Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Primates: Esimerkiksi C on ensimmäisenä asteena sävellajeissa C, Cm ja viidentenä asteena sävellajeissa G, Gm.
 
Tuossa lienee ajatusvirhe, tarkoitat varmaan neljäntenä, ei viidentenä asteena.
 
Kyllähän tuo kaavio on periaatteessa ihan oikein, mutta vähän jännä tapa ajatella asiaa. Tai sitten terminologia vaan vähän ontuu; yksittäinen sävel ei sinällään muodosta mitään "astetta" sävellajissa, siihen tarvitaan kolmisointu. Mutta jos ajatellaan että monesko sävel kyseinen sävel on mainitussa sävellajissa, niin siinä tapauksessa toki juuri noin. Ja tarkennetaan vielä että mollien osalta kyseessä on luonnollinen molli.

Kiitos vastauksesta, Sellisti!
 
Tekstiin lipsahti vahingossa "neljäs aste", vaikka tarkoitin viidettä, kuten olinkin merkinnyt kaavioon.
 
Olen vasta aloittelemassa teorian parissa ja käytän joskus terminologiaa epätarkasti. Harjoituksessani oli tosiaan asteiden sijaan kyse siitä, missä sävellajeissa vasemman sarakkeen sävel esiintyy asteikon ensimmäisenä, toisena jne. sävelenä.

Dr Dominant: Silloin kun vaikka 6/8-biisissä on puolikas tahti...
 
Tai kun missä tahansa tahtilaj(e)issa kulkevassa biisissä on 3/8 tahti. Onhan noita. Ettet vain olisi itsekin säveltänyt... :)
 
Ainoa syy miksi itse kirjoittaisin 3/8 olis ehkä biisi joka menee kolmeen ja tempo on tosi nopea. Silloin nuottikuva vastaisi todennäköisesti paremmin soivaa todellisuutta, olis puolet lyhemmät aika-arvot yms.
 
Ei tarvitse olla edes kovin nopea tempo (esim. Schubertin 8. sinfonian II osa, Andante), jos tahdin poljento (ja kapun lyönti) menee selkeästi yhteen.
 
Sit tietenkin kaikki nopeat scherzo-tyyppiset 3/8-jutut ja kamu/irkkuhommat (jig/gigue), jossa tahtiin menee periaatteessa aina kolme nuottia ("tripletti"?), mutta fraseeraus ei ole kovin tasainen trioli missään vaiheessa, vaan kaikki variaatiot pisteellisin nuotein, etuhelein jne. ovat käytössä. 6/8- tai 12/8-tyyppistä pää- ja sivuiskujen tuntua ei myöskään ole aina läsnä.

Anteeksi keskeytys, mutta jatkoin harjoitustani, jota Sellisti taisi pitää vähän hönttinä. On tästä kuitenkin kaltaiselleni aloittelijalle hyötyä: joutuu miettimään, mitä tapahtuu, kun kvinttiympyrä 'loppuu kesken'.
 
Mietin edellisellä sivulla, missä sävellajeissa ja monentenako sävelenä C-duuriasteikon sävelet voivat esiintyä. Nyt sama periaate kromaattisilla sävelillä (merkitsin kaksoisylennykset x-kirjaimella):
 
C# | I C#, C#m | II H, Hm | III A, A#m | IV G#, G#m | V F#, F#m | VI A, A#m | VII D, D#m
 
Db | I Db, Dbm | II Cb, Cbm | III Bb, Bm | IV Ab, Abm | V Gb, Gbm | VI Fb, Fm | VII Ebb, Ebm
 
D# | I D#, D#m | II C#, C#m | III H, H#m | IV A#, A#m | V G#, G#m | VI F#, Fxm | VII E, E#m
 
Eb | I Eb, Ebm | II Db, Dbm | III Cb, Cm | IV B, Bm | V Ab, Abm | VI Gb, Gm | VII Fb, Fm
 
