| Aihe: Ubuntu(?) XP:n tilalle / M-Audio ajurit yms.. | 1 |
|---|
|
3. kone himassa on siis vanha Pentium 2/2.0 Gigaa eli edessä lienee
tuo Linux-osasto tai uusi kone..äänikorttina tuossa on M-Audio delta 2496, ajurilistassa lukee että löytyy Linux/Unix joten tuo pelittänee ainakin.
Windows kuvioista jo 10 vuotta pois olleena kysynkin mitä kaikkea tuossa tulee eteen jos vaihtaa Linuxiin tai mikä se nyt onkaan, Ubuntu, ilmeisesti?
Onko tuossa jotain merkittävää mikä ei toimisi vs XP? Musakäyttöön kone ei tule muuta kuin kuuntelumielessä, ainakin iTunes vaatii toimiakseen jotain säätöä eli pitääkö tuon Ubuntun kanssa säätää muutenkin saadakseen sen pelittämään perusjutuissa? Tulostinta yms ei tarvi eli rautapuoli jää äänikorttiin.
Koodata en osaa ja pitkät ohjeet ja toimiminen päätteen kanssa ei oikeen innosta..eli kuinka "plug&play" synteemistä on kyse että perusasiat toimivat?
Ohjeet asennukseen yms toki löytyvät Ubuntun sivuilta mutta kysympä nyt kuitenkin kun käyttäjiä löytyy varmaan täältäkin. |
 daredevil
12.04.2014 17:17:52 (muokattu 12.04.2014 18:22:47) | |
|
Windows kuvioista jo 10 vuotta pois olleena kysynkin mitä kaikkea tuossa tulee eteen jos vaihtaa Linuxiin tai mikä se nyt onkaan, Ubuntu, ilmeisesti?
Onko tuossa jotain merkittävää mikä ei toimisi vs XP? Musakäyttöön kone ei tule muuta kuin kuuntelumielessä, ainakin iTunes vaatii toimiakseen jotain säätöä eli pitääkö tuon Ubuntun kanssa säätää muutenkin saadakseen sen pelittäämään perusjutuissa? Tulostinta yms ei tarvi eli rautapuoli jäää äänikorttiin.
Jos äänikortti m-audion 2496 uskoisin että sen saa toimimaan ubuntussa. Itunesin saa unohtaa, mutta avoimelta puolelta löytyy varmasti vastaava ihan ohjelma.
Koodata en osaa ja pitkät ohjeet ja toimiminen päätteen kanssa ei oikeen innosta..eli kuinka "plug&play" synteemistÀ on kyse että perusasiat toimivat?
Ohjeet asennukseen yms toki löytyvät Ubuntun sivuilta mutta kysympä nyt kuitenkin kun käyttäjiä löytyy varmaan täältäkin.
Kyllä ubuntun perusasennus on aika helppoa mutta hankaluus alkaa jos ei läydy helposti ajureita esim äänikorttiin tai johonkin wlan korttiin että pääsisit nettiin. Sitten täytyy tahia nettifoorumeita ja etsiä ratkaisua. Tämä on avoimuuden kääntöpuoli.
Neljä kanavaa riittää musiikin tekemiseen |
|
WanhaWetäjä: 3. kone himassa on siis vanha Pentium 2/2.0 Gigaa eli edessä lienee
tuo Linux-osasto tai uusi kone..äänikorttina tuossa on M-Audio delta 2496, ajurilistassa lukee että löytyy Linux/Unix joten tuo pelittänee ainakin.
Windows kuvioista jo 10 vuotta pois olleena kysynkin mitä kaikkea tuossa tulee eteen jos vaihtaa Linuxiin tai mikä se nyt onkaan, Ubuntu, ilmeisesti?
Noinkin vanhan koneen ollessa kyseessä, kannattaa mieluummin asentaa kevyemmällä työpöydällä varustettu jakelu. Esim. Ubuntu pohjaiset Lubuntu ja Xubuntu toimivat jo selvästi ripeämmin.
Onko tuossa jotain merkittävää mikä ei toimisi vs XP? Musakäyttöön kone ei tule muuta kuin kuuntelumielessä, ainakin iTunes vaatii toimiakseen jotain säätöä eli pitääkö tuon Ubuntun kanssa säätää muutenkin saadakseen sen pelittämään perusjutuissa? Tulostinta yms ei tarvi eli rautapuoli jää äänikorttiin.
