| Aihe: Mitä soitat soundcheckissä? | |
|---|
 Exhausted
14.11.2013 18:37:59 (muokattu 14.11.2013 18:41:12) | |
|
Mitä soitat soundcheckissa, kun on sinun vuorosi säätää saundi kohdalleen? Jokaisella on varmaan oma tapansa päästä mukavuusalueelle, josta tietää että kaikki on hyvin. Joidenkin on pakko käydä aina kaikki mahdolliset saundit läpi, joillekin riittää yksi sointu. Jotkut jostain käsittämättömästä syystä soittavat koko soundcheckin ajan kitaraansa saadakseen saundin edes sinnepäin.
Itse yleensä pyrin soittamaan isoja sointuja säröllä, koska tällöin harmoninen sisältö on ehkä isoimmillaan verrattuna yksittäisiin säveliin tai puhtaaseen saundiin. Isoista särösoinnuista tietää yleensä aika nopeasti millainen saundin yleisluonne on, ja miten lujalla vahvari on. Lisäksi soitostani suuri osa on nimenomaan särösointuja.
Muut saundit melkein sitten asettuvat automaattisesti paikalleen kun särösoinnut on kohdallaan. Toki särön ja puhtaan välinen suhde tulee aina tarkistettua, mutta harvemmin siinä on korjaamista. Muuten pyrin pitämään mahdollisimman vähän aikaa meteliä, yleensä riittää ihan 5-15 sekunnin soittaminen ja säätö ennen miksaajan osuutta kitarakanavan tsekkaamisesta - parhaimillaan yhdestä lyhyestä soinnusta tietää että kaikki on kunnossa.
Aihe tuli mieleen oikeastaan siitä, kun mietin omassa bändissä tänä vuonna soittaneita kahta kitaristia. Toinen soittaa yleensä checkissä Explorerilla heviriffiä, toinen Telecasterilla jotain Pulliais-licksejä. Molemmilla varmaan se on juuri se oma tapa päästä tuttuun paikkaan, jossa tietää että saundi on kohdallaan.
Ei ole tarkoitus tehdä tästä pelkkää listausta esim. biisien tai laitteiden nimistä, vaan perustelut, osa-alueet, rituaalit ja fiilistelyt kiinnostaa enemmän. |
 fox
14.11.2013 19:07:49 | |
|
Exhausted:
Ei ole tarkoitus tehdä tästä pelkkää listausta esim. biisien tai laitteiden nimistä, vaan perustelut, osa-alueet, rituaalit ja fiilistelyt kiinnostaa enemmän.
Listaushan tästä tulee, ja eiköpä tää olis paremmin vaikka tuonne soittopuolelle sopinut??
Tulee vaan soundcheckistä mieleen vanha ja kulunutkin? tosielämän juttu..
Lavamiksaaja kysyi "ei-niin-kokeneen" bändin kaverilta että mitäpä tää haluais monitoriinsa. Kaveri totes että "Pistä vaikka jotain Black Sabbathia!" |
 Myrkky Nuoli
14.11.2013 19:41:19 (muokattu 14.11.2013 19:42:20) | |
|
Oon ainut kitaristi joten saundin on oltava tuhti ja iso, riffitkin on sitten sen mukaisia. Soitan soundcheckissä niitä omia riffejä, muutamaa eri tyylistä, jotta saa kokonaiskuvan. Yks tai kaks rokkilickiä on pakko heittää väliin, että tietää nuottien vinkuvan oikeella tavalla. Lavasaundit nyt oon veivannu jo valmiiks ennenku miksaaja rupee sen enempiä kuuntelemaan ja jätän salisaundit miksaajan vastuulle, ellei siellä jotain ihan hassuttelua oo tulossa. Eli en nyt sinällään soittele muutakun miksaajan mieliksi ja sillon soitan sitä mitä on luvassa myös keikalla, jotta saa parhaan mahdollisen kuvan hommasta. Ja oon naama kiinni sillon kun ei pyydetä soittamaan. Se on kauheeta katottavaa kun jätkät sooloilee lavalla ja miksaaja asettelee kämmentä naaman eteen. |
 LaMotta
14.11.2013 20:57:01 (muokattu 14.11.2013 21:16:41) | |
|
Säädän cleanin ja särön gainit keskenään tasapainoon. Bassonamiskaa pyörittelen paikkakohtaisesti suuntaan tai toiseen. Korvamonitoroinnin säätäminen vie oman aikansa, että kuulee myös muiden soitosta jotain. Laulaja pitää kuulua hyvin. Yhdestä kolmeen kappaletta pläjäytetään yleensä. Meillä on aina miksaaja mukana.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." |
|
Tässä nyt varmaan haettiin sitä, että miten soundcheck yleensäkin tehdään, eikä listaa soitettavista biiseistä tai riffeistä...?
