| Aihe: Missä ne kovat uudet rokkibändit on? | |
|---|
|
Näin Joulun jälkeen on kinkkupäissään intoa Dijon-sinapin suosiollisella avustuksella hieman avautua. Nimittäin kysymällä, mitä vittua?
Olen tässä muutamankin tovin jo miettinyt minulle niin rakkaan musiikin tyylilajin, eli bändilähtöisen rockin (oli se sitten kevyttä, heviä, metallia, muovia tai puuta..) melko täydellistä katoamista. Nimittäin siis sellaisten bändien osalta, jotka tekevät itse musiikin, soittavat sen levylle ja sitten levyjä myydään kaupassa (oli se sitten nettikauppa tms..). Sitten nämä ryhmittymät menevät keikalle ja ihmiset maksavat pääsylipuistaan päästessään katsomaan ihmisten toisille ihmisille tekemää ja soittamaa musiikkia.
Paskan marjat. Tai siis ei ihan.. Onhan minunkin tuttavapiirissäni useita tällaisia bändejä, joiden jäsenet sitten rahoittavat harrastustoimintaansa (koska vanhojen 70-80 lukujen rokkibiisien soitosta levyversioiden mukaan maksetaan rahalla..) soittamalla muiden ihmisten noin 30-40 vuotta sitten levyttämiä biisejä. Jotka muuten olivat silloin 30-40 vuotta sitten jonkun bändin jotain biisejä, mutta ilmeisesti tuohon aikaan ei tarvinnut pelata varman päälle keikkapaikan omistajana, bändin liiderinä tai keikkamyyjänä.
No mutta onhan niitä kansainvälisen tason stadionbändejä vielä, jotka soittavat omia biisejään. No totta kai on. AC/DC, Deep Purple , Bon Jovi, Bruce Springsteen, Metallica, Megadeth.. Joista tuorein, eli viimeksi mainittu lienee soittanut ensimmäiset keikkansa melko tarkkaan 30 vuotta sitten.
Oman materiaalin säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen, äänittäminen ja julkaisu on jonkin verran aikaa viepää puuhaa. Varsinkin, kun noin 100% tuntemistani muusikoista (tai edes sellaisista satunnaiskeikkailijoista, kuten allekirjoittanut) joutuvat henkensä pitimiksi tekemään töitä, koska sossun tuilla ei pahemmin maksella reenisten vuokria, studiokuluja tai edes oikeastaan uusia kitarankieliä vahvistimen putkirempasta nyt puhumattakaan. Niin.. ja syödäkin pitäisi. Tämä sitte väistämättä johtaa siihen, että kivoja jeppejä tekemään omaa musiikkia, siten, että siihen panostetaan, tekemiseen käytetään aikaa ja hoonataan samalla omaa ammattitaitoa, on melko hankala löytää. Varsinkaan kun siitä ei todennäköisesti tule ikinä pääsemään omilleen rahallisesti, eikä se nyt aina niin vitun kivaakaan ole. Tokihan siihen omalla kohdallani vaikuttaa se että olen täysi diiva, natsi ja mulkvisti.
Tokihan se on turvallista ja helppoa kuunnella niitä samoja vitunaikaisia renkutuksia. (no joo joo.. on ne vanhat Zeppelinit, Purplet, Rainbowt, GnR:t ja Whitesnaket vitun kovia lättyjä, herneet pois nenästä..) Uuden kuunneltavan etsimiseen tarvitsee kuitenkin tehdä jotain itsekin, eikä vain kuunnella idolstuomari, yleisnero ja suomen kielen kunniaprofessori Jone "vitun" Nikulan valmiiksi pureskelemia mielipiteitä milloin mistäkin jutusta kuinka se on nyt "kovinta shittiä ikinä". Edellinen ihan helvetin kovaan nosteeseen omalla musallaan päässyt jeppe taitaa Suomessa olla Anssi Kela ja 2000-luvun kovin lähes uusi rokkibändi suomessa taisi olla nimeltään Maija Vilkkumaa. Siinäkin sillä laulajalla oli munaa ihan itse tehdä biisinsä.
