Rock, pop, alternative ›

The Jack: Miksi ei sitten valinnut ensisoittoon sitä levyn parempaa materiaalia? Phil Ruddin saavutukset biisinkirjoituksessa taitaa olla vielä heikommissa kantimissa kuin Nicko McBrainin. Nickolla sentään muistaakseni yksi sävellyskrediitti 30 vuoden uran ajalta Iron Maidenissa. Ruddin sooloalbumi on suurella todennäköisyydellä niitä julkaisuja joita ei kukaan ostaisi / tietäisi niiden olemassaolosta ilman levyn kanteen liimattua "featuring drummer of AC/DC" - tarraa ja vanhalla maineella saatua ilmaista ennakkomainosta.
 
Olen aina vähän ihmetellyt Philin varauksetonta hehkutusta ainoana oikeana AC/DC rumpalina. Miehellä oli vaan hyvä tuuri olla bändissä silloin 70-80 -luvun kultavuosina. Meikäläisen korvaan Chris Sladen rankempi lähestymistapa toimi paremmin.
 
Nää "ainoa oikea"-jutut on vaan osoitus siitä, kuinka rock on muuttunut kaikkein kankeimmaksi taiteenlajiksi, etenkin kuulijoiden päässä. Rocknatsit ja bluesnatsit, maailman rasittavin kansanosa.
 
Laitoin eilen AC/DCn liven soimaan, sen tuplan, eikä kysyttävää jäänyt. Musa ja soitto puhui puolestaan. Siinä kohtaa silloinen rumpali oli hieno, sillä tavalla ralleja esitettäessä. Moni biisi toimii paljon paremmin kuin Ruddin kanssa. Kunnia silti molemmille.
 
"Ainoa oikea" = se, joka on tuttu ja turvallinen. Hyvä, suorastaan erinomainen rumpali tuo Phil Rudd silti on.

Phil Rudd on yhtä ainoa oikea AC/DC-rumpali kuin Lemmy on Motörheadin laulaja-basisti. Pitäkää vaikka minkälaisena rocknatsina, ihan sama mulle.

Epi: Phil Rudd on yhtä ainoa oikea AC/DC-rumpali kuin Lemmy on Motörheadin laulaja-basisti. Pitäkää vaikka minkälaisena rocknatsina, ihan sama mulle.
 
Kysykää vaikka Cliffiltä! Itse sanoi, että Phil on paras jäbä tuohon hommaan. Taatusti painavampi mielipide, kuin yhdenkään tällä palstalla postailevalla.

The Jack: Olen aina vähän ihmetellyt Philin varauksetonta hehkutusta ainoana oikeana AC/DC rumpalina. Miehellä oli vaan hyvä tuuri olla bändissä silloin 70-80 -luvun kultavuosina.
 
Makuasiat on makuasioita, mutta tuo on kyllä aikamoinen aliarviointi. "Ainoa oikea" tai "maailman paras" -nokitteluihin en ota kantaa, mutta kuten hollmi tuossa jo mainitsi, muutkin bändin jäsenet ovat todenneet että Ruddilla oli suuri merkitys bändin soundin ja sen helkkarin tymäkän grooven syntymisessä silloin kultakaudella. Jos näin ei olisi, niin yhtä hyvin voisi sitten sanoa että ihan sama kuka rumpali silloin olisi ollut bändissä, hyvältä olisi kuulostanut joka tapauksessa. Minusta bändillä oli ennemminkin tuuria kun saivat Ruddin tasoisen rumpalin, kumpaakaan osapuolta vähättelemättä. Ja liekö ihan sattumaa, että ne kultavuodet loppuivat kutakuinkin siihen, kun Rudd sai kenkää bändistä..?
 
Toisaalta ihan mielenkiintoisia olivat Wrightin ja Sladenkin kaudet. Mielenkiintoisia juuri siitä näkö-/kuulokulmasta että miltä AC/DC kuulostaa ilman Ruddia. Toimiihan tuo niinkin, tosin sillä Live-albumilla minusta monessa biisissä on Sladen kanssa aika levottomat ylitempot, häviää vähän se svengi. Se nyt ei yksinomaan rumpalin vika varmaan tietysti ole... mutta kertoo sekin jotain Ruddin arvostuksesta Youngien keskuudessa, että kun mies rumien välirikkojen ja pitkän tauon jälkeen halusi palata takaisin bändiin, niin otettiin.
 
