tällä kertaa pitopeliksi :-)
 
Olin tuossa jo laittaa ENGL Powerballin myyntiin samoista syistä, mutta onneksi heräsin hulluudestani. ENGL:in soundi on nähdäkseni pitkälle etuasteessa. Siihen kun yhdistetään todella toimiva mastervola x 2, niin loputulos on 100 W jyrä, joka sopii kotisoittoonkin (omakotitalo) ilman keinokuormaakin (ja sen kanssa kerrostaloonkin). Etenkin kun alkaa tekemään nauhoitusta/demoa, niin tajuaa kuinka monipuolinen ja silti helppokäyttöinen vehje tuo on - ja siinä räpälätessä löytyi taas se ominaissoundikin. Ei niin leikkaava ja tiukka eli ei toimi kaikessa parhaiten, mutta kylläpä murisee. Siispä näillä puheilla pysyy arsenaalissa eli en tule nyyhkimään tänne sen myymistä, toivottavasti;)

No välillä kaduttaa ku menin myymään Fenkun isolapasen AV-straton. Oli viä reverselapa ja hieno. Samoin se melko hyväsoundinen/ -tatsinen '90 LP Stankku meni, eikä ois ehkä tarvinnu.

Pääasiassa kitaroiden myyminen/ vaihtaminen uusien hankkimiseksi ei ole kaduttanut, mutta tottakai tästäkin säännöstä on poikkeus, itse asiassa kaksikin:
 
- Eka kunnon sähkökitarani, 80 -luvun MIJ ESP telecaster. Vein myyntiin kitarakauppaan lauantaina, tulin toisiin aatoksiin seuraavana torstaina, oli mennyt keskivkona. Vieläkin korpeaa, kun vaan ajattelenkin asiaa.
 
- Vuonna '90 ylioppilaslahjaksi saatu MIJ Fender Stratocaster. Eka aito fenkku, meni vaihdossa johonkin, joka oli muka "pakko saada". Typerää typerää typerää...
 
Noihin on jälkijättöisesti syntynyt jonkinlainen tunneside. Vaan minkäs teet...

Ainoa mitä en olisi myynyt jos nyt päättäisin: Washburn RS 10V
Sellainen PRS kopio jossa floikka, hieno vaahterakansi ja kellertävä lakkapinta.
Jos joku siihen törmää ja on myynnissä niin mulle voi tehdä ehdotuksia pikaviestillä.
 
Muutenhan nuo kaikki soittovermeet ovat lähteneet muihin käsiin ihan jostain pätevästä syystä. Aina siirrytty jollain tavalla parempaan, niin eipä niitä jää kaipailemaan. Kuka näitä nyt keräilemaan alkaa? Soittamisen työkalujahan ne vaan ovat.

Eipä oikeastaan minkään myyminen kaduta. Onhan tuossa kaikkea kivaa pyörähtänyt ja joku ollut pidempäänkin, mutta eipä ole minkään myynti katumuksen tunnetta aiheuttanut. Ei ole tullut tilannetta, että olisin oikeasti tarvinnut jotain, minkä olen myynyt.
 
Viimeksi myymäni paremmat pedaalit vähän arveluttivat, mutta eipä ainakaan vielä ole tarvinnut katua niidenkään myyntiä. Päinvastoin, oikeastaan on vain helpottavaa, kun pääsee liioista kamoista eroon...

Ainut minkä myyminen ehkä vähän kadutti jälkeenpäin oli Jackson RR3, sen kaula vaan sopi käteen ja se oli ensimmäinen kerta kun tajusin, että 22 nauhainen kaula sopii mulle parhaiten. Vaikka eroa on vain 2 nauhaa 24 nauhaiseen, niin kyllä sekin ero on soitettavuudessa ja sen mukavuudessa kun 24 nauhaisessa kaula on hiukan pidempi. Mun mielestä 22 nauhaisessa on just sopivan pitkä kaula.
 
Köyhänä ei pitäis myydä mitään pois koska takaisin ei saa niin helposti. :/

Joskus tuli myytyä semmonen norsunraiskaama '95 LP Studio. Musta ja naarmuinen. Mahtava peli, Planet Wavesin virikojeet ja rensselit. Se pitää joskus vielä metättää takasi.

