Kitarat: kitarakamat ›

kojones: Ihan näin mututuntumalla voisi kuvitella kuivuneen ligniinin murtuvan tärinän vaikutuksesta ja kuitujen sitten irtoavan toisistaan.
 
Kyllä, tarpeeksi kun kuivattaa niin ei tarvitse edes tärinää.
Betoninkin saa halki kuivattamalla varsin helposti.

Krice: Linkkaa vaikka youtubesta video, jossa joku sähkökitaran soittaja puhuu aukisoittamisesta. Voi olla vaikka viimeisen 50 vuoden ajalta.
 
Ei mun tarvitse sulle alkaa mitään linkkailemaan. Se on sun oma tehtäväsi selvittää myöntämäsi tietämättömyyden salaisuudet.

hollstro: Tuo ei seilitä sitä miksi soittamaton kitara saattaa mennä tukkoon.
 
Totta. Ehkä kuidut nappaa taasen toisiinsa kiinni kun eivät joudu liikkumaan ja ligniini ei missään vaiheessa murrukaan, täristely soitettuna tai toneritellä tuotettuna vaan irroittaa kuituja toisistaan.
 
Arvailua, mut eipä tuolla puussa kauheasti ole mahdollisuuksia muuta tapahtua.

Varmaankin puu saadaan vetelämmäksi pöristimellä ravistamalla tai ahkeralla soitolla, mutta onko veltomman puun sointi aina parempi?

Krice: Linkkaa vaikka youtubesta video, jossa joku sähkökitaran soittaja puhuu aukisoittamisesta. Voi olla vaikka viimeisen 50 vuoden ajalta.
 
Tai jospa vaikka ihan vaan kokeilisit ja kertoisit sitten että se ei toimi, tai sitten toimii. Kummassakin tapauksessa ymmärtää edes ottaa johonkin perustuvan kannan ilman mutua.

kojones: Totta. Ehkä kuidut nappaa taasen toisiinsa kiinni kun eivät joudu liikkumaan ja ligniini ei missään vaiheessa murrukaan, täristely soitettuna tai toneritellä tuotettuna vaan irroittaa kuituja toisistaan.
 
Arvailua, mut eipä tuolla puussa kauheasti ole mahdollisuuksia muuta tapahtua.
 
Tää lienee yksi valistuneimpia arvauksia.

Seba: Tai jospa vaikka ihan vaan kokeilisit ja kertoisit sitten että se ei toimi, tai sitten toimii. Kummassakin tapauksessa ymmärtää edes ottaa johonkin perustuvan kannan ilman mutua.
 
Ota nyt huomioon että kyseessä on 20 vuotta soittanu kitaristi. Jos ei tuona aikana ole huomannut mitään muutosta niin ei liene toivoakaan että huomaisi jatkossakaan.

Tosin olisi kiva kuulla mi(t)kä kitara(t) ovat olleet koetuksella ja kuinka kauan omistuksessa. Sitä odotellessa siis, että päästään selvittämään tätä valitettavaa kricen ymmärryksen puutetta

Void: Ota nyt huomioon että kyseessä on 20 vuotta soittanu kitaristi. Jos ei tuona aikana ole huomannut mitään muutosta niin ei liene toivoakaan että huomaisi jatkossakaan.

Tosin olisi kiva kuulla mi(t)kä kitara(t) ovat olleet koetuksella ja kuinka kauan omistuksessa. Sitä odotellessa siis, että päästään selvittämään tätä valitettavaa kricen ymmärryksen puutetta
 
Mua vähän harmittaa kun ei ollut kotona mun 98 uutena ostettu halpis ibanez kun oli täristin testissä.
Agathis body, maalattu 2 kerros väri koska raidat, vitusti lakkaa samasta syystä. Operaatiossa muutenkin heikohkosti resonoiva meni ihan helvetin tukkoiseksi akustisilta ominaisuuksiltaan. Vaikka kuulemma maalit ja lakat, tai niiden kerrosvahvuudet ei vaikuta mihinkään.
 