Sopivana aasinsiltanahan tässä päästään idolsiin. Jumavitunlauta miten hieno ohjelmaformaatti. Siis kaupallisesti. Pari valtakunnallista b- ja c-luokan juoru- ja iltapäivälehteä valjastetaan jauhamaan jonninjoutavaa paskaa "upeista suorituksista" ja laatimaan ennusteita "uuden supertähtiartistin" synnystä. Itse muistan voittajista nimeltä Hanna Pakarisen (koska se oli ensimmäinen voittaja) ja Ari Koivusen. Koivusen sen takia, että takavuosina Imatralla kebabia syödessäni eräs pöytäseurueemme jäsen sivisti minua kertoen, että viereisessä pöydässä istuvan laihan ja lyhyen tytön nimi on Ari Koivunen ja kertomalla, että se on ollut idolsissa.
Ei ihme että kaiken pakkosyötetyn paskan keskellä jää melko vähän tilaa ihmisten ihan oikeille hengentuotteille, koska perusyleisö menee sieltä mistä aita on matalin ja ostaa sitä paskaa, mikä nyt kullakin hetkellä sattuu olemaan eniten tyrkyllä. En toisaalta minäkään osaa mainita nimeltä muita puutarhalannoitteita kuin Biolanin kanankakan, koska sitä mainostettiin telkkarissa aikoinaan ihan perkeleesti.
Onneksi kukaan ei tästä vitunaikaisesta narinastani perusta paskaakaan. Oikeastaan ainoa ajatus, jota tämä kirjoitus varmaan kenessäkään harvoista lukijoista herättää on se, että kirjoittaja on vajaaälyinen wannabe rokkistara ja lisäksi vielä katkeroitunut mulkku. Eikä se soittaakaan osaa, saati sanoittaa tai säveltää. Todennäköisesti olette oikeassa senkin suhteen, en vain huomaa sitä itse. Toisaalta kenelläkään ei ole vielä ollut pokkaa sanoa sitä minulle päin naamaa.
"Nuori vihainen tosi cool rockmies" - Big Papa | |
Lähdetään nyt tästä perusparadoksista.
Jengi haluu kuulla vanhan koulukunnan rokkia. -> Teet semmoista -> Kopioit vanhoja
Olet kiinnostunut kokeilla erilaista rokkia -> Teet semmoista -> Jengille ei kelpaa, koska ei muistuta vanhempaa rokkia.
Ihmekös tuo, että muissa skeneissä on paljon kiinnostavempaa uutta kamaa, kun on avomielisempiä kuuntelijoita. Joskin, muissakin genreissä on niitä jääriä muttei munsta niin pahoja ku rokin saralla. Voisi siis todeta, että monessa skenessä jengi haluaa kuulla vain vanhaa ja tuttua musaa uusilla sanoilla. "Se on kyllä helevetin hyvä asia että sie oot pasisti etkä laulaja" - Karvamammutti
Kuuntelen tämmöistä | |
Juzpe: Näin Joulun jälkeen on kinkkupäissään intoa Dijon-sinapin suosiollisella avustuksella hieman avautua. Nimittäin kysymällä, mitä vittua?
Olen tässä muutamankin tovin jo miettinyt minulle niin rakkaan musiikin tyylilajin, eli bändilähtöisen rockin (oli se sitten kevyttä, heviä, metallia, muovia tai puuta..) melko täydellistä katoamista. Nimittäin siis sellaisten bändien osalta, jotka tekevät itse musiikin, soittavat sen levylle ja sitten levyjä myydään kaupassa (oli se sitten nettikauppa tms..). Sitten nämä ryhmittymät menevät keikalle ja ihmiset maksavat pääsylipuistaan päästessään katsomaan ihmisten toisille ihmisille tekemää ja soittamaa musiikkia.
Paskan marjat. Tai siis ei ihan.. Onhan minunkin tuttavapiirissäni useita tällaisia bändejä, joiden jäsenet sitten rahoittavat harrastustoimintaansa (koska vanhojen 70-80 lukujen rokkibiisien soitosta levyversioiden mukaan maksetaan rahalla..) soittamalla muiden ihmisten noin 30-40 vuotta sitten levyttämiä biisejä. Jotka muuten olivat silloin 30-40 vuotta sitten jonkun bändin jotain biisejä, mutta ilmeisesti tuohon aikaan ei tarvinnut pelata varman päälle keikkapaikan omistajana, bändin liiderinä tai keikkamyyjänä.