- ESP Eclipse II Vintage Honey Burst. Näitä ei paljoa ole torilla liikkunut. Kaduttaa ihan perkeleesti. SD kromikuorilla, mutta myöhemmin Zebrat.
- Aria Pro II TA-58, Menin vaihtamaan johonkin ltd:n MH-301 paskaan..
- LTD EC-2005
 
Jos jokin näistä löytyisi takaisin.. :`)

Viimeaikoina on eniten kaduttanut Les Paul standardin myyminen. Siitä saaduilla rahoilla ostin Musarin JP -signaturen. Sekin tuli myytyä. Suatanannii.

Tullu myytyä molemmat 2001
 
Gibson SG-I
Jackson Randy Rhoads
 
Nää jääny ketuttaa mutta olin nuori ja tarvitsin rahaa

VIPMetal: Ite oon katunut Ibanez RG3120TW:n myyntiä. On ollut torilla sen jälkeenkin, mutta modattuna, joten on jäänyt muistoihin. Olin jo saamassa toisen kitaran tähän listalle, mutta päätinkin olla myymättä tuota Universeä. Joka tapauksessa kuusikielisen etsintä on sen jälkeen jatkunut ja jatkunut, vaan eipä ole vielä löytynyt vastaavaa...
 
Juurikin tämän ketjun ansiosta kyseinen rakas kitara saattaa palata kotiin harharetkeltään! =) huh huh, muusikoiden.net osoitti voimansa!! Kyllä kannatti nostaa ketju 12 vuoden takaa! On tää melekosta.

Kaksi olen myynyt pois ja niistä ensimmäinen v*tuttaa vieläkin. Tokai LS-85Q. Ihan hyvät hinnat siitä sain ja kaikkea, mutta se tuli opittua, että jos onnistuu haalimaan hyvän yksilön niin sitä ei kannata myydä, vaikka sillä hetkellä se hyvältä idealta tuntuisikin...
 
On myöskin ollut omana sääntönä, että jos musiikkivermeitä myy, niin se raha täytyy aina muuttaa musiikkitarvikkeisiin. Ikinä ei pidä myydä musakamaa mistään muusta syystä, kun että haluaa vaihtaa sen toisenlaiseen musakamaan. Muuten kaduttaa aina!

Jimi: Kaksi olen myynyt pois ja niistä ensimmäinen v*tuttaa vieläkin. Tokai LS-85Q. Ihan hyvät hinnat siitä sain ja kaikkea, mutta se tuli opittua, että jos onnistuu haalimaan hyvän yksilön niin sitä ei kannata myydä, vaikka sillä hetkellä se hyvältä idealta tuntuisikin...
 
On myöskin ollut omana sääntönä, että jos musiikkivermeitä myy, niin se raha täytyy aina muuttaa musiikkitarvikkeisiin. Ikinä ei pidä myydä musakamaa mistään muusta syystä, kun että haluaa vaihtaa sen toisenlaiseen musakamaan. Muuten kaduttaa aina!
 
Mulla on jetsulleen tämä systeemi. Oon onnistunut kerran sen kapitaalin pistämään musakamoihin kiinni niin siellä se on syytä pysyä. Muuten päädyn ihmettelemään, että mihin helevettiin ne rahat katosi, nallekarkkeihinko? Näin pystyy pitämään yllä kamavemputusharrastusta sijoittamatta siihen juuri yhtään rahaa.

Myrkky Nuoli: Mulla on jetsulleen tämä systeemi. Oon onnistunut kerran sen kapitaalin pistämään musakamoihin kiinni niin siellä se on syytä pysyä. Muuten päädyn ihmettelemään, että mihin helevettiin ne rahat katosi, nallekarkkeihinko? Näin pystyy pitämään yllä kamavemputusharrastusta sijoittamatta siihen juuri yhtään rahaa.
 
Näin ajattelen itsekin. Säästötili ja perheen rahat on erikseen eikä niihin kajota kun pitää kitarakampetta ostaa, sama toisin päin. :)
 
Itse en ole yhdenkään myyntiä jäänyt katumaan. Aina on ollut hyvä syy luopua ja jotain kiinnostavaa on tullut tilalle.