Livetoiminta ›

rintapek: Hääkeikalla aikas oleellista on asenne. Häät ei o "bändin keikka" vaan nuorenparin häät. Sinne ei kukaan ole tullut bändin vuoksi. Niinpä se on bändin homma joustaa ja tinkiä ja pakottaa ittensä soittamaan semmoisella volumella, että väki vauvasta vaariin viihtyy paikalla. Toi käytännössä tarkoittaa rumpalia hiljemmalle, skittaa helvetisti hiljemmalle ja laulua sillai et kuuluu.
 
Suunnitteilla on kesäkuussa mennä hääkeikalle varsin pienellä porukalla.
 
Laitteet eivät ole tässä pääosassa muuten kuin vähällä laitemäärällä on tarkoitus selvitä ja sensijaan on tarkoitus enempi panostaa vaikka siihen mitä mikkeihin tulee sanottua.
 
Biisivalinnat on myös aika perusteellisen tarkastelun alla. Nimenomaan viihdyttävään lähestymiseen on tarkoitus panostaa.
 
Meinasin ihan stagepianolla vasuribassomeiningillä, yksi subbari, kaiuttimet taakse, matala volume, rumpali mukana sutein ja risukapuloin. Voi tulla myös kevyempää ihan pianotyylin soittoa. "Yllätysesiintyjiin" aion varautua ylimääräisellä mikillä.
 
Eli äänentoistokysymyksiä pyritään tässä tapauksessa ratkottua ohjelmistovalinnalla ja kevyellä otteella siten, että varsinaisia pulmia olisi mahdollisimman vähän.
 
Kiitos näistä verkkokalvoja auki repivistä kokemuksista. Oon koittanu rumpalia opettaa soittamaan jazzi volyymeillä rokkibändin ajauduttua karikolle (se viime keikka oli sielä prätkäjengin juhlissa) kyl se alkaa pikkuhiljaa jotain oppiakin. Marsun saa yllättävän hiljaiselle mut tosiaan kivekset kärsii mutta täytyy kuitenkin pitää mielessä ihmisten desibeli kestävyys omien soolojen räyhäkkyyden edellä.
 
Meikäläisestä taas on muistaakseni juuri prätkäjengin juhlista alkaen alkanut kuoriutua huippuviihdyttävä lauluja ;-) miten hyvin tämä kuoriutuminen onnistuu vaikuttaa siihen kuinka helppo on mennä johonkin pikkupippaloihin. Näin saan helpommin biisivalikoiman siihen suuntaan, että se käy vaikka häihin tms.
 
Räyhäkkyyttä voi sitten toteuttaa siellä missä sitä tarvitaan.
 
Jos viittaat meikän postaukseen, niin ihan hääbändimeininkipohjalta, itse itseään, lavalta miksaten, soundcheckissä hommat kuntoon katsoen.
 
En tiedä miten muilla, mutta itsellä on kyllä hyvin harvoin mitään oikeita soundcheckejä kun noi stadionkeikat on niin vähissä ja yleensä on jo ihmiset paikalla kun kamat on pystyssä.
 
Mutta jos tilaisuus tulee kunnolliseen rauhalliseen saundin tsekkailuun se kannattaa käyttää. Itse tykkään siitä jos asiaan pääsee keskittymään täysin erikseen ajan kanssa ja varsinaisessa keikkatilanteessa toteuttaa vain parhaita tähän mennessä löydettyjä ratkaisuja tehden pieniä korjauksia eri kanavien tasoissa, kaiun määrässä jne.
 
Nyt mä olen viimeksi hakenut stagepianon omaan parametrisen EQ:n säätöjä siten, että saan helposti muutettua saundia ikäänkuin leppoisaksi 50-luvun jazz saundiksi ja purevammaksi isomman bändin saundiksi. Sehän tulee olee pääosassa ainakin parilla kesäkuun keikalla.

musamies:
 
Laitteet eivät ole tässä pääosassa muuten kuin vähällä laitemäärällä on tarkoitus selvitä
Biisivalinnat on myös aika perusteellisen tarkastelun alla.
 
Meinasin ihan stagepianolla vasuribassomeiningillä, yksi subbari, kaiuttimet taakse, matala volume, rumpali mukana sutein ja risukapuloin. Voi tulla myös kevyempää ihan pianotyylin soittoa. "Yllätysesiintyjiin" aion varautua ylimääräisellä mikillä.
 
Eli äänentoistokysymyksiä pyritään tässä tapauksessa ratkottua ohjelmistovalinnalla
 
Räyhäkkyyttä voi sitten toteuttaa siellä missä sitä tarvitaan.
 
No koskas ne laitteet olis pääosassa? Mut miks lähteä riisutulla kalustolla liikenteeseen jos ei o pakko?
 
Mun mielestä taas sekä tilaajan, että bändin kannalta on huomattavasti asiallisempaa, et bändin ohjelmisto ja tyylisuunta on kasassa ennenkuin keikasta sovitaan.
 