Mutta itse pistän vehkeet paikalleen. Yleensä vahvari itselle/bändille monitoriksi. Ja sitten muutama riffi ja sointu, että särö/puhdas balanssiin. Ja jotain keikkabiisiä soitetaan sen verran, että kaikki kuulee toisensa. Ja jos hyvä tuuri käy ja paikalla on miksaaja/äänimies, niin sitten tietysti em. lisäksi, mitä hän haluaa...
Ammattilaiset voisi myös kertoilla jotain mojovia vinkkejä meille amatööreille... ;)
Gyl sunkka maar oikke met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks. |
|
Laulava Kylätohtori: Tässä nyt varmaan haettiin sitä, että miten soundcheck yleensäkin tehdään
Tähään on aika simppeliä: kasaa romut ja kytke kaikki heti kun mahdollista ja putket vaikka lämpiää valmiiks. Sit kun sanotaan et teidän tsekin aika niin saundit kuntoon jos ne kuulostaa treenisasetuksilla väärältä ja heti kun homma ok ni volume nollaan ja hyst. Hyst sit niin kauan et pyydetään soittamaan jotain. Jos miksaaja ei pyydä erikseen soittamaan koko bändinä niin sit sanotaan, että haluttas soittaa et saa lavabalanssin kohilleen. Jos kaipaa monitoriin jotain lisää (jos on monitoreja) - niin pyydetään, eläkä oottele et erikseen kysytään. Itelle soundcheckit on kyllä niin epämaaginen ja arkinen homma kun mahollista ja se hoidetaan alta pois niin äkkiä kun mahollista. |
LaMotta
14.11.2013 21:47:25 (muokattu 14.11.2013 21:47:39) | |
|
Myrkky Nuoli: Itelle soundcheckit on kyllä niin epämaaginen ja arkinen homma kun mahollista ja se hoidetaan alta pois niin äkkiä kun mahollista.
Itse taas haluisin aina tehdä sen niin hyvin kuin mahdollista, koska soitto on melkeinpä täysin korvamonitoroinnin varassa.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." |
|
Laulava Kylätohtori: Tässä nyt varmaan haettiin sitä, että miten soundcheck yleensäkin tehdään, eikä listaa soitettavista biiseistä tai riffeistä...?
Lähinnä se ajatus lähti siitä kun tajusin että soittokavereillani on aina tietyt jutut mitä he soittavat checkissä saatuaan vahvistimestaan ääntä pihalle, ja pohdin onko kaikilla jokin vakiojuttu jolla voi yksiselitteisesti testata onko saundi ja fiilis kohdillaan.
Ehkä tässä oli myös pieni ajatus jakaa hyödyllistä tietoa aloitteleville tyypeille.
Myrkky Nuoli: Itelle soundcheckit on kyllä niin epämaaginen ja arkinen homma kun mahollista ja se hoidetaan alta pois niin äkkiä kun mahollista.
Näinhän se on, mutta pikku jipoilla sitä saa kehitettyä eteenpäin. Esim kun testataan monitoribalanssia, ei tarvi soittaa aina koko biisiä, vaan voidaan pysähtyä vaikka ekan kertsin jälkeen ja katsoa onko kellään korjattavaa. Sitten korjataan ja jatketaan eteenpäin. Bändille olisi myös hyvä pitää jokin vakiobiisi jota soittaa tsekissä, jota voisi käyttää kalibraationa. Tsekkibiisissä toki pitää olla myös esimerkiksi taustalauluja, tai muuta, jota ei ole joka biisissä. |
 Osteri
14.11.2013 22:27:59 (muokattu 14.11.2013 22:32:24) | |
|
Kamat lavalle ja johdot kiinni. Vahvistin bändille päin ja treeniksen volumit kohdilleen. Omasta soundista saattaisin kokeilla vaikka "Owner of a lonely heart" riffillä kun sillä saa särötettynä aika napakan kuuloisen. Laulumikkiin on mennyt "Long and winding road" jokusen kerran sillai hienosti tunteella venytettynä. Jos on paikassa miksaaja, niin sitten samaa settiä mutta hänen ohjeidensa järjestyksessä tietenkin.