No mutta onhan niitä kansainvälisen tason stadionbändejä vielä, jotka soittavat omia biisejään. No totta kai on. AC/DC, Deep Purple , Bon Jovi, Bruce Springsteen, Metallica, Megadeth.. Joista tuorein, eli viimeksi mainittu lienee soittanut ensimmäiset keikkansa melko tarkkaan 30 vuotta sitten.
Oman materiaalin säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen, äänittäminen ja julkaisu on jonkin verran aikaa viepää puuhaa. Varsinkin, kun noin 100% tuntemistani muusikoista (tai edes sellaisista satunnaiskeikkailijoista, kuten allekirjoittanut) joutuvat henkensä pitimiksi tekemään töitä, koska sossun tuilla ei pahemmin maksella reenisten vuokria, studiokuluja tai edes oikeastaan uusia kitarankieliä vahvistimen putkirempasta nyt puhumattakaan. Niin.. ja syödäkin pitäisi. Tämä sitte väistämättä johtaa siihen, että kivoja jeppejä tekemään omaa musiikkia, siten, että siihen panostetaan, tekemiseen käytetään aikaa ja hoonataan samalla omaa ammattitaitoa, on melko hankala löytää. Varsinkaan kun siitä ei todennäköisesti tule ikinä pääsemään omilleen rahallisesti, eikä se nyt aina niin vitun kivaakaan ole. Tokihan siihen omalla kohdallani vaikuttaa se että olen täysi diiva, natsi ja mulkvisti.
Tokihan se on turvallista ja helppoa kuunnella niitä samoja vitunaikaisia renkutuksia. (no joo joo.. on ne vanhat Zeppelinit, Purplet, Rainbowt, GnR:t ja Whitesnaket vitun kovia lättyjä, herneet pois nenästä..) Uuden kuunneltavan etsimiseen tarvitsee kuitenkin tehdä jotain itsekin, eikä vain kuunnella idolstuomari, yleisnero ja suomen kielen kunniaprofessori Jone "vitun" Nikulan valmiiksi pureskelemia mielipiteitä milloin mistäkin jutusta kuinka se on nyt "kovinta shittiä ikinä". Edellinen ihan helvetin kovaan nosteeseen omalla musallaan päässyt jeppe taitaa Suomessa olla Anssi Kela ja 2000-luvun kovin lähes uusi rokkibändi suomessa taisi olla nimeltään Maija Vilkkumaa. Siinäkin sillä laulajalla oli munaa ihan itse tehdä biisinsä.
Sopivana aasinsiltanahan tässä päästään idolsiin. Jumavitunlauta miten hieno ohjelmaformaatti. Siis kaupallisesti. Pari valtakunnallista b- ja c-luokan juoru- ja iltapäivälehteä valjastetaan jauhamaan jonninjoutavaa paskaa "upeista suorituksista" ja laatimaan ennusteita "uuden supertähtiartistin" synnystä. Itse muistan voittajista nimeltä Hanna Pakarisen (koska se oli ensimmäinen voittaja) ja Ari Koivusen. Koivusen sen takia, että takavuosina Imatralla kebabia syödessäni eräs pöytäseurueemme jäsen sivisti minua kertoen, että viereisessä pöydässä istuvan laihan ja lyhyen tytön nimi on Ari Koivunen ja kertomalla, että se on ollut idolsissa.
Ei ihme että kaiken pakkosyötetyn paskan keskellä jää melko vähän tilaa ihmisten ihan oikeille hengentuotteille, koska perusyleisö menee sieltä mistä aita on matalin ja ostaa sitä paskaa, mikä nyt kullakin hetkellä sattuu olemaan eniten tyrkyllä. En toisaalta minäkään osaa mainita nimeltä muita puutarhalannoitteita kuin Biolanin kanankakan, koska sitä mainostettiin telkkarissa aikoinaan ihan perkeleesti.
Onneksi kukaan ei tästä vitunaikaisesta narinastani perusta paskaakaan. Oikeastaan ainoa ajatus, jota tämä kirjoitus varmaan kenessäkään harvoista lukijoista herättää on se, että kirjoittaja on vajaaälyinen wannabe rokkistara ja lisäksi vielä katkeroitunut mulkku. Eikä se soittaakaan osaa, saati sanoittaa tai säveltää. Todennäköisesti olette oikeassa senkin suhteen, en vain huomaa sitä itse. Toisaalta kenelläkään ei ole vielä ollut pokkaa sanoa sitä minulle päin naamaa.
