Kitarat: kitarakamat ›

LaMotta: Mitä tulee itse aiheeseen. Osa kuluttajista maksaa nyt hintaa omasta perseilystään ja ahneudestaan.
 
Käytetyn tavaran ostelijat tässä voittaa kun porukat ei voi enää käydä tutulla soitinliikkeellä testaamassa mitä seuraavaksi tilataan vaikkapa sieltä Thomannilta, tai jostain hevon perseestä mistä nyt vain sattuu vitosen halvemmalla jotain saamaan. Sitten kun noita tavaroita joudutaan tilailemaan sokkona, kun ei ole enää siis sitä tuttua testipaikkaa omassa kaupungissa, niin sitten harhaostoksia myydään puoleen hintaan mnetin torilla.
 
Tämä on taivahan tosi. Itse olen oppinut arvostamaan vahvasti hyvin palvelevia kotimaisia liikkeitä kunnollisen testausmahdollisuuden ja asiantuntevan palvelun vuoksi.
 
En ole varmaan ainoa, jolla vähän väliä joku laite aiheuttaa hillittömän GAS-ilmiön ja muutaman yön soundiklippejä ja kirjoituksia luettuani olen täysin varma, että kyseinen härveli avaa tien taivasten valtakuntaan ja tuo mukanaan aikaansaa ikuisen nirvanan.
Muutaman verkosta hankkimani harhaostoksen jälkeen olen oppinut menemään kunnolla palvelevaan liikkeeseen (Customshop, Uraltone, Kitarapaja, Top Sound ja moni muu) jossa usein myyjä on ehdottanut pikku vertailua muutaman muun laitteen kanssa. Testatessa yhteydessä useimmiten huomaankin, että kuollamani verme ei olekaan se minulle paras vaan vieressä on parempi ja usein jopa halvempi tai joskus se parempi laite on jo kotona.
Näin olen säästänyt virheostoksen kierrätysmaksun (=kampe torille 50-70 prosentilla maksamastani hinnasta) ja paljon vaivaa ja mielipahaa.
 
Lähes poikkeuksetta ostokset on myös saanut Tompan hintaan tai halvemmalla ja kaupan päälle erinomaisen palvelun.
 
Toki on niitä toisenlaisiakin musaliikkeitä, mutta niihin oppii nopeasti olemaan menemättä ja vaikuttaa siltä, että alan harveneminen osuu juurikin siihen suuntaan.

LaMotta: Mitä tulee itse aiheeseen. Osa kuluttajista maksaa nyt hintaa omasta perseilystään ja ahneudestaan.
 
Käytetyn tavaran ostelijat tässä voittaa kun porukat ei voi enää käydä tutulla soitinliikkeellä testaamassa mitä seuraavaksi tilataan vaikkapa sieltä Thomannilta, tai jostain hevon perseestä mistä nyt vain sattuu vitosen halvemmalla jotain saamaan. Sitten kun noita tavaroita joudutaan tilailemaan sokkona, kun ei ole enää siis sitä tuttua testipaikkaa omassa kaupungissa, niin sitten harhaostoksia myydään puoleen hintaan mnetin torilla.
 
Mikä se ongelma oikein on, kun sen tilatun, rauhassa testatun ja huonoksi havaitun kitaran saa palautettua ilmaiseksi?
---
No joo, olisihan se kiva jos paikaliset soitinkaupat voisivat olla valikoimansa osalta kilpailukykyisiä, mutta tuo lienee käytännössä mahdottomuus. Kaikilla liikkeillä kun taitaa olla sidos johonkin tiettyyn maahantuojaan eikä suinkaan edustuksia joka merkin osalta. Kaikkea ei voi siten saada edes odottamalla. Hiukan tupummassa kylässä tuo tarkoittanee sitä että joku joka tapauksessa joutuu haluamansa kitaran hankkimaan toisaalta, ja sitten on kai ihan sama tuleeko se vähän kauempaakin jos toimitusaika on ok.
 
Voiko olla mitään sellaista palvelua olemassakaan jolla kitaroiden vähittäiskauppa säilyisi sellaisena kuin se on näihin päiviin asti ollut? Ainoa mitä voisi ajatella on jo aiemmin esiin tuotu soitinhuolto henkilökohtaisella asiakaskontaktilla varustettuna (ei siis siten että soitin vain toimitetaan eteenpäin), mutta toisaalta kitarankorjaajiahan on kuitenkin jo muutenkin ja heillä omat toimitilansa.
 