Lopuksi koko joukolla pikku pätkä jotain yhteistä säröbiisiä ja pätkä toista kirkkaamilla sävyillä. Taitaapa olla niin että niitä yhteisiä laulutasoja lopulta eniten hierotaan kohdallen. Kun on valmista niin syömään - sehän se tavoite kuitenkin on.
Kirjoitan.....siis ehkä en just nyt soita.... |
|
Soundeja harvemmin tulee ruuvailtua jos nyt tila ei aiheuta mitään erikoista. Meillä kahen kitaran heviorkestissa tehään yleensä niin, että vahvistimet suunnataan reunoilta lavallepäin, eikä kitaroita oteta monitoreihin ollenkaan, koska varsinkin paskoilla monitoreilla koko homma menee muuten puuroks.
Kitaran lavavolumen katon rumpucheckin aikana kuntoon. Kun oma kitara kuuluu ittelle suurinpiirtein yhtä lujaa kuin virveli niin ollaan aika lähellä totuutta. Tähän ei mee kuin max. kaks sekuntia, joten sillä ei vielä yleensä saa pahaa silmää miksaajalta :) Ite kitaratsekki kestää tutun miksaajan kanssa yleensä noin 5-15 sekuntia. Lisäks yleensä miksaaja pyytää molempia kitaroita soittamaan kimpassa jotain, että saa vähän aseteltua niitä omille tonteilleen taajuuskaistassa.
Ennen checkiä ollaan yleensä sovittu bändin kanssa joku soitettava biisi. Mielellään semmonen missä tulis kaikki oleelliset elementit monitorisoundien säätöä varten. Jos mitään erikoista ei tuu vastaan niin näillä mennään. Toki jos aikaa on, voi säätää ja kikkailla enemmänkin, mutta harvoimpa sitä ylimäärästä hirveesti on. Sitä paitsi keikalla sitten kaikki on kuitenkin toisin. Sen kanssa on elettävä ja luotettava, että miksaaja pitää saliäänen kuosissa. "When they say less is more, that is bullshit. Less is less and more is more. Simple as that." -Yngwie Malmsteen
www.DREAMTALE.org |
Myrkky Nuoli
15.11.2013 00:20:12 (muokattu 15.11.2013 00:20:48) | |
|
LaMotta: Itse taas haluisin aina tehdä sen niin hyvin kuin mahdollista, koska soitto on melkeinpä täysin korvamonitoroinnin varassa.
Tämä on kyllä erittäin ymmärettävää. Ite soitan yleensä naurettavan lujaa ja muut sen mukana, enkä tartte monitoreihin juuri mitään, paitsi sillon kun laulan ni sit tietysti on omat kitarat ja laulut oltava balanssissa. Triossa lähinnä keikkaillut ja sillon se on erittäin helppo juttu. No akustisen folkkibändin kanssa meni kyllä helkkarin hankalaks jos ei kontrabasso kuulunut kun se korvas perkussiot. Sen bändin kanssa on tullut tehtyä checkit huolella. |
 Jucciz
15.11.2013 02:10:12 (muokattu 15.11.2013 02:11:24) | |
|
Yleensä soitan Telecasterilla A-duurin "välimallin soundilla". Se ei oo ihan puhdas eikä myöskään iso stadionrokkisärö, mutta se kertoo riittävän hyvin, missä mennään.
Jos tekninen toteutus kiinnostaa, polkaisen laudasta Mad Professor Sweet Honey Overdriven päälle, valitsen Telecasterista tallamikin ja tempaisen edellä mainitun A-duurisoinnun. Jos soundaa omaan monitoriin siltä miltä pitääkin, kiitän miksaajaa ja poistun takahuoneeseen odottaman keikkaa. Keikasta tulee hyvä ja kitarasoundi on kohdallaan. Vahvistin on Fender Brownface Princeton vuosimallia '62 ja tuolla vedetään Metsäkukista Jumpiin ongelmitta.
