Kitarat: kitarakamat ›

Gary the pine: No no, osuikos? Kyllä mä niputan kaikki noi samaan kerhoon, jätkiä jotka muutti musiikin maailmaa, jokainen omalla tavallaan, mutta merkittävästi. Ja siis en ole Henkka-fani millään tavalla enkä tykkää sen soundista, mutta mikä minä olen sitä huonoksi sanomaan, onhan se selkeesti toiminu siinä puuhassa.
 
Munsta Henkka on maailman ainut artisti, kenellä on täydellinen soundi, tosin kaikki muukin sinä miehessä on täydellistä. Tai ei ehkä kaikki, mutta BoG aikainen livesoitto soundeineen kyllä. Onhan näitä muitakin erinomaisia, kuten täälläkin jo mainittu Purple ja siinäkin tarkemmin ottaen se 70-luvun aikakausi Stormbringeriin. Come taste the bandissäkin on omat hetkensä, mutta se ei ole Deep Purplea, koska Blackmore...
 
Mutta asiasta sen verran, että legendoille legendojen arvo, mutta ymmärrän silti, ettei kaikki legendat miellytä kaikkia. Jotkut jopa väittävät, ettei Henderix olisi paras kitaristi ikinä, mitä on vaikea hyväksyä, mutta mielipiteitähän nämä. Jos ei tykkää, niin ei tykkää, ei sille mitään voi.
 
Panteraa tuli joskus aika paljonkin kuunneltua ja se on lähes ainoita genrensä tai ylipäätään raskaamman musiikin bändejä, mitä olen ikinä jaksanut kuunnella. Soundeista pidin hyvinkin paljon aikanaan, mutta hiljattain kuunnellessani Vulgaria, tuli väkisin vähän sellainen olo, että imho ne soundit eivät nyt aivan täydelliset olleet. Great Southern on imho parempi. Mutta toki tämän suuntaisia ajatuksia on ollut monista itselle tärkeämmistäkin bändeistä/levyistä. Artisti/biisi/musiikki ym. saattavat olla hyviä, mutta välillä on vaan studiossa onnistuttu vähän vähemmän hyvin. Ei se minusta vähennä artistin/levyn/biisin tärkeyttä/hyvyyttä/legendaarisuutta/uraauurtavuutta ollenkaan...
 
...että me vedellään noita vanhoja Sabbath-covereita omaks iloks ja joskus muiden harmiks, mutta en mä silti käytä täysin samoja soundeja, koska ne vaan ei toimi mulla.
 
Tästä tuli mieleen, että vaikka Hendrixin Bog-soundi on minusta parasta mahdollista, niin en ole koskaan siihen yrittänyt pyrkiä, enkä haluaisi sitä itselle, koska se ei vaan toimi mulla. Hendrixiä soittelen od-purkeilla ja kerettiläsimmillään sinkkukokoisella humpparilla...

Myrkky Nuoli: Siis... Onko tää asia nyt niin, että mitään saundia ei saa sanoa huonoksi vaan pitää aina erikseen mainita, että \\\"minä en tykkää.\\\"
Iommin saundi ehdottomasti toimii kontekstissaan, mutta se kuulostaa silti MINUN MIELESTÄNI kamalalta sellaisenaan. Tää on nyt vähän sama juttu kun, että joka viestiin pitäs pistää hymiö, ettei internetin kollektiivinen asperger-aalto yllättä.
 
En kyllä tiiä minkä takia kukaan soittais Sabbathia Telecasterilla ja Tweedillä. Vai onks tää homma niin, että kaikki jotka dissaa mitään saundeja on jotain m.nettiläisten fantasioissa asuvia geneerisiä elitistibluestonttuja? Nojoo...
 
Niin no, voihan sen noinkin funtsia jos haluaa. Ei noita legendoja nyt niin kauheesti ole kuitenkaan, että kait sieltä musahistoriasta löytyis kasapäin flopanneita joista sitten löytyis enempi sanottavaa ja syystäkin.
 
