Musiikin teoria ja säveltäminen ›

baron: Aikoinaan Finalen ilmainen karvahattuversio Notepad transponoi nuotit mutta ei sointuja. Siksi ostin ekan halpisversion PrintMusic. Sittemmin Notepad osasi myös transpata soinnut mutta tuli maksulliseksi.
Nykyään Notepad on taas ilmainen ja osaa transpata myös soinnut.
Eli itse asiassa turhaan oon ostanut täysverisen Finalen kun vähemmälläkin selviäisin mutta oonpahan nyt samassa sarjassa oikeitten muusikoiden kanssa:-)
 
Mulla on PrintMusic, ollut kohta 10 vuotta. Pari kertaa päivittänyt. Tosin käytän sen verran harvoin etten ikinä opi käyttämään sujuvasti.

Klezberg: Tuo itse asiassa taitaa olla vakiokäytäntö noissa Bb- tai Eb-vireisissä nuottijulkaisuissa, niin soinnut on normaalivireessä. Kun noilla puhaltimilla harvemmin soitetaan niistä sointumerkeistä.
 
Kyllä esim.Bb-vireisessä Jazz Fakebookissa on soinnutkin Bb-vireessä. Osaa soittaja improvisoida oikeiden sointujen pohjalta.

Sax-pappa: Kyllä esim.Bb-vireisessä Jazz Fakebookissa on soinnutkin Bb-vireessä. Osaa soittaja improvisoida oikeiden sointujen pohjalta.
 
No tuossa on pointtinsa tuossakin. Riippuu sitten musalajista ja käyttötarkoituksesta. Mulla tässä lähimpänä sattui käteen Classic Jazz for Clarinet, soinnut ei ole transponoitu. Mutta se onkin Beginner/Intermediate -tasoa vain.

Klezberg: No tuossa on pointtinsa tuossakin. Riippuu sitten musalajista ja käyttötarkoituksesta. Mulla tässä lähimpänä sattui käteen Classic Jazz for Clarinet, soinnut ei ole transponoitu. Mutta se onkin Beginner/Intermediate -tasoa vain.
 
Juu, mutta huomaatko on mainittu "for clarinet", ilman merkintää olis huono juttu.

EP: Juu, mutta huomaatko on mainittu "for clarinet", ilman merkintää huono juttu.
 
Joo, mutta soinnuthan ei ole siinä klaralle, vaan sille kitaristille tai pianistille joka säestää.

Klezberg: Joo, mutta soinnuthan ei ole siinä klaralle, vaan sille kitaristille tai pianistille joka säestää.
 
Juuri siksi merkintä pitää olla.

EP: Juuri siksi merkintä pitää olla.
 
No nyt mä en oikein pysy perässä. Mikä ero siinä on sointujen kannalta lukeeko siinä (kirjan nimessä) Bb vai klarinetti.

Jos kirjottaa nuotteihin "legato" ja haluaa jossain kohtaa sitten soiton jatkuvan ilman legatoa, onko sille joku oma nimi vai miten se ilmaistaan? Senza legato?

Olen lukenut Rimski-Korsakovin orkesterointiopasta viime aikoina ja luulen sisäistäneeni kaiken tähän saakka, mutta nyt en ihan ymmärrä yhtä juttua.
Hän sanoo, ettei perättäiset oktaavit ylemmissä äänissä ole hyväksi, mutta perättäisillä kvinteillä ei ole väliä, kun ylä-äänet on tuplattuja. Kuvan esimerkissä on kuitenkin perättäisiä oktaaveja myös "good"-esimerkin kohdalla. Vaikka ne juuri todistettiin huonoiksi? Lieneekö sitten kyse omasta ymmärryksestäni vai kielitaidosta...
 
Kuva: http://postimg.org/image/x08v351bt/

ThrashGuitarist: Olen lukenut Rimski-Korsakovin orkesterointiopasta viime aikoina ja luulen sisäistäneeni kaiken tähän saakka, mutta nyt en ihan ymmärrä yhtä juttua.
Hän sanoo, ettei perättäiset oktaavit ylemmissä äänissä ole hyväksi, mutta perättäisillä kvinteillä ei ole väliä, kun ylä-äänet on tuplattuja. Kuvan esimerkissä on kuitenkin perättäisiä oktaaveja myös "good"-esimerkin kohdalla. Vaikka ne juuri todistettiin huonoiksi? Lieneekö sitten kyse omasta ymmärryksestäni vai kielitaidosta...
 
Kuva: http://postimg.org/image/x08v351bt/
 
Mä en ole tuohon kirjaan perehtynyt, mutta ymmärrän tuon niin, että tuossa ylemmässä esimerkissä ne tuplausäänet ei ihan staattisesti tuplaa, vaan niillä on itsenäistä liikettä, ja silloin niiden väliset oktaavit alkaa kuulua ja haitata.
 