Sen tahdon vielä joku hetki koittaa täristää jotta tapahtuuko mitään.

Krice: Linkkaa vaikka youtubesta video, jossa joku sähkökitaran soittaja puhuu aukisoittamisesta. Voi olla vaikka viimeisen 50 vuoden ajalta.
 
Ei tarvii videoo. Mulla on ollut lähemmäs sata kuin 50 kitaraa ja bassoa viimeisen 35 vuoden aikana. Tämä ilmiö on minulle tuttu 80-luvulta asti. Kyllä tästä on alan lehdissä kirjoitettu useastikin. Termi on englanniksi play-in
 
Ruokangas; It feels as the guitar has been already played in, the tone is fuller. Ruokangas points out, however, that these are all subjective matters. As you do more, you learn more. http://www.ruokangas.com/?p=1628
 
Keskustelupalstoilla aisaa on setvitty:
http://www.ultimate-guitar.com/forum/archive/index.php?t-956726.html
http://www.thegearpage.net/board/archive/index.php/t-948697.html
 
Rick Tuner kirjoittaa "A well-accepted truism is that guitars and other stringed instruments get better with age, and it is not just chronological time that does the magicit is actual playing time as well. In fact, old instruments, even great ones, dont necessarily sound good just because they are old; they have to be played in order to live up to their potential."
 
Asia on myös tunnettu täällä: http://muusikoiden.net/artikkelit/1735 (viimeinen kappale)

Eikö se riitä että sanon että se toimii ;)
 
/s

hollstro: Termi on englanniksi play-in
 
Minusta tuo tarkoittaa pikemminkin sitä, että soittaja itse sopeutuu kitaraan ja ei siinä varmaan säästy säädöiltäkään, että saa soittimen parempaan kuntoon. Harvemmin se kitara on uutena pakasta revittynä oikein säädetty tai tuntuu sopivalta. Tuon ilmiön voi hyvin todistaa sillä, että antaa oman play-in kitaransa jonkun vieraan soittajan käsiin, jonka mielestä se tuntuu takuulla oudolta (ellei sitten kyseinen kitaramalli ole entuudestaan tuttu).

Krice: Minusta tuo tarkoittaa pikemminkin sitä, että soittaja itse sopeutuu kitaraan ja ei siinä varmaan säästy säädöiltäkään, että saa soittimen parempaan kuntoon. Harvemmin se kitara on uutena pakasta revittynä oikein säädetty tai tuntuu sopivalta. Tuon ilmiön voi hyvin todistaa sillä, että antaa oman play-in kitaransa jonkun vieraan soittajan käsiin, jonka mielestä se tuntuu takuulla oudolta (ellei sitten kyseinen kitaramalli ole entuudestaan tuttu).
 
Ei tarkoita.

No huh...ei siis todellakaan tarkoita.

4. Let your Fiddle Enjoy Your Stereo
 
It may sound ridiculous, but your instrument will benefit from a daily music listening session by the stereo speakers. Or keep your instrument in a room where the television is on much of the time. The vibrations from the speakers will cause your violin, viola or cello to resonate and will speed up the tonal break-in period.
 
This method is applied to instruments in display cases in museums which cannot be played daily by actual musicians. A basic construction is much like the speaker suggestion above. A recording playing a range of pitches and harmonics runs though speakers under or behind the instrument. It's pretty cool to see a violin's strings and body visably vibrating as it is being pseudo-played!"
 
http://www.fiddleheads.ca/writings/breaking-in_new.htm

hollstro: Mikä sen sanoo että puu mitenkään veltostuu. Mun kokemuksen mukaan kaikkein parhaiten soivat puut ovat napakoita, jopa kovia ja kun niitä naputtelee niin niissä on sointi. Puukielinen ksylofoni tai malletti ois aika tylsä instrumentti jos ne puunkappaleet eivät soisi.
 
Niinpä, painoonsa nähden jäykkää puuta perinteisesti pidetään asiallisena soitinpuuna. Mutta ei kai tuo päristin sentään puuta voi jäykemmäksi muuttaa? Sen ymmärrän, että puu voi notkistua ja resonointiherkkyys eri taajuuksien suhteen samalla lisääntyä.