Äänipuolelle tarvitaan ilmeisesti ainakin ladattavaksi repoista -restricted extras-, ehkä jotain muutakin. Ubuntu-fi fooruumi vastailee ongelmissa yleensä varsin nopsasti.
http://forum.ubuntu-fi.org/
Koodata en osaa ja pitkät ohjeet ja toimiminen päätteen kanssa ei oikeen innosta..eli kuinka "plug&play" synteemistä on kyse että perusasiat toimivat?
Ohjeet asennukseen yms toki löytyvät Ubuntun sivuilta mutta kysympä nyt kuitenkin kun käyttäjiä löytyy varmaan täältäkin.
Koko lailla P&P periaatteella toimii. Yleisemmät printterit esim. toimii suoraan, sen kuin alkaa kirjoittamaan.
Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. |
|
Suosittelen Xubuntua kans. Kevyempi. http://xubuntu.org/
Breathing Black Metal since 1997 |
|
Ei XP:stä ole kenekään pakko luopua, suurin tietoturvauhka on edelleenkin käyttäjä itse. Käytännössä tietysti ongelmia tulee siinä vaiheessa jos tulee hankittua uusi audiointerface tms. jolle ei ole enää ajuritukea. |
|
Xubuntun ja muiden asennusohjelmassa on helppo valita formatoiko koko kovalevyn linuxille vai laitetaanko windowsin rinnalle. Voi kokeilla miellyttääkö. Linuxissa ei tarvi huolehtia viruksista tietääkseni ollenkaan.
Breathing Black Metal since 1997 |
|
mhelin: Ei XP:stä ole kenekään pakko luopua, suurin tietoturvauhka on edelleenkin käyttäjä itse. Käytännössä tietysti ongelmia tulee siinä vaiheessa jos tulee hankittua uusi audiointerface tms. jolle ei ole enää ajuritukea.
Jep. Äänityöasema ei yleensä tarvi nettiyhteyttä.
Pistin satunnaisen nettikäytön varalta XP:n rinnalle Slacko 5.7.0:n win-installerilla:
https://archive.org/details/Puppy_Linux_Windows_Installer |
|
PurpleCandle: Xubuntun ja muiden asennusohjelmassa on helppo valita formatoiko koko kovalevyn linuxille vai laitetaanko windowsin rinnalle. Voi kokeilla miellyttääkö. Linuxissa ei tarvi huolehtia viruksista tietääkseni ollenkaan.
Tokihan live-cd:llä voi kokeilla myös asentamatta mitään.
Funkånaut: enemmän NYT LÄHTEE SAATANAA! |
|
PurpleCandle: Linuxissa ei tarvi huolehtia viruksista tietääkseni ollenkaan.
Ne, jotka ensimmäisenä väsäävät kunnon haittaohjelmia Linuxille iskevät tosi neitseelliseen peltoon, ja jälki on varmaan sen mukaista.
Ei kai tuo turvallisuuden tunne perustu mihinkään muuhun, kuin siihen, että Linuxia käytetään toisttaiseksi niin vähän, että kunnon rikolliset eivät vielä ole vaivautuneet?
Ei kai siinä mitään sisäänrakennettua turvallisuustekijää ole? Uskaltaako väki esim. hoidella pankkiasioitaan Linuxilla ilman turvaohjelmistoja?
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. |
|
Kalmo: Ei kai siinä mitään sisäänrakennettua turvallisuustekijää ole? Uskaltaako väki esim. hoidella pankkiasioitaan Linuxilla ilman turvaohjelmistoja?
Linuxin varaan olen (reitittäviä) palomuureja väsännyt jo 17 vuotta sitten (syksyllä 1997). Eli palomuuri niissä nyt lähes oletuksena on mukana ja jopa päällä.
Linux on Unix-klooni hyvässä ja pahassa. Tapa jolla käyttäjiä ja prosesseja hallitaan, vaikeuttaa haittaohjelmien tekemistä turkasen paljon. Suurin ongelma ovatkin sovellukset, erityisesti palvelinprosessit, sekä niiden laajennukset.
En ole koskaan joutunut erityisesti ajattelemaan tietoturvaa Linux-jakeluiden ja Unixien (OS X, Solaris, IRIX, HP-UX, AIX, dunix/Tru64, FreeBSD, NetBSD) kanssa. Huomionarvoista lienee se, etten eri BSD-varianteista ole juuri eniten turvallisuuteen keskittyvää OpenBSD käyttänyt.
entinen turkulainen |
|
Kalmo: Ne, jotka ensimmäisenä väsäävät kunnon haittaohjelmia Linuxille iskevät tosi neitseelliseen peltoon, ja jälki on varmaan sen mukaista.