Kyllä sä ihan silkkaa asiaa puhut, plussaa läks | |
Marc Biolan mainittu!!
"Nyt tarjoan sinulle virtuaalioluen kirjoituksesi johdosta, kippis!" - jazzmies |  shuffle
27.12.2013 19:40:45 (muokattu 27.12.2013 19:43:34) | |
|
Aloittajalla erittäin hyvä kirjoitus siellä.
Dave Lindholm jorisi äsken Soundissa jotenkin siihen tyyliin, että "70-80 luvuilla tää touhu oli iisiä ja kivaa, kun musikantit oli joviaaleja ja toverillisia toisiaan kohtaan"
Tuo Idols on tehnyt hommalle kyllä helvetisti hallaa, korottamalla yksilön jatkuvasti kokonaisuuden yläpuolelle. Rock, biisienteko, jne on sitä että ihmiset kommunikoivat toistensa kanssa ja laittavat itsensä likoon. Kokonaisuuden summa on suurempi kuin yhdenkään yksilön. Sellainen luonteva yhteistyö ihmisten kanssa on nykyään vaikeaa.
Ehkä rockin aika vain on ohi massojen viihteenä. Hommasta on tullut monelle sellaista akateemista oikein suorittamista, rock lähestyy klassisen musiikin asennetta koko ajan. Halutaan soittaa virheettömästi, provosoimatta ja vanhojen mestareiden teoksia "kuluttajille", jotka vaativat kunnollisuutta ja korrektiutta. Kaikki haluavat olla nykyään niin korrekteja, mutta taide ei synny korrektiudesta, vaan repimisestä auki. Nykyäänhän countrya kutsutaan taidemusiikiksi, kun sen tekstimaailma on toisinaan sellaista aikuista humanismia, vähän kuin Eppu Normaalilla. Heikkojen puolelle asettumista. Sitä harva uskaltaa enää harrastaa, kaiken tämän pinnallisen suvaitsevaisuuden keskellä.
Klassinen, kova rokkibändi kohtaisi nykyään todennäköisesti samanlaista halveksuntaa ja pöyristymistä, kuin joskus 60-luvulla. Tai sitten vain kyynisen hiljaisuuden. Emmätiä. | |
En lukenut kaikkea sisältöä, mutta vastaan kysymykseesi. Tässä on yksi.
http://www.youtube.com/watch?v=57RXOyxiZX8 | |
En saanut aloitusviestistä irti mitään järkevää pointtia. Kyllähän niitä kovia rock-bändejä löytyy siinä missä ennenkin, kun vain jaksaa etsiä. Suosittelen kyllä laajentamaan musiikkimakua myös sen rockin ulkopuolelle, niin kuunneltavaa löytyy vieläkin enemmän. | |
Itse ihmettelen sitä miten yksiulotteisia moni rokkibändi nykyään on. Bändi x sanoo, että diggaa 70-luvun rokki- ja hevibändejä, mutta kaikki sen biisit kuulostavat samalta. Zeppelinin materiaalista kolmasosa on akustista ja monissa biiseissä kosiskellaan muitakin genrejä ku bluussia. Purple on rokkihittiensä lisäksi tehnyt psykedeelistä poppia, progehtavaa kamaa, funkannut kovasti ja vieraillut jopa ihan täysin "klassisissa" maisemissa. Sabbathista kuuluu laaja vaikutteiden kirjo Beatlesista jatsiin. Van Halenin homma koostuu sen kasarihomman lisäks isosta määrästä kaikenlaisesta hupsuttelusta ja pastisseista. Guns n' Roses on hard rock goes punk goes blues goes pop goes ymsyms eikä mitään pelkkää riffittelyä ja kiljumista.
Tuntuu siltä, että kun lähdetään tietoisesti tietynlaista musiikkia soittamaan, niin jokainen bändisukupolvi ottaa sen osan esikuvastaan, mikä on näennäisesti "se juttu" tai jotenkin helpoiten käsillä tai "oleellisinta", kunnes lopulta käsillä on jotain tosi tylsää. | |
Mastodon. Ehkä muitakin.