F# | I F#, F#m | II E, Em | III D, D#m | IV C#, C#m | V H, Hm | VI A, A#m | VII G, G#m
 
Gb | I Gb, Gbm | II Fb, Fbm | III Ebb, Ebm | IV Db, Dbm | V Cb, Cbm | VI Bb, Bm | VII Abb, Abm
 
G# | I G#, G#m | II F#, F#m | III E, E#m | IV D#, D#m | V C#, C#m | VI H, H#m | VII A, A#m
 
Ab | I Ab, Abm | II Gb, Gbm | III Fb, Fm | IV Eb, Ebm | V Db, Dbm | VI Cb, Cm | VII Bb, Bm
 
A# | I A#, A#m | II G#, G#m | III F#, Fxm | IV E#, E#m | V D#, D#m | VI C#, Cxm | VII H, H#m
 
B | I B, Bm | II Ab, Abm | III Gb, Gm | IV Eb, Ebm | V Eb, Ebm | VI Db, Dm | VII Cb, Cm
 
Menivätkö oikein?

Lueskelin läpi vanhoja musiikkitieteen pääsykokeita, ja vastaan tuli yksi aika kummallinen kysymys. En ole täysin varma, mitä kysymyksellä haetaan, mutta päädyin ylinousevaan As-duuriin. Mitä te sanotte?
 
"Otetaan lähtökohdaksi mollisävellaji, jonka etumerkintänä on viisi (5) alennusmerkkiä. Kuvitellaan, että tämän sävellajin
dominanttisointu muutetaankin (funktioltaan) siten, että siitä tulee uuden sävellajin toonika. Mikä ylinouseva kolmisointu löytyy
tämän sävellajin rinnakkaissävellajista?"

Dr Dominant: Itse silti kirjoitan lähes temposta riippumatta 3/4 silloin kun uskaltaudun säveltämään, tämä oikeastaan siksi, että jos biisiä soittaa hieman kokemattomampi bändi, ne lukee 3/4:aa vähän paremmin, ja energiaa menee vähemmän nuotinlukuun ja enemmän itse musisointiin.
 
Mä oon vähän kokemattomampi ja oon kohdannut saman ongelman 4/8 - 4/4 nuoteissa.

TrashGuitarist lähetti pähkinän:
 
"Otetaan lähtökohdaksi mollisävellaji, jonka etumerkintänä on viisi (5) alennusmerkkiä. Kuvitellaan, että tämän sävellajin
dominanttisointu muutetaankin (funktioltaan) siten, että siitä tulee uuden sävellajin toonika. Mikä ylinouseva kolmisointu löytyy
tämän sävellajin rinnakkaissävellajista?"
 
Kiinnostavaa! Luonnollinen molli johdattaisi etsimään ylinousevaa kolmisointua Ab-duurista, mutta duurissahan ei esiinny sellaista sointutyyppiä. Avaisikohan joku tätä ongelmaa?
 
Eikö muuten kukaan jaksa tarkistaa laatimaani taulukkoa. :( Lupaan, etten enää toiste lähetä yhtä pitkää kysymystä. :D

Primates: TrashGuitarist lähetti pähkinän:
 
"Otetaan lähtökohdaksi mollisävellaji, jonka etumerkintänä on viisi (5) alennusmerkkiä. Kuvitellaan, että tämän sävellajin
dominanttisointu muutetaankin (funktioltaan) siten, että siitä tulee uuden sävellajin toonika. Mikä ylinouseva kolmisointu löytyy
tämän sävellajin rinnakkaissävellajista?"
 
Kiinnostavaa! Luonnollinen molli johdattaisi etsimään ylinousevaa kolmisointua Ab-duurista, mutta duurissahan ei esiinny sellaista sointutyyppiä. Avaisikohan joku tätä ongelmaa?
 
Perataan.
 