Ei kai tuo turvallisuuden tunne perustu mihinkään muuhun, kuin siihen, että Linuxia käytetään toisttaiseksi niin vähän, että kunnon rikolliset eivät vielä ole vaivautuneet?
Ei kai siinä mitään sisäänrakennettua turvallisuustekijää ole? Uskaltaako väki esim. hoidella pankkiasioitaan Linuxilla ilman turvaohjelmistoja?
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Ne eniten turvallisuutta vaativat palvelimet toimivat yleensä Linuxilla. Mikä olisikaan rikollisille soveliaampi kohde? Tuolla alueella tosin yrityksiä on ollut ja onpa tainnut pari kertaa ylläpitäjiä vähän säikäyttääkin, mutta ei mitään suurempaa kuitenkaan.
Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. |
|
Kalmo: Ei kai siinä mitään sisäänrakennettua turvallisuustekijää ole? Uskaltaako väki esim. hoidella pankkiasioitaan Linuxilla ilman turvaohjelmistoja?
Linuxin kernelissä tosiaankin on palomuuri. Olen hoidellut pankki- ja kaikki muutkin asiani tyytyväisenä välittämättä mistään tuon taivaallista ja mitään ongelmia ei ole ikinä ilmaantunut.
Funkånaut: enemmän NYT LÄHTEE SAATANAA! |
|
Vessajono: Linuxin kernelissä tosiaankin on palomuuri. Olen hoidellut pankki- ja kaikki muutkin asiani tyytyväisenä välittämättä mistään tuon taivaallista ja mitään ongelmia ei ole ikinä ilmaantunut.
Näin Linuxissa tuo turvallisuus on itsessään jo parempi kuin Windowsissa.
Niin mulla on Ubuntu 12 ja M-audio fast track pro +Ardour 3.
Hyvin toimii.Ilmaisia ja toimivia lounaita.Säätöä tietysti vaatii...
Tässä maailmassa(universumissa) on lopulta vain yksi laki:Ylivoima vastaan alivoima.
Vahvempi ja älykkäämpi voittaa aina heikomman.
"Yhteinen etu vaatii"Lue:rikkaiden etu vaatii.Sekoomuksen hokema. |
 jpjanhun
18.04.2014 13:40:53 (muokattu 18.04.2014 13:58:51) | |
|
Kipponi: Näin Linuxissa tuo turvallisuus on itsessään jo parempi kuin Windowsissa.
Niin mulla on Ubuntu 12 ja M-audio fast track pro +Ardour 3.
Hyvin toimii.Ilmaisia ja toimivia lounaita.Säätöä tietysti vaatii...
Mitenkäs VST-instrumentit ja latenssi niiden kanssa? saako niitä millään kikkailuilla toimimaan käyttökelpoisilla latensseilla? oon joskus kokeillut tuota wineasio:ta mutta en saanut toimimaan yhtä pienellä latenssilla kuin windowsissa.. sain siitä lähes käyttökelpoisen mutta en ihan. kokeilusta on kyllä jo monta vuotta..
tossa jotain juttua..
http://www.kvraudio.com/forum/viewtopic.php?p=5682915
-onko kokemusta..pystyykö reaperia winen ja wineasion avulla nykyisin jo käyttämään reaaliaikasoittamiseen soveltuvilla latensseilla? mitä jos johonkin ardouriin (tms? mitä niitä nyt on?) laittaa vst-tuen..onko riittävän nopea reaaliaikasoittamiseen? mihin latensseihin ootte päässeet VST-instrumenteilla linuxissa, mitä softia ja laitteita ootte käyttäneet?
-olisi kiva päästä windowsista eroon.. |
M.F.
21.04.2014 19:43:56 | |
|
Suosittelisin kuitenkin audiokäyttöön villattuja distroja kuten AV-Linux ja KX-Studio. Noista edellinen kotikoneella jo pari vuotta. Niissä on asetukset viritetty audiotuotantoa silmälläpitäen ja ohjelmat valmiiksi asennetuna.
Mikä on kun ei taidot riitä? |
|
Joopa joo...taidan kuitenkin päätyä siihen että ostan parin sadan kloonikoneen tai takuuhuolletun käytetyn Win 7 koneen, muutama juttu on tullut eteen mitkä eivät toimi Linuxeilla, mm jotkut pelit ja iTunes tai jos toimii niin hirveellä säätämisellä.