Myös asiakkaan tarpeet ja soitinmieltymykset huomioon ottava konsultaatiokyky olisi arvokasta, mutta joskus voi olla niin että myyjätahon omat mieltymykset ja kokemuksiin perustuva "näkemys" pyrkivät ohjaamaan potentiaalisen asiakkaan "väärään" suuntaan: Jos käpykylän kaupassa ei satu olemaan hyllyssä kuin kiinteätallainen telecasteri sekä pari vintagetallaista stratoa ja asiakas on floyd rose -tyyppisellä tallalla varustettua "hevikeppiä" vailla, niin taitavan kauppiaan on sopivissa olosuhteissa painostaen mahdollista puhua kokematon ja heikkotahtoinen "poka" ympäri ja päätökseen jota ei pitänyt tehdä. Näin ei pääse käymään kun hankkii konsultaation nettifoorumeita ja -arvosteluita lukien ja painaa "tilaa" nappia nettikaupassa, olettaen että omaa vähintään perustason medialukutaidon.

aristoteles666: ei ole myyjän velvollisuus kertoa onko joku hyvä vai ei, sinähän sitä olet ostamassa, kyllä sinun pitäisi tietää.
 
Kyllä minä tiedänkin kokeilemalla. Myyjä puolestaan ei edesauta minkään tuotteen esiinnousua tai teoillaan / puheillaan, tai mitenkään potki minua kohti kauppoja. Sama merkityksetön jargon sieltä tulee kerta toisensa jälkeen. Vaan sepä ei lopulta ole minun murheeni vaan heidän murheensa.

Void: Kyllä minä tiedänkin kokeilemalla. Myyjä puolestaan ei edesauta minkään tuotteen esiinnousua tai teoillaan / puheillaan, tai mitenkään potki minua kohti kauppoja. Sama merkityksetön jargon sieltä tulee kerta toisensa jälkeen. Vaan sepä ei lopulta ole minun murheeni vaan heidän murheensa.
 
Tähän pointti, pahinta on kun myyjä (muuallakin kuin soitinalalla) käyttää "mulla on myös tää kotona käytössä" kortin.. Siitä välitön facepalm :(

phiit: Tähän pointti, pahinta on kun myyjä (muuallakin kuin soitinalalla) käyttää "mulla on myös tää kotona käytössä" kortin.. Siitä välitön facepalm :(
 
Ai muutkin on törmänneet tähän myyjätyyppiin. "Joo mulla on itsellä samanlainen. Heti ostin yhden kun onnistuttiin saamaan näitä muutama tänne myyntiin".

Hyviä pointteja ja tärkeitä asioita on ollut tässä ketjussa esillä. Soitinliikkeiden tilanne näytäisi nyt olevan sen verran hankala, että ihan pikkufiilailulla tilannetta ei korjata. Alan yritysten keskimääräinen liikevoitto on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut -40%. Siis meinaa sitä, että keskimäärin jokaisesta satasen ostoksesta ovat ottaneet takkiin 40€. Aika monen kohdalla olisi parempi, että lopetan sieltä ostamisen, niin välttyisivät tuolta tappiolta. Tälläkin alalla normaali polarisaatio on menossa eli lopulta pärjäävät suuret liikkeet isolla voluumilla ja pienet boutiguet kalliimmilla hinnoilla. Keskimääräisellä perusliikkeellä ei ole mahdollisuutta kilpailla hinnalla, valikoimalla tai palvelulla, koska on liian pieni ollakseen iso ja liian iso ollakseen boutique. Soitinkauppa ei varmaankaan kuole, mutta alan rakennemuutoksessa jäljelle jäävät isot ja pirun pienet.

Mr. Speed: Liika totisuus on pahe, mutta mä en edelleenkään tajua miten se liittyy tähän? :) Jos lähdetään rölläämään, niin röllätään ihan kunnolla eikä vain kerrota jonkin olevan aivopieru.
 
Ei enää jaksa ku jokunen vuos sit jo itteeki hävetti omat jutut tääl :D

aristoteles666: ei ole myyjän velvollisuus kertoa onko joku hyvä vai ei, sinähän sitä olet ostamassa, kyllä sinun pitäisi tietää.
 