20.8. 22:54:21 NEVÖ FOGET // Kuivakka, englantilaistyyppinen huumori ei nyt auta. |  Juzpe
27.12.2013 20:02:18 (muokattu 27.12.2013 20:03:47) | |
|
Dave Lindholm jorisi äsken Soundissa jotenkin siihen tyyliin, että "70-80 luvuilla tää touhu oli iisiä ja kivaa, kun musikantit oli joviaaleja ja toverillisia toisiaan kohtaan"
Tuo Idols on tehnyt hommalle kyllä helvetisti hallaa, korottamalla yksilön jatkuvasti kokonaisuuden yläpuolelle. Rock, biisienteko, jne on sitä että ihmiset kommunikoivat toistensa kanssa ja laittavat itsensä likoon. Kokonaisuuden summa on suurempi kuin yhdenkään yksilön. Sellainen luonteva yhteistyö ihmisten kanssa on nykyään vaikeaa.
Asian ytimessä on myös Isokynä. Lisäisin vielä tähän, että nykyisin osa muusikoistakin on muka-joviaaleja, eli hymyillään kun tavataan, päin naamaa ollaan oksettavan korrekteja ja selän takana puhutaan paskaa. Selkärangattomia nilkkejä siis. Ainakaan itse en suutu siitä jos joku ilmoittaa päin namaa ettei pidä allekirjoittaneen naamasta, tyylistä, vaatetuksesta, musiikista tai tavastani esittää asioita. Se, että aiheesta käydään keskustelua silloin kun en ole paikalla, kertoo mielestäni enemmän keskustelijoista kuin allekirjoittaneesta.
Nykyisin ne "kansanäänestyksellä" valitut starat ovat vaan niin "vitun kovia ja lahjakkaita" (koska sitä on koko formaattioksennuksen tuotantokauden ajan toistettu lehdissä ja telsussa, vaikka kyseessä olisi pari keskinkertaista karaokevinkujaa) ettei tavallisella asiaa koko ikänsä "kellarissa" harrastaneella ole mitään mahdollisuutta päästä samalle tasolle. Markkinointi ja kusetusbudjetti on Nikulan jengillä "hieman" eri luokkaa, kuin sillä omaa musiikkiaan 10 vuotta kellarissa vääntäneellä yksilöllä. Idolsiin EI KUKAAN mene kilpailemaan siitä syystä että haluaisi tehdä musiikkia, vaan siitä syystä, että haluaa omat 15 minsaa valokeilassa. Ne jotka haluavat tehdä musiikkia tekevät yleensä musiikkia ja ne jotka harrastavat julkisuushuoraamista, huoraavat julkisuudessa. Joidenkin lähteiden mukaan mm. Johanna Tukiainen on tanssija...
http://www.youtube.com/watch?v=57RXOyxiZX8
Kiitos tästä jäsen Sappineste.
"Nuori vihainen tosi cool rockmies" - Big Papa |  maelstorm
27.12.2013 20:07:14 (muokattu 27.12.2013 20:09:13) | |
|
omaan makuun ja muistiin nyt on todella hyviä suomalaisia rokkikoneita toiminnassa, parempi tilanne kuin koskaan muistan olleen kokonaisuudessaan.
jos ei oma "rokinlöytökyky" tavoita anssi kelan tai maija vilkkumaan tunnettavuuden alla tapahtuvaa elämää niin ei mielestäni ole mitään varaa valittaa mistään. | |
Mastodon on paskaa mölinää. Rival Sons on paljon kovempi, koska se kuulostaa siltä miltä rokkibändin pitääkin, eli Lets Tseppeliiniltä. Niin se vaan menee. | Juzpe
27.12.2013 20:10:00 (muokattu 27.12.2013 20:15:13) | |
|
omaan makuun ja muistiin nyt on todella hyviä suomalaisia rokkikoneita toiminnassa
Saisikohan listaa näistä. Menen sitten katsomaan keikkoja ja kyselemään, että maksoiko keikkapaikka oikein rahalla... jos vastaus on ei, niin kysäsen, että missäs coverbändeissä jätkät vetää.
jos ei oma "rokinlöytökyky" tavoita...