Sitten tuossa toisessa liikutellaan kolmiäänistä 'fauxbourdon'-blokkia, joka on kätevä rinnakkaisliikkeissä, koska siinä ei ole kvinttejä eikä oktaaveja. Kun se tuplataan, niin syntyy tottakai rinnakkaisia oktaaveja tuplausäänten välillä, mutta se ei lähtökohtaisestikaan haittaa. Sen lisäksi syntyy vielä rinnakkaisia kvinttejä ylimmän tuplausäänen ja toiseksi ylimmän alkuperäisäänen välille, mutta niistä ei tarvi välittää, vaikka ne tavallaan vähän vesittää sitä fauxbourdon-ideaa.

Ah, no hyvä ettei mun ajatuksen ihan metsään menneet. Tulossa lienee lisää kysymyksiä kirjan edetessä, valmistautukaa :D

Mitä ideaa siinä on, että Beethoven kirjoitti sinfonioihinsa osia, jotka on merkattu soitettavaksi todella nopeana prestona niin että neljäsosanuotin arvo muistuttaa ennemminkin kahdeksasosaa? Eikö 3/4 olisi voinut kirjoittaa mieluummin 3/8?

ThrashGuitarist: Mitä ideaa siinä on, että Beethoven kirjoitti sinfonioihinsa osia, jotka on merkattu soitettavaksi todella nopeana prestona niin että neljäsosanuotin arvo muistuttaa ennemminkin kahdeksasosaa? Eikö 3/4 olisi voinut kirjoittaa mieluummin 3/8?
 
Noita on käytetty nopeissa tempoissa (1 lyönti / tahti) tosiaan vähän ristiin, ja useat teokset voisikin kirjoittaa /4- tai /8 -nimittäjillä logiikan juuri kärsimättä - mutta toisinaan 3/8-tahtilaji assosioituu enemmän barokin ajan tanssisarjoista periytyvään gigue-tyyppiseen rytmiin (esim. pisteellinen 1/8-osa - 1/16-osa - 1/8-osa), ja 3/4 puolestaan myöhempään menuettiin. Esim. Beethovenin 2. sinfonian 3. osassa (nopea 3/4) ei ole ainuttakaan pisteellistä neljäosanuottia.
 
Säveltäjän valitsema tahtiosoitus voi myös olla riippuvainen siitä, miten hän on kokenut musiikin "oikeasti" sykkivän. Hypermeter, bitches. http://www.claviercompanion.com/summer2008/rhythm/rhythm1.html

Janus: Noita on käytetty nopeissa tempoissa (1 lyönti / tahti) tosiaan vähän ristiin, ja useat teokset voisikin kirjoittaa /4- tai /8 -nimittäjillä logiikan juuri kärsimättä - mutta toisinaan 3/8-tahtilaji assosioituu enemmän barokin ajan tanssisarjoista periytyvään gigue-tyyppiseen rytmiin (esim. pisteellinen 1/8-osa - 1/16-osa - 1/8-osa), ja 3/4 puolestaan myöhempään menuettiin. Esim. Beethovenin 2. sinfonian 3. osassa (nopea 3/4) ei ole ainuttakaan pisteellistä neljäosanuottia.
 
9. sinfonian scherzossa sen sijaan on useampiakin, ja se on vielä nopeampi. :) Mutta joo, tuo 3/4:han on perinteinen menuetin tahtilaji, ja menuetti oli sinfonian perinteinen osa ennen kuin Beethoven alkoi korvata sen nopeammalla mutta samassa tahtilajissa kulkevalla scherzo-osalla. Kieltämättä joku 9. sinfonian scherzo toimisi temponsa puolesta ihan yhtä hyvin vaikkapa 6/8-tahtilajissa, jossa olisi kaksi lyöntiä tahtiin. Ehkä Beethoven on kuitenkin halunnut toisaalta kunnioittaa 3/4-tahtilajin sinfonista perinnettä, ja toisaalta korostaa sitä että kyseessä on todella nopea osa, kun neljäsosan metronomilukemaksi saadaan jotain 270 (sen sijaan että merkintä olisi esim. pisteellinen 4-osa = 90). Beethovenillahan nämä 3/8- ja 6/8-tahtilajit assosioituvat enemmänkin sinfonioiden hitaisiin osiin, kuten esim. mainitun 2. sinfonian toinen osa.

sellisti: 9. sinfonian scherzossa sen sijaan on useampiakin, ja se on vielä nopeampi.
 
Eikö tuon scherzon olisi voinut periaatteessa kirjoittaa myös 4/4 tahtilajiin koska metrisesti nuo tahdit vaikuttavat jäsentyvän neljän joukkoihin.

Onko italialaisen ja saksalaisen sekstisoinnun välillä jotain isoakin eroa? Jos ajatellaan C-duurissa, niin saksalainen sekstisointu vastaisi Ab7-sointua ja italialainen myös, mutta ilman kvinttiä, eli tuota vähäpätöisintä säveltä karaktäärimielessä. Mietin vain miksi noita kohdellaan niin eriävinä sointuina.
 
PS. En saanut ranskalaista sekstisointua kuulostamaan hyvältä mitenkään. Enkä kyllä duurisointua pienellä seiskalla ja vähennetyllä kvintillä ylipäätään.