Myyjää miettiessä mä olen kans kallellaan hieman tämän näkemyksen suuntaan. Jos hieman karrikoi asiaa niin myyjän tehtävä on vain ja ainoastaan kerätä rahaa firman kassaan niiltä henkilöiltä joilla sitä taskussa on. Myyjä siis tukee asiakkaan omaa ajatusta niin paljon kuin mahdollista jotta kauppa syntyy. Myyjä voi esitellä muutaman tuotteen siihen vertailuun, mutta parhaiten raha alkaa liikkumaan sinne kassan suuntaan kun voimakkaasti tukee asiakkaan omaa ajatusta ja näin saattaa päätöksen "kynnyksen yli".
Noi raadollisesti ajatellen eihän myyjän tarvitse miettiä onko joku tuote hyvä vai huono tai sopiiko ostavalle vai ei. Pääasia että huomaa mistä ostaja on kiinnostunut ja tukee sitä. Se tuote on kauppaan hankittu sellaisenaan ja siitä pitää päästä eroon jotta sataset kahisee kassaan. Aika yksinkertaista lopulta.
 
Mnet.myynneissä tilanne on jo realistisempi, mutta eihän me ammattikauppiaita ollakaan. Jokainen joka minultakin on tavaraa ostanut, kiinnostui itse tuotteesta ja omasi saapuessaan jo ajatuksen mitä sillä tekee. Mnet.myyjän ei siis tarvitse nostaa kun kitara ulos laukusta tai vahvistimesta huppu pois ja kauppa alkaa muodostumaan. Sillai hieman erilainen tilanne.

Osteri: Myyjää miettiessä mä olen kans kallellaan hieman tämän näkemyksen suuntaan. Jos hieman karrikoi asiaa niin myyjän tehtävä on vain ja ainoastaan kerätä rahaa firman kassaan niiltä henkilöiltä joilla sitä taskussa on. Myyjä siis tukee asiakkaan omaa ajatusta niin paljon kuin mahdollista jotta kauppa syntyy. Myyjä voi esitellä muutaman tuotteen siihen vertailuun, mutta parhaiten raha alkaa liikkumaan sinne kassan suuntaan kun voimakkaasti tukee asiakkaan omaa ajatusta ja näin saattaa päätöksen "kynnyksen yli".
Noi raadollisesti ajatellen eihän myyjän tarvitse miettiä onko joku tuote hyvä vai huono tai sopiiko ostavalle vai ei. Pääasia että huomaa mistä ostaja on kiinnostunut ja tukee sitä. Se tuote on kauppaan hankittu sellaisenaan ja siitä pitää päästä eroon jotta sataset kahisee kassaan. Aika yksinkertaista lopulta.
 
Mnet.myynneissä tilanne on jo realistisempi, mutta eihän me ammattikauppiaita ollakaan. Jokainen joka minultakin on tavaraa ostanut, kiinnostui itse tuotteesta ja omasi saapuessaan jo ajatuksen mitä sillä tekee. Mnet.myyjän ei siis tarvitse nostaa kun kitara ulos laukusta tai vahvistimesta huppu pois ja kauppa alkaa muodostumaan. Sillai hieman erilainen tilanne.
 
No minun kokemus musakaupan myyjistä ei ole ihan noin raadollinen. Tottakai se myyminen on se juttu ei kai siitä ole epäilystäkään. Kuitenkin voi ajatella, että myyjän tehtävä on edistää työnantajansa intressejä, joka voi mennäkin sen yksittäisen myyntiaktion tuolle puolelle jopa ihan sen asiakassuhteen luomiseen saakka. Itse kuvittelisin, että merkitystä ei ole pelkästään sillä että asiakas ostaa sitä, mitä varastot pullistelee. Merkitystä on musakaupalle varmasti myös sillä että se asiakas tulee sinne uudelleen ja tuo tullessaan vakka kaverinsakin. Silloin myyjän ei kannatakaan yrittää myydä mistään välittämättä mitä tahansa, vaan mielummin kannattaa yrittää palvella sen asiakkaan tarpeita. Se kyllä ajan saatossa näkyy myös kassavirrassa miten siinä asiassa onnistuu.
 