Kohtahan sitä kuullaan miltä AC/DC kuulostaa levyllä ilman Malcolmia. Olisko siinä kuitenkin ainoa oikea mies bändin komppikitaristiksi..? :) Voi olla vähän vaikea ensin asennoitua uuteen albumiin niiltä osin, mutta toivottavasti on silti hyvä levy.

sellisti: Makuasiat on makuasioita, mutta tuo on kyllä aikamoinen aliarviointi. "Ainoa oikea" tai "maailman paras" -nokitteluihin en ota kantaa, mutta kuten hollmi tuossa jo mainitsi, muutkin bändin jäsenet ovat todenneet että Ruddilla oli suuri merkitys bändin soundin ja sen helkkarin tymäkän grooven syntymisessä silloin kultakaudella. Jos näin ei olisi, niin yhtä hyvin voisi sitten sanoa että ihan sama kuka rumpali silloin olisi ollut bändissä, hyvältä olisi kuulostanut joka tapauksessa. Minusta bändillä oli ennemminkin tuuria kun saivat Ruddin tasoisen rumpalin, kumpaakaan osapuolta vähättelemättä. Ja liekö ihan sattumaa, että ne kultavuodet loppuivat kutakuinkin siihen, kun Rudd sai kenkää bändistä..?
 
Toisaalta ihan mielenkiintoisia olivat Wrightin ja Sladenkin kaudet. Mielenkiintoisia juuri siitä näkö-/kuulokulmasta että miltä AC/DC kuulostaa ilman Ruddia. Toimiihan tuo niinkin, tosin sillä Live-albumilla minusta monessa biisissä on Sladen kanssa aika levottomat ylitempot, häviää vähän se svengi. Se nyt ei yksinomaan rumpalin vika varmaan tietysti ole... mutta kertoo sekin jotain Ruddin arvostuksesta Youngien keskuudessa, että kun mies rumien välirikkojen ja pitkän tauon jälkeen halusi palata takaisin bändiin, niin otettiin.
 
Kohtahan sitä kuullaan miltä AC/DC kuulostaa levyllä ilman Malcolmia. Olisko siinä kuitenkin ainoa oikea mies bändin komppikitaristiksi..? :) Voi olla vähän vaikea ensin asennoitua uuteen albumiin niiltä osin, mutta toivottavasti on silti hyvä levy.
 
Siis niinku miten ne kultavuodet loppuivat? Mitkä oli niitä kultavuosia? Ja mitä tuli niiden jälkeen?
 
Entä mitä tuli sen jälkeen kun Rudd palasi bändiin?
 
On surullista, että kuulijat antavat bändin jäsenten itsensä päättää heidän puolestaan, kuka on oikea mies bändin joksikin soittajaksi. Toki, jos ideana on toistaa samaa kaavaa, niin näin onkin. Toki onhan se niin että Ruddin kanssa toi homma kuulostaa siltä tietylaiselta, miltä herrat kaiketi sen nykyään haluavatkin kuulostavan. Joten.

sirdickyj: Siis niinku miten ne kultavuodet loppuivat? Mitkä oli niitä kultavuosia? Ja mitä tuli niiden jälkeen?
 
Kyllä sä varmaan bändin historiaa sen verran tunnet itsekin, mutta eiks nyt aika laajalle levinnyt käsitys ole se että bändin parasta aikaa oli pyöreästi 70-luku plus 80-luvun pari ekaa albumia. Ainakin veikkaisin että siihen viittasi kirjoittaja jota lainasin. Sen jälkeen taso alkoi vähän heilahdella. Razor's Edge palautti bändin jossain määrin kartalle, ja sen jälkeiset harvakseltaan ilmestyneet studioalbumit ovat olleet jonkinlaista paluuta juurille 80-luvun jälkeen. Tai jotain sinne päin. Ei tuohon konsensukseen toki tarvi millään tavalla liittyä, saa vapaasti olla eri mieltä. Itekin tykkään esim. Flick of the Switch -albumista tosi paljon (enkä pelkästään siksi että Rudd soittaa sillä, ehheh).
 
