Kitarat: kitarakamat ›

royksopp: En oikein tarkkaan ymmärrä kelluvan toimintaa vaikka koitankin muistella, että millainen se olikaan ..
 
Osa ihmisistä taitaa kuvitella mielessään niin, että koska kyseessä kerran on soitin, niin tämän simppeliltä vaikuttavan asian täytyy kuitenkin olla hirmuisen vaikeaa ja monimutkaista. Joten siksi vain Illuminati ja NASA ymmärtävät kelluvan tallan toiminnan, mikin vaiheen kääntämisen jne.
Valitettavasti on kuitenkin niin, että kaikkein halvimmissa kitaroissa kelluvat tallat eivät tuppaa pitämään virettä, jolloin kelluvan tallan säätäminen voi vaikuttaa mahdottomalta. Vaikka syyllinen onkin usein se kitaran surkea talla. Toki kelluva talla aina vaati tietyt omat temppunsa, mutta ei nyt mitään ihmetekoja kuitenkaan. :-)
 
Kitarassa kielet vetävät jollain voimalla tallan takaosaa eteen/ylöspäin ja jouset kitaran takana päinvastaiseen suuntaan. Eli jos pitää saada talla ylemmäs, pitää jousia löysätä. Ja jos alemmaksi, pitää jousia kiristää. Mitään muita suuntia ei ole, kuin vain nämä kaksi. Eli varsin simppeliä, joskin etenkin aluksi hieman aikaa vievää.
 

 

 
------------------------------
Kiinteä vs. Dive-only vs. kelluva
------------------------------
 
Useimmiten puhutaan vain kiinteästä ja kelluvasta,
eli unohdetaan tuo kätevä välimuoto:
 
* Kiinteä, fixed: talla ei liiku mihinkään suuntaan.
 
* Dive-only (en keksinyt hyvää suomennosta): talla liikkuu lepoasennostaan vain ylös, eli siis vireen kannalta vain alas.
 
* Kelluva, floating: talla liikkuu lepoasennostaan ylös ja alas, eli tallan takaosan kannalta ajateltuna se kelluu vapaasti kielten ja jousien varassa. Tallan etuosa on aina tuettu johonkin kiinteään (2 tolppaa, 6 ruuvia tms.).
 
Tämän kolmiportaisen jaottelun kannalta on aivan sama, että onko kyseessä Tobacco Burstin värinen 6-ruuvisella vintage-tallalla varustettu strato, vaiko uutuuttaan kiiltelevä 7-kielinen neonvihreä Ibanez Edge-tallalla varustettu superstrato. Helppo muistisääntö: kelluva talla on kelluva silloin kun se kelluu. Enemmän tai vähemmän jäykästi, mutta kuitenkin.
 

 

 
Varsinkin Floyd Rose -tyyppiset tallat asennetaan joskus dive-onlyksi, eli niin että normaalisti talla lepää esimerkiksi kitaran bodya vasten. Tälläisiksi osa kitaroista alunperinkin suunnitellaan.
Jos kampeen ei koske, toimii kitara käytännössä aivan kuin kiinteätallainen. Eli venytykset pysyvät aivan yhtä vireessä jne. Vireenkin voi laskea ilman säätötoimenpiteitä Drop-D:ksi, DADGAD:ksi tai vaikkapa Open G:ksi.
Eräs tunnetuimpia pääosin dive-onlyksi asennettua tallaa käyttävistä kitaristeista on Eddie Van Halen. Eli hän siis soittaa useimmiten floikalla, mutta erittäin harvoin kelluvalla tallalla.
 
Dive-onlyksi asennettuna jopa halpiksen ns. "tinafloikkakin" saattaa pitää vireen mainiosti, kunhan vain kitarassa on toimiva lukkosatula. Tai riittävän hyvin toimiva, eli siis takeltelematon perinteinen satula. Mikä lienee halpiksissa lähinnä toiveajattelua. Muussa tapauksessa vireessä pysyminen saattaa olla yhtä heikkoa tai jopa heikompaa dive-onlyna, kuin kelluvassa tilassa. Siis silloin, kun kampea käytetään.
Jos kammen ottaa kokonaan irti, ei tällä asialla ole merkitystä, vaan toiminta vastaa kiinteätallaista (kunhan vain jouset on säädetty riittävän kireälle). Näin on myös stratocasterin tapaisissa kitaroissa, joissa on se 6-ruuvinen ns. vintage-talla.
 

 
Melkeinpä minkä tahansa kelluvan tallan saa modattua niin dive-onlyksi, että avaa sen luukun kitaran takaa ja ruuvaa jousien väliin puupalikan tms. esteen niin, että tallassa kiinni oleva blokki (se, jossa jousten toiset päät ovat kiinni) normaalisti lepää sitä puupalikkaa vasten. Tästä esteestä johtuen talla liikkuu vain yhteen suuntaan lepoasennostaan, eli kammesta alas kohti mikkejä painamalla voi laskea virettä, mutta toiseen suunta kampi ei blokin vuoksi liiku.
Myös tälläinen metallinen Tremolo Stopper toimii: http://www.fu-tone.com/catalog/imag … lostoppers/tremolostopper_lrg_2.jpg
 
Bodyyn kiinni ruuvattu, täysin piilossa oleva blokki/stoppari ei tipu missään tilanteessa. Eikä ratkaisu kuitenkaan ole lopullinen, ellei niin haluta. Eli kunhan ruuvaa pari ruuvia irti, on talla on taas vapaasti kelluva.
Joku pelle peloton laittoi kitaraansa puupalikan sijaan muutaman euron työntösalvan, eli "köyhän miehen Tremol-No:n". Samahan se on mikä sen homman hoitaa, kunhan se vain toimii.
 

 

 
Toki täysin kiinteäksi blokatulla tallalla on se etu, että normaalia korkeampikaan vire (esim. E:stä F:ään vaihtaminen) ei vaadi mitään tavallisesta poikkeavia erityistoimenpiteitä. Tokihan kaikki kitarat säädetään ensisijaisesti yhtä virettä ja yhdenlaista kielisettiä varten (kaularauta, intonaatio, action).
Dive-onlyssa sen sijaan olisi todennäköisesti tarpeen ruuvata jouset hieman kireämmälle, jotta talla ei alkaisi kielten suuremman vedon vuoksi kellumaan. Ja kenties jouset vuosien varrella sen verran venyvät, että pieni kiristys on tarpeen, vaikkei yhtään mitään muutettaisikaan. Parin minuutin hommahan se tosin on, koska sinne päin tarkkuus riittää, toisin kuin kelluvan tallan kohdalla.
 
Kenties oikein tiukasti kiinteäksi blokattu talla tarjoaa pientä etua sustainin kannalta tms., kenties ei. Eli en ole kokeillut. Ja kenties on veilä jotain muutakin etua yksinkertaisuuden ja maksimaalisen helppouden lisäksi, joka ei nyt tule mieleen. Tosin aika monille jo nämä edut riittävät perusteluksi. :-)