Rock, pop, alternative ›

"Don Felder, the guitarist for The Eagles who wrote the tune for "Hotel California," has talked about how the song was inspired by driving into Los Angeles filled with high expectations that were later disappointed: "If you drive into LA at night you can just see this glow on the horizon of lights and the images that start running through your head of Hollywood and all the dreams that you have." To many the speaker in "Hotel California" included Los Angeles seems like a beautiful oasis on the edge of a dark, squalid desert. Hundreds of thousands of people have migrated to California in search of sunshine, beautiful women, money, and fame. Yet many find this dream to be a mirage. As the nightman of the Hotel explains, "we are programmed to receive."

Juu, nää on näitä välirikkojen jälkeisiä tyyppitapauksia. Jokainen kimppatekijä väittää kappaletta pääosin omakseen.

Muistan kyllä lukeneeni Guitar Worldista biisin syntytarinan kun Felder oli vielä Eaglesin kokoonpanossa mukana. Tiedä sitten mitkä herrojen välit on silloin 90-luvun lopulla olleet.

Hotel Californian sointukulku oli kuultu jo aikaisemmin Jethro Tullin kappaleessa "We Used to Know", ehkä se oli soinut Mr Felderin levysoittimessakin. Hienoja biisejä molemmat ehdottomasti.

jyrgen: Hotel Californian sointukulku oli kuultu jo aikaisemmin Jethro Tullin kappaleessa "We Used to Know", ehkä se oli soinut Mr Felderin levysoittimessakin. Hienoja biisejä molemmat ehdottomasti.
 

 
http://www.youtube.com/watch?v=7sJA_VF5c7U

Calliope: Felder mainitsi dokumentissa heidän perustamansa yhtiön, Eagles Ltd, ja kaikki viisi jäsentä saivat tuloista 20% per jäsen.
 
Eagles LTD oli alkuperäisen jäsenistön + Felder (5 jäsentä)luonnin aikana nimenomaan demokraattinen 20% per jäsen tuotantoyhtiö. Kun Leadon lähti, hänen osuutensa myytiin neljälle jäljelle jääneelle osakkaalle, Joe Walsh ei siis tullut yhtiöön jäseneksi vaan ns. maksetuksi työntekijäksi.
 
Kun Meisner oli lähtenyt, oli Eagles LTD'ssä enää 33,3% osuuksilla jäljellä Felder, Henley ja Frey. Schmit oli Walshin tapaan kiinnitetty työntekijänä, ei yhtiökumppanina.
 
Ymmärrettävästi Felder ei voinut minkään järjen mukaisesti hyväksyä yhtiökumppaneidensa vaatimuksia suoralta kädeltä, vaan koki laillisena yhtiökumppanina ja bändikaverina omaavansa jonkinlaisia neuvotteluoikeuksia, ja varmaan yllättyi kun kenkää tuli (kuinka yhtiökumppani erotetaan?).
 
Mutta, Frey, Henley ja Azoff sopivat oikeuskiistansa Felderin kanssa lopulta ilman pitkää ja negatiivista julkisuutta lisäävää oikeudenkäyntiä, eli voimme olettaa että he joutuivat maksamaan aika kovan hinnan Felderistä eroon pääsyssä, joka olisi todennäköisesti aika helposti voittanut oikeudenkäynnin yhtiökumppaninsa erottamista ja varojen kiertoa uusien yhtiöiden kautta harrastaneita yhtiökumppaneita vastaan ja näin ollen saanut vieläkin isomman summan kipurahoina. Ja väläyteltiinpä julkisesti sitäkin, ettei yhtiöiden kirjanpito ehkä olisi kestänyt liian tarkkasilmäistä julkista tarkastelua, ja tiedossa olisi ollut lisäongelmia yhtyeen olemassaololle.
 
Jos henkilö c on henkilöiden a ja b yhtiökumppani, ollut aika montakymmentä vuotta ja heillä on työntekijät e ja f, jotka ovat palkollisia ja yhtäkkiä a b ilmoittavat c:lle että hänen kuuluisi tienata korkeintaan yhtä paljon kuin e ja f, niin veikkaanpa että teitäkin kaikkia vituttaisi aikalailla. Onneksi nämä lainopilliset yhtiösopimukset ovat sitovia, ja luulenpa että Glenn Freyn ja Henleyn selkeästi jatkuva katkeruus "Mr. Felderiä" kohtaan johtuukin siitä, että jätkä ei vastoin heidän odotuksiaan, ottanut täyslaidallista "up the ass" vaan pisti hanttiin ja vei heidän taskuistansa aika ison siivun Eagles LTD rahoja kompensaationa.
 
Jokohan menetetyt massit on tienattu takaisin? Onhan se halvempaa kun bändissä on enää kaksi yhtiökumppania ja loput palkollisia, ja ilmeisen iloisia sellaisia.
 
Eniten ehkä kuitenkin yllätti että Felder dokkarissa sanoi, että hän olisi suostunut lopulta vaatimuksiin, mutta oli jo liian myöhäistä (outoa diplomaattisuuden puutetta) ja kengänkuva perseessä. Eli hän myös sysäsi vastuun yhtiökumppaneidensa uppiniskaisuuden piikkiin. Frey näkökulmasta Felder oli taas syypää kun ei voinut heti suostua, vaan piti hanata vastaan, ja jos ei tottele, tulee rangaistus. Jos pitäisi palkita surkein ihmismanagement yritysjohtaja, niin Glenn Frey voisi olla vahvoilla.
 