Entä mitä tuli sen jälkeen kun Rudd palasi bändiin?
 
Senkin saa kukin omassa mielessään itse arvioida, siihen en ole ottanut kantaa, kuten en ylipäätäänkään siihen onko Rudd "ainoa oikea". Olin vain eri mieltä lainaamani kirjoittajan kanssa siitä että Ruddilla ei olis mitään ansiota bändin "kultavuosien" menestyksessä.
 
On surullista, että kuulijat antavat bändin jäsenten itsensä päättää heidän puolestaan, kuka on oikea mies bändin joksikin soittajaksi.
 
Tuo nyt on melkoista ylitulkintaa käydystä keskustelusta.

Se Malcolmin Gretsch on varmaan aika paljon modattu ja siinä on verraten paksut kielet. Itse en ole koskaan soitellut Gretschillä, mihinkähän kohtaan "kitarakartalla" sen voisi asettaa (tele - strato - essi - lp - sg) niinkuin soundillisesti?
 
Muutoin olen sitä mieltä, että aika ruma soittopeli.

sirdickyj: On surullista, että kuulijat antavat bändin jäsenten itsensä päättää heidän puolestaan, kuka on oikea mies bändin joksikin soittajaksi.
 
Eikös tuossa juuri muutama viesti sitten kerrottu ,että juurikin bändin jäsenet on sitä mieltä ,että Rudd on oikea mies hommaan?

PsychedelicWarlord: Eikös tuossa juuri muutama viesti sitten kerrottu ,että juurikin bändin jäsenet on sitä mieltä ,että Rudd on oikea mies hommaan?
 
Kirjoitettiin.

sellisti: Kyllä sä varmaan bändin historiaa sen verran tunnet itsekin, mutta eiks nyt aika laajalle levinnyt käsitys ole se että bändin parasta aikaa oli pyöreästi 70-luku plus 80-luvun pari ekaa albumia. Ainakin veikkaisin että siihen viittasi kirjoittaja jota lainasin. Sen jälkeen taso alkoi vähän heilahdella. Razor's Edge palautti bändin jossain määrin kartalle, ja sen jälkeiset harvakseltaan ilmestyneet studioalbumit ovat olleet jonkinlaista paluuta juurille 80-luvun jälkeen. Tai jotain sinne päin. Ei tuohon konsensukseen toki tarvi millään tavalla liittyä, saa vapaasti olla eri mieltä. Itekin tykkään esim. Flick of the Switch -albumista tosi paljon (enkä pelkästään siksi että Rudd soittaa sillä, ehheh).
 

 
Senkin saa kukin omassa mielessään itse arvioida, siihen en ole ottanut kantaa, kuten en ylipäätäänkään siihen onko Rudd "ainoa oikea". Olin vain eri mieltä lainaamani kirjoittajan kanssa siitä että Ruddilla ei olis mitään ansiota bändin "kultavuosien" menestyksessä.
 

 
Tuo nyt on melkoista ylitulkintaa käydystä keskustelusta.
 
Niin, tuota kulta aikaa just mietinkin....Back in Black oli menestys, seuraava tais olla sit Razors Edge. "Menestys"=tuon bändin mittakaavassa menestys.

Voisko välillä keskustella siitä kuka on AC/DC:n paras rumpali?

Tai kuka on ACDC:n paras kitaristi:P... Ainahan sitä voi vääntää kaikesta mahdollisesta vaikka maailman tappiin.

J.Hollström: Voisko välillä keskustella siitä kuka on AC/DC:n paras rumpali?
 
Mummielestä ois myös tärkee keskustella siitä, mikä on Deep Purplen paras kokoon pano.

Yallup: Se Malcolmin Gretsch on varmaan aika paljon modattu ja siinä on verraten paksut kielet. Itse en ole koskaan soitellut Gretschillä, mihinkähän kohtaan "kitarakartalla" sen voisi asettaa (tele - strato - essi - lp - sg) niinkuin soundillisesti?
 