Toi Telecasteri + Tweed oli nyt lähinnä tuohon, kun aiemmin tarjoiltiin vaihtoehtosoundeja sinne sun tänne. Että olis Panterankin poikien kannattanu käydä Suomesta hakemassa vähän soundioppia, tyyliin rocketti-roll tjsp. Samaten Randy ja Iommikin olis varmaan hyötynyt parista lisävuodesta pop-jazz konservatoriossa...

Alkaa mennä kovasti väninäosastolle läpänheittonne. oe voe.

Epämuusikko: Alkaa mennä kovasti väninäosastolle läpänheittonne. oe voe.
 
Ja väninä on jotain Kainuulaista välipalakiisseliä?

Piiiiip!!! Piiiiip!!!!

Panteran ystävänä kyllä en voi kuitenkaan myöntää pitäväni Dimen soundeista. Toisaalta en voi myöskään kuvitella Panteraa soitettavan millään muillakaan soundeilla.
Yksinään aika karmea, kontekstissa toimii.
 
Ei mulla muuta, jatkakaa.

Ei Hendrix mulle ainakaan likimainkaan paras tai tärkein kitaristi ole. Tämä johtuu siitä, että keksin omalla kohdallani paljon merkittävämpiäkin - ei missään nimessä siitä, että Hendrix olisi huono, ei todellakaan ollut. Kaverin vaikutusta myöhempään kitaramusiikkiin on hankala kiistää. Yhtä kovia ja kovempia kitaristeja oli silti ennen ja jälkeenkin Henkan - etenkin rockmusiikin ulkopuolella, vaan eivätpä kaikki rokkikepittäjätkään edes etäisiä Hendrix-kopioita ole, ja hyvä niin.
 
Varmaan tykkäisin Hendrixin levyistä enemmän, jos niillä laulaisi joku muu tai ne olisivat instrumentaaleja... Henkan laulupuoli ei oikein koskaan ole pudonnut, tosin vielä enemmän karvat saa pystyyn SRV-vainaan vokalisointi.

Jucciz: Ei Hendrix mulle ainakaan likimainkaan paras tai tärkein kitaristi ole. Tämä johtuu siitä, että keksin omalla kohdallani paljon merkittävämpiäkin - ei missään nimessä siitä, että Hendrix olisi huono, ei todellakaan ollut. Kaverin vaikutusta myöhempään kitaramusiikkiin on hankala kiistää. Yhtä kovia ja kovempia kitaristeja oli silti ennen ja jälkeenkin Henkan - etenkin rockmusiikin ulkopuolella, vaan eivätpä kaikki rokkikepittäjätkään edes etäisiä Hendrix-kopioita ole, ja hyvä niin.
 
Varmaan tykkäisin Hendrixin levyistä enemmän, jos niillä laulaisi joku muu tai ne olisivat instrumentaaleja... Henkan laulupuoli ei oikein koskaan ole pudonnut, tosin vielä enemmän karvat saa pystyyn SRV-vainaan vokalisointi.
 
Perkele, ylläolevasta kappaleesta olen samaa mieltä mutta alempi kappale vei taas pisteet :(

ADEHD: Panteran ystävänä kyllä en voi kuitenkaan myöntää pitäväni Dimen soundeista. Toisaalta en voi myöskään kuvitella Panteraa soitettavan millään muillakaan soundeilla.
Yksinään aika karmea, kontekstissa toimii.
 
Ei mulla muuta, jatkakaa.
 
Mulla oli joskus Krank Rev1 -nuppi, josta sai kyllä ruuvattua ihan helvetin "hyvän" Panterasaundin, mut en mä sillä soittanu ku pari kuukautta ku tajusin et vittuku on kamala laitos. :D
 
Toki se olis ollu omiaan johonki Pantera-coverbändiin.
 
Dimellä oli maailman paras paska saundi.

phiit: Eiköhän tää oo koko pointti minkä tahansa bändin kohalla, ei sitä soundia voi erottaa musasta jos homma tietyllä tapaa perustuu siihen
 
Paitsi että tämä toimi ihan miten tahansa http://www.youtube.com/watch?v=3K0LAE-Fel8
 
Jeszse: Dimellä oli maailman paras paska saundi.
 