No tuota... taisin lähinnä tarkoittaa sitä, että se hyvä rokki jota pitäisi vaivautua etsimään, ei ole tekijöilleen taloudellisesti kannattavaa, vaan rahat liikkuu vanhoissa akteissa ja formaattioksennuksessa.
"Nuori vihainen tosi cool rockmies" - Big Papa |  Alfons Åberg
27.12.2013 20:12:10 (muokattu 27.12.2013 20:14:26) | |
|
Jokapaikanapina: Itse ihmettelen sitä miten yksiulotteisia moni rokkibändi nykyään on. Bändi x sanoo, että diggaa 70-luvun rokki- ja hevibändejä, mutta kaikki sen biisit kuulostavat samalta. Zeppelinin materiaalista kolmasosa on akustista ja monissa biiseissä kosiskellaan muitakin genrejä ku bluussia. Purple on rokkihittiensä lisäksi tehnyt psykedeelistä poppia, progehtavaa kamaa, funkannut kovasti ja vieraillut jopa ihan täysin "klassisissa" maisemissa. Sabbathista kuuluu laaja vaikutteiden kirjo Beatlesista jatsiin. Van Halenin homma koostuu sen kasarihomman lisäks isosta määrästä kaikenlaisesta hupsuttelusta ja pastisseista. Guns n' Roses on hard rock goes punk goes blues goes pop goes ymsyms eikä mitään pelkkää riffittelyä ja kiljumista.
Hyvä pointti. Silloin kun diggailu osuu vain jollekin tietylle sektorille, musiikillinen otos kapenee koko ajan. Noistakin ensin mainitun kohdalla huomaa että Jimmy Pagen soitossa, vaikka jokseenkin kulmikas kitaristi onkin, folk ja nimenomaan brittein saarten folk on ollut melko tasavertaisessa osassa sen 60-luvun puolivälin r&b:stä jalostuneen hardrockin kanssa.
Juzpe: Saisikohan listaa näistä. Menen sitten katsomaan keikkoja ja kyselemään, että maksoiko keikkapaikka oikein rahalla... jos vastaus on ei, niin kysäsen, että missäs coverbändeissä jätkät vetää.
Vaikka tässä on pointtia, mun mielestä tää on osittain turhaa uliulia. Ei 60-luvulla ollut montakaan rockbändiä Suomessa jotka eivät olisi joutuneet veivaamaan tangoa saadakseen mitenkään sitä omaa juttuansa tuotua sivutoimisesti esille.
"Linkkejä artikkeleihin tai tutkimuksiin, joissa Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi" -Jazzmies | |
JIRPPI: En saanut aloitusviestistä irti mitään järkevää pointtia. Kyllähän niitä kovia rock-bändejä löytyy siinä missä ennenkin, kun vain jaksaa etsiä. Suosittelen kyllä laajentamaan musiikkimakua myös sen rockin ulkopuolelle, niin kuunneltavaa löytyy vieläkin enemmän.
Ennen vanhaan ne mun suosikkirock-bändit olivat laajentaneet ilmaisunsa "rockin" ulkopuolelle ja tekivät ihan sitä mikä itseä huvitti. Nälkä niillä bändeillä silloinkin tuli ja varmaan silloinkin olisi itsensä ruokkinut helpommin soittamalla Elvistä vanhuksille. Silloin vaan business oli halukas löytämään niitä "uusia supertähtiä".
Nykyisin business on halukas löytämään tavan jolla vanhat kappaleet myydään uudestaan. Ei ihmiset halua kuulla Idols-artistin omaa tuotantoa koska uuteen tutustuminen vaatii aikaa. Ihmiset haluavat kuulla kuinka lähelle alkuperäistä tulkintaa Idols-artisti pääsee.
En millään usko etteikö nykyisinkin löytyisi niitä bändejä jotka ovat valmiit näkemään nälkää. Business ei vain halua olla sellaisten artistien takana. | |
Räjäyttäjät.
"There are no good guns. There are no bad guns. Any gun in the hands of a bad man is a bad thing. Any gun in the hands of a decent person is no threat to anybody -- except bad people..." -Charlton Heston | Juzpe
27.12.2013 20:20:41 (muokattu 27.12.2013 20:25:53) | |
|
Nykyisin business on halukas löytämään tavan jolla vanhat kappaleet myydään uudestaan. Ei ihmiset halua kuulla Idols-artistin omaa tuotantoa koska uuteen tutustuminen vaatii aikaa.