Itse olen tämän käytännössä nähnyt siinä, että myyjät usein lähestyy ostotapahtumaa sen minun tekemisen kautta. Sen sijaan, että paino olisi sillä mitä haluan, minulta voidaan kysyä mitä aion sillä tavaralla tehdä ja parhaimmillaan suositella takemiseeni paremmin soveltuvaa tavaraa. Joskus näistä syntyy ihan antoisia keskusteluja myyjän kanssa kun käyn hänelle läpi ideani mitä olen miettinyt miksi olen kiinnostunut juuri tästä tietystä tavarasta. Monesti on käynyt niinkin, että se myyjän suosittelema tavara on voinut olla jopa edullisempi kuin tavara jota olin aluksi ajatellut. Niin ja useinmiten se myös on toiminut tarkoitukseeni paremmin. Minusta se on palvelua ja kyllä sellaisesta voi vaikka vähän maksaakin.
 
ainoa särö tässä suomalaisten musiikkikauppojen ehdottomassa palveluhenkisyydessä liittyy kilpailijoiden edustamien tuotteiden mollaamiseen. Oikeastaan fiksu myyjä ei avoimesti mollaa, mutta kyllä asiakkaan huomio mielellään pidetään niissä oman edustuksen tuotteissa kuten ymmärrettävää onkin.

Kukahan se oiekasti tuntee myymänsä soittimet? Ammattimyyjä vai soittaja? Kun minä laitan (mainos) kohta torille ESP Eclipseni, koska kämppä alkaa taas täyttyä kitaroista, niin on ihan saletti että minä soitinfriikkinä kamarunkkarina tiedän siitä kaiken mahdollisen. Mikit, puulaadut, vuosimallin ja mille kielille se on säädetty ja ylipäänsä historiaa. Meneepä sitten soitinkauppaan jossa roikkuu samanlainen ESPi seinällä. Arvatkaas mitä se myyjä tietä siitä? Yhdestä niistä kymmenistä käytetyistä soittmista jotka siellä seinillä roikkuu. Ei todennäköisesti yhtään mitään jos ei ole itse ollut juuri se myyjä, joka sen myyntiin otti. "Ootas.. Reiska! Muistatko mistä tämä ESP tähän tuli?!". Joo, hyvä peli se on.

hallu: No minun kokemus musakaupan myyjistä ei ole ihan noin raadollinen.
 
Ei minunkaan ole. Halusin vain kirjoittaa sen tuollaiseen raflaavaan tyyliin. Kirjoituksemme täydentävät hyvin toisiaan.

zedder: Mikä se ongelma oikein on, kun sen tilatun, rauhassa testatun ja huonoksi havaitun kitaran saa palautettua ilmaiseksi?
 
Se, että sen kitaran joutuu ostamaan ennen kuin sen saa testiin. Ja odottamaan toimitusta viikon pari. Toisaalta, jos haluaa testata, vaikka 3 Gibsonin Les Paul Standardia, niin harvalla taitaa olla rahaa pistää 6000-7000 (?) kiinni testaustilaukseen, vaikka ne rahat niistä kahdesta saisikin takaisin palautuksen jälkeen.
 
Myös asiakkaan tarpeet ja soitinmieltymykset huomioon ottava konsultaatiokyky olisi arvokasta, mutta joskus voi olla niin että myyjätahon omat mieltymykset ja kokemuksiin perustuva "näkemys" pyrkivät ohjaamaan potentiaalisen asiakkaan "väärään" suuntaan: Jos käpykylän kaupassa ei satu olemaan hyllyssä kuin kiinteätallainen telecasteri sekä pari vintagetallaista stratoa ja asiakas on floyd rose -tyyppisellä tallalla varustettua "hevikeppiä" vailla, niin taitavan kauppiaan on sopivissa olosuhteissa painostaen mahdollista puhua kokematon ja heikkotahtoinen "poka" ympäri ja päätökseen jota ei pitänyt tehdä.
 
Näitä myyjiä on ihan liikaa. Todella ankeaa meininkiä kyllä.
 
Näin ei pääse käymään kun hankkii konsultaation nettifoorumeita ja -arvosteluita lukien ja painaa "tilaa" nappia nettikaupassa, olettaen että omaa vähintään perustason medialukutaidon.
 
Toisaalta kolikon toinen puoli on se, että on myös hyviä myyjiä, jotka osaavat ja haluavat neuvoa asiakkaitaan. Esim tietyissä täälläkin jo mainituissa liikkeissä on todella kovan tason osaamista, jollaisesta on turha haaveilla nettipalstoilla. Ja todella mielellään nämä hyvät myyjät myös auttavat asiakkaitaan...