Muutoin olen sitä mieltä, että aika ruma soittopeli.
 
Gretsch on Les Paul-osastoa soundillisesti ja hieno kitara kuin mikä. :D
Jostain luin, että Malcolm otti aikoinaan kaulamikin irti ja laittoi sinne sukan ( sic.!).
AnthraXin Scott Ian jossain haastattelussa ainakin jotain semmosta höpisi.

molder: Gretsch on Les Paul-osastoa soundillisesti ja hieno kitara kuin mikä. :D
Jostain luin, että Malcolm otti aikoinaan kaulamikin irti ja laittoi sinne sukan ( sic.!).
AnthraXin Scott Ian jossain haastattelussa ainakin jotain semmosta höpisi.
 
Olisikohan se laittanut sitä kautta sinne onttoon osaan sen sukan pikemminkin, kierron ehkäisemiseksi? Ted Nugent muistaakseni tunki jotain pyyhkeitä Gibson Byrdlandiinsa.

StJerky: Olisikohan se laittanut sitä kautta sinne onttoon osaan sen sukan pikemminkin, kierron ehkäisemiseksi? Ted Nugent muistaakseni tunki jotain pyyhkeitä Gibson Byrdlandiinsa.
 
Nugent tunki varman jotain biisonintaljaa sinne...

molder: Nugent tunki varman jotain biisonintaljaa sinne...
 
Itse ritsalla kaadetun rauhoitetun valkoisen biisonin talja.

rheinone: Sanotaan nyt vaikka näin, että vähiten noista se stratolta kuulostaa. Lankku on Jeteissä 1/4-akustinen, joten pientä kallistumaa essiin päin löytyy. Toisaalta Jetit on aika lp:n oloisia pelejä muuten - ainakin ulkomuodoltaan. Filter'Tron on kuitenkin melko omalaatuisen kuuloinen mikki, joskin humppari. Muistaakseni se on kyllä Malcolmilla uudelleenkäämitty, joten turhaa höpistä siitä sen enempää kun ei oo tarkempia detskuja käsillä.
 

 
Tottakai sulla saa olla oikeus ihan minkälaiseen mielipiteiseen vain! Tää on keskustelupalsta, mikä tuppaa joiltakin yhden totuuden puffaajilta ajoittain unohtumaan.
 
Minä uskon, että se tukevin ACDC-komppi tulee juurikin tuosta Malcolmin Gretschistä, vaikka jo ihan nuorena kossina ihmettelin sen kovin epärokkia ulkomuotoa. Lähinnä tuli mieleen Rautavaaran Landola (vitsi, vitsi) Varsinkin kun Anguksen SG on niiiin rokki kuin olla voi.
 
Sanotaan, että ihminen joskus muistuttaa paljonkin koiraansa - ihan kirjaimellisestikin. Tässä bändissä (nuori) Agnus on ihan SG:n näköinen ja ehkä Malcolm muistuttaa itsekin Gretchiä ;-) Vaikea niille on muita kamppeita ajatellakaan.

Yallup: Minä uskon, että se tukevin ACDC-komppi tulee juurikin tuosta Malcolmin Gretschistä, vaikka jo ihan nuorena kossina ihmettelin sen kovin epärokkia ulkomuotoa. Lähinnä tuli mieleen Rautavaaran Landola (vitsi, vitsi) Varsinkin kun Anguksen SG on niiiin rokki kuin olla voi.
 
Sanotaan, että ihminen joskus muistuttaa paljonkin koiraansa - ihan kirjaimellisestikin. Tässä bändissä (nuori) Agnus on ihan SG:n näköinen ja ehkä Malcolm muistuttaa itsekin Gretchiä ;-) Vaikea niille on muita kamppeita ajatellakaan.
 
Yks kaveri joskus aikoinaan sanoi SG:tä MUUMI-kitaraksi. Oli kuulemma liikaa Muumin näköinen. Taisi sitten soittaa jollain Explorer-kopiolla itse...