| Aihe: Säveltävät kapellimestarimme | 1 |
|---|
|
Mitä mieltä ollaan säveltävien kapellimestariemme Olli Mustosen, Leif Segerstamin ja Esa-Pekka Salosen tuotannosta. Olen lukenut Mustosta kehuttavan säveltäjänä, Segerstamia haukuttavan ja Salosen sävellyksistä en muista kuulleeni arvioita. Viimeksi Classics today sivusto ylisti Mustosen sellosonaattia. Edesmennyt Seppo Heikinheimo taas kutsui Segerstamia "erinomaiseksi kapellimestariksi ja kammottavaksi säveltäjäksi". Miesten välit eivät muutoinkaan olleet kunnossa, mikä saattoi vaikuttaa Heikinheimon tuomioon.
Onko joku palstalainen tutustunut herrojen tuotantoon tarkemmalla korvalla ja osaa antaa objektiivisen arvion heidän ansioistaan säveltäjinä? | |
kaakari: Mitä mieltä ollaan säveltävien kapellimestariemme Olli Mustosen, Leif Segerstamin ja Esa-Pekka Salosen tuotannosta. Olen lukenut Mustosta kehuttavan säveltäjänä, Segerstamia haukuttavan ja Salosen sävellyksistä en muista kuulleeni arvioita. Viimeksi Classics today sivusto ylisti Mustosen sellosonaattia. Edesmennyt Seppo Heikinheimo taas kutsui Segerstamia "erinomaiseksi kapellimestariksi ja kammottavaksi säveltäjäksi". Miesten välit eivät muutoinkaan olleet kunnossa, mikä saattoi vaikuttaa Heikinheimon tuomioon.
Onko joku palstalainen tutustunut herrojen tuotantoon tarkemmalla korvalla ja osaa antaa objektiivisen arvion heidän ansioistaan säveltäjinä?
Salosen uudempi tuotanto, esim Helix ja viulukonsertto ovat mainioita.
Muistaakseni myös Osmo Vänskä on säveltänyt viime vuosina enenevässä määrin.
Panulalla on laaja tuotanto. |  sellisti
20.05.2014 22:43:34 (muokattu 20.05.2014 22:44:29) | |
|
Mustosta en tituleeraisi ensisijaisesti ihan kapellimestariksi, vaikka hän silläkin alueella on kunnostautunut. Joskus lainasin kirjastosta levyllisen Mustosen sävellyksiä joillekin kamariyhtyeille tai pienelle orkesterille. Se oli - muistikuvien varassa - sellaista jännää, uusklassis-romanttista, vähän minimalistissävytteistä iloista rallattelua, Bartokin tyylistä rytmiikkaa. Ei mitenkään ärsyttänyt, mutta ei nyt ehkä myöskään sytyttänyt palavaa himoa kuulla lisää. Se nyt toisaalta taisi olla vain pieni otanta hänen tuotannostaan.
Omakohtaista soittokokemusta mulla ei ole kuin Segerstamista, ja se (joku orkesteribiisi) kauniisti sanottuna jätti kyllä nuoren miehen aikanaan hieman kylmäksi. Ehkä pitäisi yrittää uudestaan.
Kiinnostavimpana näistä aloittajan mainitsemista nimistä pitäisi Salosta, joka on vissiin oikeasti palkittukin joistakin sävellyksistään. Kovin paljon en ole kuullut, mutta joku dokumentti tuli joskus jossa Salonen harjoitutti orkesterilla omaa sävellystään, ja se oli ihan mielenkiintoista kuultavaa. Värikästä, monipuolisesti mutta selkeästi soitinnettua (kapellimestarin luulisi tuntevan orkesterin mahdollisuudet aika hyvin), modernia mutta kuitenkin "korvaystävällistä", ekspressionismiin päin vivahtavaa sävelkieltä.
Vähän tulee oltua nolostuttavan laiska hakeutumaan aktiivisesti nykymusiikin äärelle, siinä vois joskus pitää sellaisen tehokuurin.
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen | |
kaakari: Mitä mieltä ollaan säveltävien kapellimestariemme Olli Mustosen, Leif Segerstamin ja Esa-Pekka Salosen tuotannosta. Olen lukenut Mustosta kehuttavan säveltäjänä, Segerstamia haukuttavan ja Salosen sävellyksistä en muista kuulleeni arvioita. Viimeksi Classics today sivusto ylisti Mustosen sellosonaattia. Edesmennyt Seppo Heikinheimo taas kutsui Segerstamia "erinomaiseksi kapellimestariksi ja kammottavaksi säveltäjäksi". Miesten välit eivät muutoinkaan olleet kunnossa, mikä saattoi vaikuttaa Heikinheimon tuomioon.
Onko joku palstalainen tutustunut herrojen tuotantoon tarkemmalla korvalla ja osaa antaa objektiivisen arvion heidän ansioistaan säveltäjinä?
Salosen Wing on Wing ja LA variations -levytykset ovat minusta tasokkaita, uusimmista konsertoista (piano ja viulu) löytyy youtube -taltioita.
Olen ollut kantaesittämässä yhtä Segerstamin sinfoniaa, olisko ollut ehkä 102 tai jotain.