Tässä taitaa mennä nyt iloisesti sekaisin myyntimiehen, kassaneidin ja konsultin roolit. (Käytetään nyt tässä vanhantavia titteleitä, kun en jaksa etsiä sukupuolineutraaleja ilmaisuja.) Myyntimiehen työnantaja on yritys, joka haluaa saada tavaransa kaupaksi, eikä silloin välttämättä päälimmäisenä ole asiakkaan itressit, vaikka nekin pitää tietysti huomioida jos aikoo luoda pidempää uraa myyntityössä. Kassaneiti on taas se, joka lyö kassaan ostoksen summan ja veloittaa asiakasta. Konsultin työnanataja on asiakas, joka haluaa saada rahoilleen parhaan vastineen ja löytää omaan tarpeeseensa parhaan mahdollisen ratkaisun eri myyjien tarjonnasta.
 
Joidenkin mielestä (musiikkiliikkeen) myyjän pitäisi olla pelkästään kassaneiti, toisen mielestä myyntimies + kassaneiti ja jotkut odottavat taas koko pakettia, mutta myyntimiehen ja konsultin yhdistelmä on kyllä vaikea pala, sillä asiakkaan ja yrityksen intressejä on aika vaikea aina toteuttaa samalla kertaa.

Mikä se ongelma oikein on, kun sen tilatun, rauhassa testatun ja huonoksi havaitun kitaran saa palautettua ilmaiseksi?
 
Laulava Kylätohtori: Se, että sen kitaran joutuu ostamaan ennen kuin sen saa testiin. Ja odottamaan toimitusta viikon pari. Toisaalta, jos haluaa testata, vaikka 3 Gibsonin Les Paul Standardia, niin harvalla taitaa olla rahaa pistää 6000-7000 (?) kiinni testaustilaukseen, vaikka ne rahat niistä kahdesta saisikin takaisin palautuksen jälkeen..
 
Juu, tuo on kyllä ihan totta, ei olisi kiva makuuttaa varoja jumissa kovin pitkään. Taitaa olla niin että minuun on tarttunut toisaalla tällä foorumilla viljelty hokema "ostamatta ei testata"... :)
 
Kuitenkin olen sitä mieltä että netin avulla kerättyjen tietojen pohjalta pitäisi saada tehtyä sen tasoisen esikarsinta ettei tarvetta kolmen kitaran tilaamiseen pitäisi olla, eikä ainakaan niin että niitä pitäisi samaan tilaukseen sisällyttää.
 
Toisaalta, eipä esim. Jacksonin USA -malleja taida kiusaksi asti roikkua missään suomalaisessa vähittäiskaupassa, ainakaan siinä määrin että vertailemaan pääsisi. Jacksonin USA -malleilla ei taida olla kovin hääviä edustusta maassa. Tuo Johtunee siitä kun FMIC edellyttää jälleenmyyjältä tiettyjen kriteerien (tilausmäärät) täyttymistä kyseisten soittimien osalta ennen kuin suostuu toimittamaan tavaraa. Tämä on yksi esimerkki siitä miksi pikkukaupat eivät oikein pärjää kilpailussa kun maahantuojaporras/valmistaja asettaa vaatimuksia joita ei voi mitenkään täyttää.

Mr. Speed: Ei internet ole mikään tekosyy olla idiootti.
 
Tässä on mun ehdokas kyllä vuoden allekirjoitukseksi, tiivistää niin monen monta "keskustelua" pitkin ja poikin: +
 
Tätä soitinkauppaketjua nyt muutaman sivun satunnaisotannalla lukeneena voin todeta, että valitettavasti tää kansainvälinen ja kansallinenkin kilpailu koskettaa kaikkia kaupanaloja, ei pelkästään musakauppoja.
 
Itsellä on periaatteena se, että kama ostetaan miellyttävästä musaliikkeestä, jossa hinta, tuotteen laatu ja myyjän asenne mätsäävät. Tän takia olen saanut luotua hyviä suhteita tiettyihin myyjiin ja liikkeisiin. Toki, jossain liikkeessä voi olla "myyjä jolta vaan en osta mitään" ja sitten se huipputyyppi, jonka kassa asioin mieluusti.
 