Ei siin' sen ihmeempii. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
 sepisti
15.11.2013 03:32:03 (muokattu 15.11.2013 03:53:01) | |
|
LaMotta: Säädän cleanin ja särön gainit keskenään tasapainoon. Bassonamiskaa pyörittelen paikkakohtaisesti suuntaan tai toiseen. Korvamonitoroinnin säätäminen vie oman aikansa, että kuulee myös muiden soitosta jotain. Laulaja pitää kuulua hyvin. Yhdestä kolmeen kappaletta pläjäytetään yleensä. Meillä on aina miksaaja mukana.
Eikö olisi kannattavaa hommata oma monitoritiski, jossa olisi korvamonitoriasetukset jo suoraan kohdallaan? Meillä ainakin monitorisoundit pysyvät lähes samoina, oli paikka mikä hyvänsä.
Omasta tsekistä sen verran, että tulee mietittyä koko tsekkaamisen tärkeyttä. Viimeiseen kolmeen vuoteen olen muuttanut vahvistimen asetuksia kerran. Nimittäin silloin kun siirryimme korvamonitorehin ja pudotin mastervolumea hieman. Mä näen asian jotenkin niin, että vahvistimen ollessa mikitettynä ja mahdollisimman hiljaisella, ei tilan muutuminen vaikuta juurikaan siihen mikitettyyn soundiin. Tästä syystä ruuvaamiselle ei ole tarvetta.
http://www.youtu.be/L5gGjlyzxfo |
|
sepisti: Eikö olisi kannattavaa hommata oma monitoritiski, jossa olisi korvamonitoriasetukset jo suoraan kohdallaan? Meillä ainakin monitorisoundit pysyvät lähes samoina, oli paikka mikä hyvänsä.
Tossa olisi kiva pysyä kaikki muutkin muuttujat aina vakioina rumpusettiä ja niiden mikkejä myöten. Pikkubändeillä ei aina mikään itsestäänselvyys, kun keikat on monesti jotain kimppakivaa jossain räkälässä.
Mut joo, oma checkiresepti on jo kerrottu moneen kertaan: kamat lauteille, kokeilu toimivuuden suhteen (rämps rämps --> ok), sit odotellaan miksaajalta omaa testivuoroa ja soitetaan yksinkertaista junttaavaa sointuriffiä hetken aikaa. Tämän jälkeen pyydetään asioita monttuihin ja sit kokeillaan biisi koko bändillä. Tämän esimerkin bändistä löytyy rummut, basso, kaksi kitaraa, laulu ja taustaraidat.
Noinniinku miksaajan näkökulmasta mikään ei oo raivostuttavampaa, kuin sellainen sekalaisesti hosuva amatööribändi, joka vetää aivanvitunliianlujaapaskoillakamoilla ja ei osaa olla hetkeäkään hiljaa. Kamat on mitä on, mutta opetelkaa edes käyttäytymään: älkää tiluttako sillä kitaralla, älkää vetäkö rumpufillejä, älkää karatko lauteilta ennen checkin loppua, älkää soittako muiden linjan checkin aikana yhtään mitään ja opetelkaa soittamaan jotain miksaamisen kannalta oleellista. Oleellistä ei ole kitaran leadisärö ja 16-osanuotit tempoon 230bpm, eikä tahdin välein vaihtuvat random riffit eri bändeiltä. Soitetaan sitä kamaa, mitä keikallakin vedetään ja jos rytmisoundi on päällä 99% ajasta, niin sitä myös halutaan kuulla säätöjä tehdessä. Kaikki ylimääräinen häröily vaikuttaa negatiivisesti jokaisen osapuolen kokemukseen.