ThrashGuitarist: Onko italialaisen ja saksalaisen sekstisoinnun välillä jotain isoakin eroa? Jos ajatellaan C-duurissa, niin saksalainen sekstisointu vastaisi Ab7-sointua ja italialainen myös mutta ilman kvinttiä, eli tuota vähäpätöisintä säveltä karaktäärimielessä. Mietin vain miksi noita kohdellaan niin eriävinä sointuina.
 
Teoriapalstan takavuosien guru MKlami kertoo maantieteellisistä jotain tuossa:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24497&o=20
 
Mutuvaroitus: en ole klasarintuntija, mutta kiinnostuin googlailemaan aihetta, ja viisaampien sopii oikaista tarvittaessa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=6WP2pPoomMw
 
Tuon tuubipätkän mukaan ero todellakin on se että italialainen on kolmisointu (kvintitön) ja saksalainen nelisointu (kvintillinen). Esimerkit C-mollissa. Saksalaisesta seuraa äänenkuljetuksellinen virhe: rinnakkaiset kvintit (Ab-Eb ja G-D). Videon mukaan sen voi korjata vain lisäämällä saksalaisen ja dominantin väliin välittävän kvarttisekstisoinnun (Cm/G), joka lykkää Eb-D jännitteen purkamisen myöhemmäksi. Video kertoo tuota saksalaista käytettävän usein myös duurissa, jolloin sen Eb ajateltaisiin enharmonisesti D#:ksi, joka nousisi E:hen välittävässä soinnussa(C/G) ja siten valmistelisi E:n C-duurin terssiksi.
 
Täten ymmärtäisin, että saksalaisen käyttö edellyttää myös tuota välittävää sointua? Jatsissa tuo äänenkuljetus ei taida olla tuolla tavoin tiukasti säädeltyä ja se kvintti tuppaa helposti muutenkin jäämään pois, niin siellä ei sitten tarvitse olla näille maantieteellisille soinnuille useita eri nimiä vaan se reaalisointumerkki piisaa.
 
PS. En saanut ranskalaista sekstisointua kuulostamaan hyvältä mitenkään. Enkä kyllä duurisointua pienellä seiskalla ja vähennetyllä kvintillä ylipäätään.
 
Mun mielestä se kuulostaa oikein hyvältä yksinäänkin ("Tritonus on harmonian ketsuppi"). Varmaan kokeilit erilaisilla äänenkuljetuksilla... tuubipätkän versio eteni ainakin aika nätisti.

ThrashGuitarist: Onko italialaisen ja saksalaisen sekstisoinnun välillä jotain isoakin eroa? Jos ajatellaan C-duurissa, niin saksalainen sekstisointu vastaisi Ab7-sointua ja italialainen myös, mutta ilman kvinttiä, eli tuota vähäpätöisintä säveltä karaktäärimielessä. Mietin vain miksi noita kohdellaan niin eriävinä sointuina.
 
Jos ajatellaan c-mollissa, niin IV asteen sointu (kolmisointupohjaisessa musassa eli siinä mistä perusklasariteoriassa on kyse) on f-mollisointu f-as-c. Sen terssikäännös eli sekstisointu on as-c-f. Kun sen seksti-intervallista tehdään ylinouseva, saadaan as-c-fis eli italialainen sekstisointu; se on tavallaan siis perustilanne. "Nykykorvaan" sen sointi muistuttaa eniten varmaan juuri saksalaista sekstisointua (joka siis on enharmonisesti dominanttiseptimi ja jazz-teoriassa nimeltään sijaisdominantti; klasariteoreetikoilla puolestaan on erilaisia näkemyksiä tuon soinnun dominanttisuudesta, mutta dominanttiseptimi se ei ole, koska pohjasävel ei ole perussävel enharmonisesti "oikein" kirjoitettuna). Italialainen sekstisointu on käyttökelpoinen silloin kun 1. kirjoitetaan kolmiäänistä satsia 2. halutaan kolmisoinnun soundi 3. halutaan purkaus V astelle (eikä I asteen kvinttikäännökseen) mutta halutaan eroon saksalaisessa sekstisoinnussa vaanivasta rinnakkaiskvintistä (joka tällöin aiheuttaa ylimääräisiä äänenkuljetuskoukkauksia ellei sitten ole välittämättä siitä kuten Mozart usein, tämän vuoksi jotkut teoreetikot pitävät sitä hyväksyttävänä tässä tapauksessa).
 
PS. En saanut ranskalaista sekstisointua kuulostamaan hyvältä mitenkään. Enkä kyllä duurisointua pienellä seiskalla ja vähennetyllä kvintillä ylipäätään.
 
Oletko kokeillut klasariäänenkuljetuksessa käytettyä riitaintervallin/soinnun ns. valmistusta, eli toinen intervallin äänistä (usein myös muita ääniä) on jo edellisessä soinnussa ja toiseen sitten tullaan asteittain, tässä tapauksessa kromaattisesti?

Rantsu: Jos ajatellaan...
 
Siinähän se tulikin jo selvemmin :)