Kyllä Suomalaiset musakaupat voivat hieman katsoa myös peiliin tänä internetaikana. Kunnon nettikaupan perustaminen ja siihen panostaminen saattavat olla hyvä investointi elikeinoa ajatellen. Tai näin siis luulen, kun katsoo muutamien liikkeiden selkeitä ja ostohaluja herättäviä sivuja. Levytukun ja DLX:n nettikauppojen ansiosta en ole tilannut Thomannilta mitään Suomesta saatavaa tavaraa enää aikoihin. LAiskana ihmisenä en jaksa aina raahautua keskustaan töitten jälkeen, joten on hemmetin mukava tilata esim. plekupussi suoraan kotio Levytukusta, jonka postikuluttomuun on todella iso plussa. Vaikka hinta voi olla hieman kalliimpi kuin esim Thomannilla, niin ostokokemus ja "hyvän liikkeen tukeminen" vievät ylivoimaisesti voiton. Hyvän nettikaupan avulla esim Hesan liikkeiden keskinäinen vertailu on helppoa ja siksi valintani lähes kaikissa perussäläostoksissa kohdistuu juurikin Levytukkuun ja DLX:ään. Näihin liikkeisiin on mukava mennä myös sitten ihan ajan kanssa tekemään isoja kauppoja, koska saatava palvelu ja tuki ovat huippua.
 
Nämä esimerkkinettikaupat ovat varmasti myös osasyyllisiä juurikin paikallisten liikkeiden heikkoon menestykseen pienemmillä paikkakunnilla, mutta niinhän se aina menee, toisen onni on toisen epäonni...

Ketju on aloitettu sillai totevasti ja "tutki ja puraise" meiningillä, jep. Aloittaja on saanut totaalisen hulluuden ja valaskalojen paneskelun ohella varmasti ketjusta pureskeltavaa omaan bisnekseen tekemiseensä.
 
Olisi mukavaa kuulla aloittajalta jonkinlainaisia välimietteitä ikään kuin ketjuun osallistuneille palkkioksi, ketjun sisällöstä pulppuaa kuitenkin positiivista markkinaenergiaa aloittajan bisnekselle. Ehkäpä tässä voisi samalla vielä pienenpienen loppuliekin puhaltaa aiheelle.
 
Postimaksut, pienet markkinat jne. on tuolla jo todettu. Miten aloittaja asian näkee, kuoleeko soitinkauppa silmiemme edessä?
 
Haastaa
 
- Jarmo

Myrkky Nuoli: Toimivaksi todettu perussuomalainen strategia: Heitetään paska tuulettimeen/vittuillaan/huudellaan älyttömyyksiä/nolataan puolue/whatever ja sitten arvostelemalla kuulijoiden huumorintajua kuitataan koko homma vitsinä ja kipataan vastuu pois harteilta. Hyvällä lykyllä saa vielä muut näyttämään huonolta. Näin se homma etenee.
 
Sinänsä väärin koska en kannata mitään persesuomalaisia, nuo on häpeäksi koko kansalle.
 
Ja tähän loppukoon politiikasta puhuminen :)
 
Ite oon täysin vihree hippi!

Ruutukunkku: Mun mielestä se vaan ei ole mitenkään realistinen skenaario, että joku liike pysyy pystyssä pelkästään tällaisten periaattelliisten hyväntekijöiden vuoksi. Ei näillä volyymeilla - varsinkaan silloin kun massat kuitenkin ostavat sen halvemman sieltä jostain muualta.
 
Ihan kaunis ajatus kuitenkin.
 
No ei niin millään muotoa, siksihän noita liikkeita kaatuu ja isommatkin alkaa olemaan pulassa.

phiit: Offtopicia mutta pakko vain kommentoida, kaikkea ei kannata ottaa niin vakavasti ;)
 
Mitä itse aiheeseen tulee niin aika selvä kahtiajako tässä on:
 
-toiset haluaa tukea sitä lähiputiikkia vaikka olisi kalliimpi hinta ihan vaan periaatteen vuoksi
-toiset taas haluavat tavarat halvalla ja nopeasti esim Thomannilta
 
vääjäämättä vaan tuo ylempi lähipuodin tukeminen tulee katoamaan ellei jotain tapahtu sillä ei ne kaupat pystyssä pelkillä satunnaisten kielipakettien hakemisella pysy. Sama koskee mitä tahansa alaa, tuleehan ne levyt/leffatkinkin tilattua muualta koska ne saa julkaisupäiväks ja monesti puolet halvemmalla kuluineen ulkomailta tilattuna kuin lähilevykaupasta.
 
Perustavara ja juuri ne massojen tuotteet ovat minusta Suomessa halvempia kuin Thomannilla. Toki erikseen, jos jotain erikoista kitaraa tms. haluaa, mutta se on juuri sitä marginaalikauppaa, joka on liikkeille sinänsä yhdentekevää...
 
Thomannin halpuus on myytti, joka elää sitkeästi muusikoiden mielissä...