Youtubesta löytyy testivideoita, mutta niihin kannattaa varautua epäilyksellä.
 
Esim tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=V6NhzBU34vQ
 
Käyttäjällä kaksi videota, kommentointi estetty.
 
Voisiko "teho" perustua myös siihen, että päristin irrottaa kielistä paskaa yms. hiukkasia ja kielet itsessään soivat paremmin kuin aiemmin? Vähän sama ilmiö on havaittavissa, jos vaikka bassonkielet keittää.

Lastinen: Youtubesta löytyy testivideoita, mutta niihin kannattaa varautua epäilyksellä.
 
Esim tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=V6NhzBU34vQ
 
Käyttäjällä kaksi videota, kommentointi estetty.
 
Voisiko "teho" perustua myös siihen, että päristin irrottaa kielistä paskaa yms. hiukkasia ja kielet itsessään soivat paremmin kuin aiemmin? Vähän sama ilmiö on havaittavissa, jos vaikka bassonkielet keittää.
 
Olisi aika lyhytaikainen "teho". Monessa paikkaa on kyllä ihan selkeästi kerrottu miten vehje toimii ja mihin homma perusstuu.

Tässä äkkiseltään päätin alkaa kuvittelemaan että toi täristämisen vaikutus perustuu ehkä siihen, että resonanssi on kai energian siirtymistä aineessa. Ehkäpä se on jollain mikrotasolla melko sama homma kuin "lämpökäsittely" tai what ever klimaattihoito. Tuolla Yamahan paja on selittänyt mitä puulle tapahtuu kun he antavat sille sopivaa painetta, lämpöä ja kosteutta.
 
http://www.yamaha.com/about_yamaha/research/are/
 
Eli puu on tyypillisesti anisotrooppista matskua, jossa aineen lujuus riippuu siitä mihin suuntaan sitä rasitetaan. Eli yhteen suuntaan se antaa helpommin periksi kuin toiseen suuntaan. Vanhassa puussa kuulemma selluloossa on kiteytynyt, syysuuntainen lujuus on kasvanut mutta poikittaissyinen lujuus on heikentynyt. Yamaha sanoo tuolla, että nimenomaan tuollainen (entistäkin anisotrooppisempi) puu soi paremmin.
 
Ehkä toi täristäminen ja resonanssi vaikuttaa mikrotasolla samanlailla että puun rakenteessa tapahtuu tota selluloosan kiteytymistä ja puun syysuuntaista lujenemista.

ReBeat: Tässä äkkiseltään päätin alkaa kuvittelemaan että toi täristämisen vaikutus perustuu ehkä siihen, että resonanssi on kai energian siirtymistä aineessa. Ehkäpä se on jollain mikrotasolla melko sama homma kuin "lämpökäsittely" tai what ever klimaattihoito. Tuolla Yamahan paja on selittänyt mitä puulle tapahtuu kun he antavat sille sopivaa painetta, lämpöä ja kosteutta.
 
http://www.yamaha.com/about_yamaha/research/are/
 
Eli puu on tyypillisesti anisotrooppista matskua, jossa aineen lujuus riippuu siitä mihin suuntaan sitä rasitetaan. Eli yhteen suuntaan se antaa helpommin periksi kuin toiseen suuntaan. Vanhassa puussa kuulemma selluloossa on kiteytynyt, syysuuntainen lujuus on kasvanut mutta poikittaissyinen lujuus on heikentynyt. Yamaha sanoo tuolla, että nimenomaan tuollainen (entistäkin anisotrooppisempi) puu soi paremmin.
 
Ehkä toi täristäminen ja resonanssi vaikuttaa mikrotasolla samanlailla että puun rakenteessa tapahtuu tota selluloosan kiteytymistä ja puun syysuuntaista lujenemista.
 
Ainakin toi ARE tuntuu toimivan. Mulla on yks yamahan basso joka on noin käsitelty ja se oli heti hyvin resonoiva peli.