Ja rahanteko on perkeleesti helpompaa sille massiinhöyläyssektorille (jota voi vaikka kutsua artistin "taustajoukoiksi") kun ei tarvitse tehdä töitä sen musiikin tekemiseksi. Lisäksi ovat saaneet "suuren yleisön" päät pehmitettyä sille tasolle, että kansan syvät rivit uskovat mitä tahansa paskaa kun sitä vaan syötetään riittävän monesta tuutista. Ihan sama homma on toki huomattavissa monella muullakin yhteiskuntamme sektorilla.
Investointina bändin kiinnittäminen on saatananmoinen riski. Bändeissä on monesti ihan itsenäiseen ajatteluun kykeneviä yksilöitä, joilla saattaa jopa olla mielipiteitä. Lisäksi bändien jätkät/muijat tykkäävät monasti toisistaan ja arvostavat toisiaan enemmän kuin massinhöylöysosaston Jonea, joka ei osaa kuin toistella jotain bisnesmantroja, juoda oikeissa hipoissa viinaa ja nuoleskella ihmisiä, muttei esimerkiksi soittaa edes ovikelloa.
Koita nyt niitä jätkiä/muijia saada ohjailtua tekemään tietynlaista formaattiin ja ennalta päätettyihin mantroihin ja manoslauseisiin sopivaa "taidetta".
"Nuori vihainen tosi cool rockmies" - Big Papa | phiit
27.12.2013 20:35:59 (muokattu 27.12.2013 20:36:21) | |
|
antnis: Mastodon on paskaa mölinää. Rival Sons on paljon kovempi, koska se kuulostaa siltä miltä rokkibändin pitääkin, eli Lets Tseppeliiniltä. Niin se vaan menee.
Just toisinpäin, Rival Sonsissa ei ole mitään omaa, turhaa tylsää läpsyttelyä. Mastodon sentään nykypäivän progelle hattua nostavaa omaperästä metallia. Ainoastaan juntit kuuntelee näitä tusinakierrätysretrobändeja joilla ei ole mitään annettavaa ja niitähän onneks suomesta löytyy :) | |
Juzpe: Ja rahanteko on perkeleesti helpompaa sille massiinhöyläyssektorille (jota voi vaikka kutsua artistin "taustajoukoiksi") kun ei tarvitse tehdä töitä sen musiikin tekemiseksi. Lisäksi ovat saaneet "suuren yleisön" päät pehmitettyä sille tasolle, että kansan syvät rivit uskovat mitä tahansa paskaa kun sitä vaan syötetään riittävän monesta tuutista. Ihan sama homma on toki huomattavissa monella muullakin yhteiskuntamme sektorilla.
En sano ettetkö olisi oikeassa. Toisaalta kansan syvien rivien mielipiteestä valittaminen on tylsää. Internet-aikakausi ja väestön vanheneminen on vaan vähän kehnompi yhtälö.
Ja kyllähän mäkin haluaisin telkkarista katsoa musiikkiohjelmia. Esimerkiksi Vain elämää olisi ollut todella kiinnostava jos niiden välisoopien tilalla olisi näytetty sitä kuin artisti, bändi ja tuottaja miettivät ja harjoittelevat kutakin esitystä. Toinen ohjelma mikä mua kiinnostaisi nähdä olisi sellainen jossa eri artisteja laitettaisiin bändikämpälle, annettaisiin muutama tunti aikaa tehdä uusi kappale ja laitettaisiin kamera päälle.
Jos musiikki on pakko ajaa sen koneiston läpi niin tekisivät sitten senkin kiinnostavammin. | |
phiit: Just toisinpäin, Rival Sonsissa ei ole mitään omaa, turhaa tylsää läpsyttelyä. Mastodon sentään nykypäivän progelle hattua nostavaa omaperästä metallia. Ainoastaan juntit kuuntelee näitä tusinakierrätysretrobändeja joilla ei ole mitään annettavaa ja niitähän onneks suomesta löytyy :)
Melkein, mutta ei ihan. Metalllia, omaperäistäkin, kuuntelevat juntit ja siksi se on suosittua Suomessa. Zeppelin-kierrätys ei vielä kerro kuuntelijastaan mitään :) | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