Kun kyseessä on pojan kone niin ei ole juurikaan neuvotteluvaraa, hänellä on asperger eli lievä autismin muoto, se tekee kaiken uuden omaksumisen/hyväksymisen vaikeaksi eli kaiken pitää toimia rutiininomaisesti samanlailla kuten on aina toiminut.
Tuleepahan jo yli 10 vuotta vanha kone päivitettyä samalla.
Vanhaan koneeseen voi asennella jonkun Linux-version ihan mielenkiinnosta. |
|
Linux on kyllä ihan mielenkiintoinen käyttis, mutta ennen kuin vst:t saa toimimaan ilman hirveää kikkailua niin ei kyllä oikein voi musiikkikäyttöön suositella. Toki jos ei vst:tä tarvitse, niin sittenhän ei ole mitään estettä.
Vähän kotikutoiselta tuo omasta mielestä vaikuttaa. Asennus on tosin melko vaivatonta ja aika hyvin on vanhoilla läppäreillä, joihin tuota on tullut asenneltua, toiminut inhan plug and play periaateella. Mutta musiikkikäytön kannalta, ei jatkoon... vielä. |
 dbringer
28.05.2014 10:15:47 (muokattu 28.05.2014 14:35:11) | |
|
Rg505bk: Linux on kyllä ihan mielenkiintoinen käyttis, mutta ennen kuin vst:t saa toimimaan ilman hirveää kikkailua niin ei kyllä oikein voi musiikkikäyttöön suositella. Toki jos ei vst:tä tarvitse, niin sittenhän ei ole mitään estettä.
Näinhän se pähkinänkuoressa on. Mikäli et ole valmis luopumaan VST:stä, iTunesista tai muusta vastaavasta suljetusta ohjelmistosta, niin en Linuxia suosittelisi. Jonkun verran pitää nähdä vaivaa löytääkseen itseään miellyttävät vaihtoehdot avoimelta puolelta. Saahan ne Windows VST:t (kuten monet muutkin Windows-ohjelmat) joten kuten Linuxissa toimimaan, mutta ei se mielestäni ole vaivan arvoista.
Itse olen muutamat viime bänditreenit nauhoitellut ja koemielessä miksaillut Linux-koneella. 14 raitaa kerralla sisään Ardouriin ilman mitään ongelmia. Miksaukseen tarvittavat plugarit (esim. LV2-muodossa) löytyy kyllä, kun vähän etsii. Esimerkiksi Calf-merkkiset ovat varsin käyttökelpoisia: http://calf.sourceforge.net/
Kaupallisiakin plugareita Linuxille on, mutta aika vähän. Näitä on kehuttu: http://www.linuxdsp.co.uk/ |
JeanK
29.05.2014 22:15:56 (muokattu 30.05.2014 09:36:15) | |
|
Linuxia käyttäessä on hyödyksi, jos omaksuu vähän toisenlaisen, käsityömäisemmän, työtavan kuin esim. Windowsissa. Eniten saa irti, jos oppii ketjuttamaan. Ketjuun midisekvensseri (esim. Rosegarden tai QTractor), rumpukone (Hydrogen), syntikka- ja samplerisoftat ja audiot. Viimeisenä ketjussa digitaalinen työasema (Ardour tai Harrison Mixbus), jolla lopuksi miksaus. Tämä systeemi on omalla laillaan kätevä ja hyvin joustava, väliin voi poimia myös rautaa, esim. syntikan tai efektibokseja.
Nykyisin tosin tilanne on vähän muuttumassa, koska all-in-one-pakkauksia, kuten Tracktion ja Bitwig, on alkanut saada myös Linux-versiona. Niillä modulaarista työtapaa ei tarvita.
Linux-plugareihin voi lisätä aikaisemmin mainittujen oheen Loomerin tarjoamat.
Windows-VST:iden osalta tilanne ei ole niin vaikea kuin monet antavat ymmärtää. Eiväthän ne tule kuin apteekin hyllyltä, mutta valmiiksi räätälöidyissä Linux-jakeluissa AVLinuxissa ja Tango Studiossa palikat ovat valmiina (wine-emulaattori ja wineasio). UbuntuStudioon saa samat KXStudion pakettivarastoista asentamalla. Minulle tärkeitä ovat olleet Addictive Drums ja NI:n B4, ne olen saanut toimimaan winen ja wineasion kautta parin-kolmen millisekunnin latenssilla. Monet muutkin toimivat, mm. Kontakt. Jotkin eivät. Ikävä kyllä en ole löytänyt vielä keinoa saada Scuffham Ampsin S-Gearia yhteistyökykyiseksi Linuxissa. Tai toisin päin.
JK |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