Ensimmäiselle kierrokselle lähtijät ovat yleensä aikas nuoria ja hanuripartioiden ja perinteisemmän iskelmähutun suosio on hiipumassa. Metalliväki ja vaik örinäpunkin ystävätkin astuvat avioon, mut en ole koskaan semmoisissa häissä soittanut. Osattiin kiltisti myydä eioota tilaisuuksiin, mis musamaut ei ollu bändin toteutettavissa. Tai sit ei saatu keikkaa. Tai ei edes kysytty.
 
Itte tilaisuus sanelee yhdet reunaehdot, juhlapaikka omansa. Jos bändi ei noihin pysty taipumaan, niin ei kande myydä keikkaa. Ei häät mitenkään hissuttelua tarkoita. Bändi vetää mitä ja miten on sovittu.

rintapek: No koskas ne laitteet olis pääosassa? Mut miks lähteä riisutulla kalustolla liikenteeseen jos ei o pakko?
 
Pääosaan ne voi joutua jos niitä on roudareiden määrään nähden paljon ja ovat isoja ja painavia. Itsellä näin pääsi käymään ennen kuin rupesin käyttämään digikosketinsoittimia ja käytössä oli oikeaa Hammondia ja Rhodesia. Myöskään mitään kompakteja äänentoistolaitteita ei ollut ennen itsellä missään muodossa vaan jos jotain oli, kaksin kannettavia rohjakkeita.
 
Mun mielestä taas sekä tilaajan, että bändin kannalta on huomattavasti asiallisempaa, et bändin ohjelmisto ja tyylisuunta on kasassa ennenkuin keikasta sovitaan.
 
Mä muutan näitä sen mukaan minkälaisia on pääsolistit. Jos mä soitan, lähtökohtasesti soitan sen mitä solisti laulaa. Jos olenkin itse pääosassa, tulee räätälöity ohjelmisto.
 
Ensimmäiselle kierrokselle lähtijät ovat yleensä aikas nuoria ja hanuripartioiden ja perinteisemmän iskelmähutun suosio on hiipumassa. Metalliväki ja vaik örinäpunkin ystävätkin astuvat avioon, mut en ole koskaan semmoisissa häissä soittanut. Osattiin kiltisti myydä eioota tilaisuuksiin, mis musamaut ei ollu bändin toteutettavissa. Tai sit ei saatu keikkaa. Tai ei edes kysytty.
 
Huomannu muutoksen! Nyt on hyvä kun ohjelmistoa on laajalla aikajänteellä. Edellisissä pikku treeneissä totesin, että tässä oli biisejä noin 100 vuoden ajalta.
 
Jos jotain "uutta" haluaisin mukaan, se on vanha oikea discomusa, joka on todella hauskaa. Se ei ole vahvasti ohjelmistossa koska enempi Kuolleet lehdet, Moskovan valot yms. on helpompi toteuttaa jos on hyvin pienellä porukalla.
 
Toivotaan, että tulevaisuudessa myös muikeinta 1970-luvun discoa saa mukaan vaikka vähän nuoremmille...

rintapek: Metalliväki ja vaik örinäpunkin ystävätkin astuvat avioon, mut en ole koskaan semmoisissa häissä soittanut.
 
Mä olen soittanu useammissakin sellasissa ja sillä pitikin kommentoimani noita vispilälausuntoja. Muutos on tosiaan havaittavissa - viime lauantainakin vedettiin Rammsteinia häävalssina.
 
Toki meidänkin rumpalilla on aina sudit mukana, koska pakkohan niitä Metsäkukkia on sieltä kutitella niille kolmelle vanhemmalle sedälle ja tädille sen obligatorisen perinteistä tanssimusaa edustavan ykkössetin aikana. Suuremmat aplodit tosin on yleensä saatu jollain Immigrant Songilla.

Vessajono: Toki meidänkin rumpalilla on aina sudit mukana, koska pakkohan niitä Metsäkukkia on sieltä kutitella niille kolmelle vanhemmalle sedälle ja tädille sen obligatorisen perinteistä tanssimusaa edustavan ykkössetin aikana. Suuremmat aplodit tosin on yleensä saatu jollain Immigrant Songilla.
 
Sudeista on varsin paljon hyötyä jos soitetaan sellaisia vanhan liiton biisejä, joita allekirjoittanut mielellään soittaa. Jos itse olisin rumpali, panostaisin siihen, että vaihtoehtoa on joka tilanteeseen. Sellaiset pehmeät pallukat voi olla myös hyödylliset tietyissä jutuissa.
 
Minun mielestä se tuleeko perinteistä tanssimusaa vai jotain muuta ei ole pääasia vaan jos se on hyvällä ehkä häihin mieluiten iloisella meiningillä ja tilanteeseen sopivalla tavalla tehtyä, niin silloin homma toimii.