Orkesterin keskelle oli mielestäni aika rasittavaa soittamista, yleisöstä en tiedä, mutta.. maailmaan mahtuu monenlaista.
Mustonen on vähän samanlainen tapaus kuin Gothoni. Pianisti joka johtaa orkesteria ja säveltää, tosin Gothonin tuotanto on käsittääkseni melko suppea ja siitä lukemani arviot eivät ole olleet mairittelevia, itse en ole kuullut. | |
Olli Mustonen johti eilen toisen sinfoniansa "Johannes Angelos" Helsingissä. Sinfonia on saanut innoituksensa Mika Waltarin saman nimisestä romaanista, joka kuvaa Bysantin loppua vuonna 1453. Hesarin arvostelun mukaan sinfonia oli kohtuullisen mielenkiintoista musiikkia ja Mustonen on petrannut otteitaan kapellimestarina.
Ralf Gothonin ja Jorma Panulan en tiennyt säveltäneen mitään. Näitä säveltäjä/esittäjä/kapellimestari miehiä näyttää siis olevan enemmänkin Suomessa. Maailmalla Glenn Gould ja Arthur Schnabel sävelsivät muistini mukaan pianistiuransa ohella, mutta kummankaan teoksia ei juuri esitetä. Busonin teoksia sen sijaan esitetään silloin tällöin konsertissa. Itse olen "suutari pysyköön lestissään" koulukunnan edustajia, mutta antaa miesten kuitenkin yrittää. Mustonen näyttää joko tapauksessa luovan kelpo teoksia, ja Salonen haluaa sanomansa mukaan keskittyä yhä enemmän säveltämiseen. | |
Unohdin vallan että Atso Almila on säveltänyt aktiivisesti vaikka
Kuinka kauan. | |
damn u: Unohdin vallan että Atso Almila on säveltänyt aktiivisesti vaikka
Kuinka kauan.
No pirskales, unohtui itseltäkin vaikka kantaesitettiin viime syksynä hänen jousikvartettonsakin. Se oli kivaa musiikkia. Tyylillisesti Atson itsensä sanoin "neositäsuntätä". :) Hyvin soivaa, luontevasti virtailevaa ja melodista.
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen | |
ennen lähes kaikki orkesterisäveltäjät johtivat omien teostensa kantaesityksen ja harjoittivat kapellimesyarin ammattia sivutoimenaan .niin tuukkanen, saikkola, kuula, madetoja, ranta, jne. Ja melartin toki.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
Ainoat teokset, jota voin Mustoselta kehua, on Tuuri-sinfonia, ja pari soolopianoteosta. En silti tarkoita, että hän olisi mitenkään huono säveltäjä. Segerstamista en ole ikinä pitänyt vähääkään. En säveltäjänä, enkä kapellimestarina. Hänen musiikkinsa on juuri sellaista mitäänsanomatonta pimputtelua, mitä suomalainen musiikki nykyään tuppaa olemaan. Salosta en ole paljon kuullut. | |
Mitä järkeä levyttää muodoltaan täysin improvisatorisia vapaapulsatiivisia lehdenrapistelun ja kissannaukujaisten onomatopoesian hälyefekteihin turvautuvia monotonisesti pimputtavasta repetitiivisesta rytmitausta rytmienergiaa ammentavia kaoottisia ja kakofinisia ohjelmasinfonioita ilman minkäänlaista temaattista ja orgaanista kasvuprosessia ja motiivityöskentelyä? Eino liukkokin on suuremoi sinfonikko ja väinö haapalainen nuorempi muodoltaan perinteisillä sinfoinioillaan postromanttisen aistillisen sulosiintuisissa harmonioissaan ja kaihoisasti livertelevien melodiakulkujen nostalgiassaan. Hyvät sykkyrät sentään. Miksi joku uuno levyttää tän vapaapulsatiivikon sekundaa kun sävelten aarreaitta odottaa löytämistään säveltaiteen edistämiskeskuksesta tai sibiksen kirjastosta ja arkistiista
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
Mitä järkeä levyttää muodoltaan täysin improvisatorisia vapaapulsatiivisia lehdenrapistelun ja kissannaukujaisten onomatopoesian hälyefekteihin turvautuvia monotonisesti pimputtavasta repetitiivisesta rytmitaustasta rytmienergiaa ammentavia kaoottisia ja kakofonisia ohjelmasinfonioita ilman minkäänlaista temaattista ja orgaanista kasvuprosessia ja motiivityöskentelyä? Eino liukkokin on suuremoi sinfonikko ja väinö haapalainen nuorempi muodoltaan perinteisillä sinfoinioillaan postromanttisen aistillisen sulosointuisissa harmonioissaan ja kaihoisasti livertelevien melodiakulkujen nostalgiassaan symmetris-antiteettisessä hahmotuksessaan ja dramaattis-pateettisessa elekielessään. Hyvät sykkyrät sentään. Miksi joku uuno levyttää tän vapaapulsatiivikon sekundaa kun sävelten aarreaitta odottaa löytämistään säveltaiteen edistämiskeskuksesta tai sibiksen kirjastosta ja kaupungin arkistoista?
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