Ehkä 70+ vuotiaina he kasvavat aikuisiksi ja sovinto tapahtuu?

Tuon tason taiteilijoilla on sen mittainen ego että niitä ei samaan bussin monta mahdu pitkäksi aikaa?

Aika tragikoomisesti näyttää Felder hokevan tuota "the song I wrote" vaikka tuollaisella kitarointidemovideolla:
 
http://www.youtube.com/watch?v=JLcL4MkpJQ4
 
Piikittelyä tulee myös Henleylle, että piti aina vain transponoida alaspäin, kun ei laulaja pystynyt. Onhan Felder varmaan ihan oikeutetusti katkera, mutta kyllähän tuo jotenkin epätoivoselta näyttää, jos asiaa pitää joka välissä alleviivata. Taisi tosiaan olla vähän huonoa tuo Eaglesin sisäinen kommunikaatio.

Sain käsiini tuon Felderin kirjan ja nimimerkki dts9624:n kirjoitukseen ei lisättävää.
Naurattaa kyllä hänen kuvauksensa Don Henleystä;
"He'd always been a moody perfectionist, guarded with his lyrics and his personal feelings. We never really knew what he was thinking. Randy (Meisner) even slipped him a couple of Quaaludes once, to see what he'd be like when he was relaxed. They had a great night together, laughing and drinking and getting high, but the next morning Don was right back to his grumpy old self, the persona that had gained him the nickname Grandpa. In the words of Glenn Frey, "No one can suck the fun out of a room faster than Don Henley."

 
PS. Huomatkaa, että torvisektio on tajuttu viimeinkin jättää pois (kuten myös viulistikin). Youtuben perusteella bändi on kalliin lippunsa arvoinen. Harmi jos Leadon ei kierrä muuta kuin Pohjois-Amerikan osion.
Katselin klippejä, ja tosiaan hyvä, että torvisektio on jätetty pois.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hRKFWp9xxP4
Life in the fast lane

Musima Multistar Deluxe: Aika tragikoomisesti näyttää Felder hokevan tuota "the song I wrote" vaikka tuollaisella kitarointidemovideolla:
 
Aika paljon samaa hokee kirjassaankin, joka kyllä muuten oli ihan lukemisen väärti ja sen jälkeen ovat kyllä sympatiat enemmän Felderin puolella mitä noihin sopimusvääntöihin tulee. Vaikka on tuossa kirjassakin jotain pikkumaista vääntöä esim. Hell Freezes Over videon leikkauksesta. Tottakai Henley ja Frey saavat enemmän naama-aikaa, koska laulavat biisejä. Mitä nyt tuon DVD:n taas katsoin läpi, niin kyllä siinä Felderiä näytetään ihan tarpeellinen määrä.

Kesällä Eagles kiertää Englantia ja muukin Eurooppa on ilmeisesti mahdollinen:
 
http://www2.gibson.com/News-Lifesty … /en-us/Eagles-Announce-UK-Tour.aspx

http://www.eaglesonlinecentral.com/ … m/showthread.php?t=4180&page=21
 
Eli Eagles konserteissa ei toivota kuvattavan, ainakaan eturiveillä, mutta näköjään Glenn Frey on välillä ollut suvaitsevammalla päällä ja antanut luvan ottaa kuvia.
 
http://www.youtube.com/watch?v=dPV6nKrhOGg
Joe Walsh Daryl Hallin (Hall&Oates) vieraana

http://www.youtube.com/watch?v=54NWWRGLPA4
Glenn Frey: Party town
 
Sanokaa mitä sanotte, mutta ei lähde "raju rock" Freyltä, on kulmikasta menoa..:-/

Calliope: http://www.youtube.com/watch?v=54NWWRGLPA4
Glenn Frey: Party town
 
Sanokaa mitä sanotte, mutta ei lähde "raju rock" Freyltä, on kulmikasta menoa..:-/
 
Olisihan tuossa periaatteessa ainekset ihan hyvään CCR/Fogerty-tyyliseen meininkiin, mutta ilmaisu on vain vähän pliisu. Lauluun tarvittaisiin lisää rouheutta ja räkää. Laulun lisäksi etenkin rumpuraita on harvinaisen toimimaton. Tässä on todella kulmikas ja laahaavan fiiliksen luova komppi.

Don Henley julkaisee uuden soololevyn pitkähkön tauon jälkeen. Cass County-niminen kiekko ilmestyy 25.9.
 
http://www.rollingstone.com/music/n … county-announces-solo-tour-20150717

Ensin Lemmy, sitten Bowie ja nyt Glenn Frey.
 
RIP
 
http://www.foxnews.com/entertainmen … ber-eagles-dead-at-67/?intcmp=hpbt4

Tämäkin tuli puskista. RIP. Hienoa musiikkia teki, vaikka henkilönä taisi olla nätisti sanottuna "hieman hankala"

Ensin Michael Jackson, sitten Robin Williams, ja nyt Glenn Frey. R.I.P.