No se.

Panteran musa ei perustunut Panteran soundeihin. Tehkää testi: kokeilkaapa tehdä jotain muuta musaa samoilla soundeilla ja keräilkää hedelmät...
 
Vai oisko bändin suosion perustana kumminkin biisit sekä tää jonenikula-osasto, eli asenne, energia ja "meisseli"? Verta, terästä ja hevosia?

Jeszse: Dimellä oli maailman paras paska saundi.
 
Tää menee samaan faktiseen osastoon ku että Mick Mars on maailman paras paska kitaristi.

Mulla oli 80-luvulla Roland DAC-15 ja siihen Ibanezin Metal Charger. Silla vedettiin keikkaa ja mikitettiin. Artsyt saundit oli.

Jucciz: Panteran musa ei peustunut Panteran soundeihin. Tehkää testi: kokeilkaapa tehdä jotain muuta musaa samoilla soundeilla ja keräilkää hedelmät...
 
Vai oisko bändin suosion perustana kumminkin biisit sekä tää jonenikula-osasto, eli asenne, energia ja "meisseli"? Verta, terästä ja hevosia?
 
Sitä vissiin yleensä sillä kokonaisuudella tarkoitetaan?

Jucciz: Panteran musa ei perustunut Panteran soundeihin. Tehkää testi: kokeilkaapa tehdä jotain muuta musaa samoilla soundeilla ja keräilkää hedelmät...
 
Vai oisko bändin suosion perustana kumminkin biisit sekä tää jonenikula-osasto, eli asenne, energia ja "meisseli"? Verta, terästä ja hevosia?
 
Et vieläkään nyt ymmärrä tässä ketjussa haettua pointtia? huokaus #2

Ei Randysta huonoa kitaristia saa, vaikka jossakin kohtaa jonkun mielestä saundi kuulostaa paskalta. Mikä siinä on vaikea ymmärtää?

DirtyFingers: Ei Randysta huonoa kitaristia saa, vaikka jossakin kohtaa jonkun mielestä saundi kuulostaa paskalta. Mikä siinä on vaikea ymmärtää?
 
Kato kun legendat :'(
 
E: Albert Järvisellä oli paska soundi. Vissiin jollain trankulla veti, ainakin siltä kuulostaa.

Dimebagin soundista puhuttaessa monesti unohdetaan sen olevan aikansa lapsi. Se soundihan oli ihan ennenkuulematon tullessaan julki. Monikin oli sitä miältä että siistein soundi ikinä, ihan uudenlainen raskuus ja purevuus oli siinä.
 
Aikaahan se ei ole kestänyt ihan samalla tavalla kuin moni muu, mutta yksittäisenä kitarasoundina sen kulttuurihistoriallinen merkitys oli melkoinen. Sen soundin pohjaltahan nämä nykyiset mättöhevisoundit on aika pitkälle rakennettu. Ja siinä välissä on sitten myös jonkinlaista evoluutiota nähty.

Karvamammutti: Dimebagin soundista puhuttaessa monesti unohdetaan sen olevan aikansa lapsi. Se soundihan oli ihan ennenkuulematon tullessaan julki. Monikin oli sitä miältä että siistein soundi ikinä, ihan uudenlainen raskuus ja purevuus oli siinä.
 
Aikaahan se ei ole kestänyt ihan samalla tavalla kuin moni muu, mutta yksittäisenä kitarasoundina sen kulttuurihistoriallinen merkitys oli melkoinen. Sen soundin pohjaltahan nämä nykyiset mättöhevisoundit on aika pitkälle rakennettu. Ja siinä välissä on sitten myös jonkinlaista evoluutiota nähty.
 
Herranjestas, täällä on älyllistä elämää! Tätähän täällä on yritetty vääntää ratakiskon pätkästä, mutta tossa se tuli ihan selkeällä Suomella.
 
Thanks ja plussaa!