"I dreamed that I was in a river... I floated down the river, through valleys of giant boobs." -Sanji |
phiit
15.11.2013 08:28:21 (muokattu 15.11.2013 08:28:34) | |
|
Piuhat kiinni ja virrat päälle sekä kalja auki, ei siellä kuitenkaan mitään itse kuule niin parempi vaan tottua siihen :) |
|
phiit: Piuhat kiinni ja virrat päälle sekä kalja auki, ei siellä kuitenkaan mitään itse kuule niin parempi vaan tottua siihen :)
Tasta plussaa. :D |
 jannu
15.11.2013 08:54:21 (muokattu 15.11.2013 08:57:31) | |
|
Eka tsekkaan että on kolme perussoundia: nätti (tilanteesta riippuen puhdas tai pieni ruttu), komppisärö ja boostattu särö. Loput lelut tuurilla sisään. Soitan jotakin, jossa pääsen testaamaan lähinnä noita kolmea perusasetusta. Sit säädän styrkkarin volumen, seuraavaksi kysyn äänihenkilön mielipidettä volan määrästä ja teen muutoksia ainakin aavistuksen toivottuun suuntaan. Vahvistimen EQ:hun harvemmin kajoan ellei joku asetus ole jostain syystä eri kuin mitä tapaan käyttää tai äänihenkilö kaipaa jotakin lisää tai pois.
Kukin omalla vuorollaan sisään ja lopuks vielä porukalla vähän. Mitä nopeammin homma on alta pois, sen parempi.
"You really can't be jealous of something you can't fathom." -Nigel Tufnel |
 PJS
15.11.2013 09:25:47 (muokattu 15.11.2013 09:27:18) | |
|
Itekki tsekkaan eka et styrkkarin ja pikkuautojen asetukset on silleen close enough roudauksen jäljiltä et se oma saundi on siinä ja et mm. säröpedaalien volaasetukset menee järkevästi portaittain. Sen jälkeen soitan yleensä jotain omaa biisiä eka sähkiksellä niin kauan et miksaaja (mahdollisimman usein mein oma luottomies mukana) on tyytyväinen saundiin ja samalla pyydän sitä sopivasti monitoriin. Pidän vahvaria yleensä sillä tavalla sijoiteltuna et mä saan sähkismonitoroinnin enimmäkseen siitä ja lavavola on suht treenisbalanssissa muillekkin bändin jäsenille.
Sen jälkeen tsekkaan akustisen skeban, joka on käytännössä aina keikalla messissä, yhdessä miksaajan kanssa niin et se tulee monitoriin tarpeeks, kiertävät taajuudet on pois ja saundi on miksaajan mieleinen. Sit ku miksaaja sanoo et OK ni homma on valmis.
Lopuks soitetaan vielä koko jengillä pieni pätkä jotain sähkisbiisiä ja pieni pätkä jotain akkaribiisii niin et saadaan vielä hienosäädettyy monitoriasiat.
Ja niinku muutkin on maininneet, mitään ylimääräistä nypläämistä ja treenailua siellä lavalla ei harrasteta koska käytännössä aina mestoilla on myös muita bändejä, henkilökuntaa ja asiakkaita joita se tiluttaminen ja styrkkarin hienosäätäminen häiritsee... |
|
Itse kuulun myös siihen kastiin, joka pyrkii hoitamaan koko soundcheckin mahdollisimman nopeasti pois alta. Kitara, pedaalit ja vahvistimet säädöt ovat joka keikalla samat kuin treenisolosuhteissa. Volaa voi joskus joutua laskemaan, mikäli talossa pyritään vetämään tavallista hiljempaa. Saundina on vain yksi screamerilla buustattua marsu, joten siltäkin osin paketti pysyy yksinkertaisena.
Tila ja vieraat kitarakaapit tuo tietysti aina oman lisänsä saundiin. Niissäkään tapauksissa en tosin yleensä jaksa alkaa säätöjä muutella, ellei ole aivan pakko.
Miksaajalle soitan lähinnä omia biisejä, jotka on usein jo ehditty karsia pois varsinaisesta ohjelmistosta. Näillä tulee kuitenkin testattua vitossointuosasto, eikä sitä muuta niin tarvitse esitelläkään.
Laulujen kanssa tulee joka kerta vedettyä Skid Row:n Youth Gone Wildin lopun huutoja. Tämä pääasiassa siitä syystä, että ne lähtee sen kummempia miettimättä aina lähes täysiä. Koska vastaan kuitenkin vain taustalauluista, tämä on paras tapa varmistaa, ettei ne nyt liikaa puske läpi varsinaisella keikalla, jolla tulee muutenkin laulettua kovempaa. |
|
Ihan sama missä kitaran otan käteeni, ekana lähtee avosoinnut
A G D
Joka
ikinen
vitun
kerta
"Kyllä nyt jää Jonekin toiseksi, ADEHD on uusi päällikkö äiä" -Stradlin |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