"Otetaan lähtökohdaksi mollisävellaji, jonka etumerkintänä on viisi (5) alennusmerkkiä.
 
= b-molli (Des-duurin rinnakkaissävellaji)
 
Kuvitellaan, että tämän sävellajin dominanttisointu
 
= F-duurisointu (mollin sointuasteet muodostetaan "defaulttina" harmonisen molliasteikon pohjalta)
 
muutetaankin (funktioltaan) siten, että siitä tulee uuden sävellajin
 
= ergo, F-duuri
 
toonika. Mikä ylinouseva kolmisointu löytyy
 
Ylinousevia kolmisointuja esiintyy pelkästään molliasteikkojen III asteelle rakennetulta kolmisoinnulta (molliterssi-kvintti-johtosävel). Jos muuten tähän mennessä ei ole tullut mistään (esim. muista tehtävistä ja terminologiasta) selviksi, että ns. klasariteorian käytäntöjen puitteissa mennään, tämä on siitä selvä vihje.
 
tämän sävellajin rinnakkaissävellajista?"
 
= d-molli: ylinouseva kolmisointu löytyy d-harmonisen mollin III asteelta (F-A-Cis), eli siis F-ylinouseva kolmisointu. Reaalisointumerkintänä esim. F+, F(#5) tms.

= F-duurisointu (mollin sointuasteet muodostetaan "defaulttina" harmonisen molliasteikon pohjalta)
 
Kiitos vastauksen purkamisesta. Tuota en tiennytkään, että "defaulttina" käytetään harmonista mollia. Taisin ajatella sen luonnolliseksi.

ThrashGuitarist: Kiitos vastauksen purkamisesta. Tuota en tiennytkään, että "defaulttina" käytetään harmonista mollia. Taisin ajatella sen luonnolliseksi.
 
Luonnollisen molliasteikon soinnut ovat täysin vastaavat, kuin rinnakkaisduurin soinnut: siksi on selkeämpää ajatella sointuasteiden suhteen noiden kahden "7 sävelen joukon" erot nimenoman duurin vs. harm. mollin kannalta. "Harmoninen" tuossa nimessä viittaa juuri soinnutukseen, eli harmoniaan - melodisen molliasteikon mukaisesti taas länsimaisessa musiikissa konventionaalisemmin rakennetaan melodiakulkuja (6. ja 7. useasti ylennetty ylöspäin toonikalle, ja alennettu alaspäin dominantille kulkiessa).
 
Kuten Dr. jo aikaisemmin totesi, tosielämässä "molli" voi ilmentyä saman biisin aikana kaikkina muunnoksina: mutta harmonisen molliasteikon mukaan ajatellen sävellajin tärkeimmistä tehoista - toonika, subdominantti ja dominantti - tulee eniten mollisävellajin tuntu. Esim. d-mollissa Dm, Gm ja A - tai laajemmin ajatellen Em7b5 ja A7(b9) (miksei toki myös Dm maj7).
 
http://koti.mbnet.fi/~mattij/so/so07.htm
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=27&la=fi

Eikös harmonisen mollin II ja VII sointu ole tavallaan samat? Ainakin jos laajentaa ne nelisoinnuiksi?

ThrashGuitarist: Eikös harmonisen mollin II ja VII sointu ole tavallaan samat? Ainakin jos laajentaa ne nelisoinnuiksi?
 
Ei.
 
II sointu nelisoinnuksi laajennettuna on 2-4-(b)6-8(=1), eli d-mollissa Em7b5 = puolidimisointu, eli pieni septimi.
 
VII sointu nelisoinnuksi laajennettuna on (#)7-2-4-(b)6, eli d-mollissa C#dim7 = vähennetty nelisointu, eli vähennetty septimi.
 
Kolmisointumuodoissaan II ja VII aste ovat toki molemmat vähennettyjä kolmisointuja.

Aivan. Unohdin käyttää asteikon säveliä ja lähdin soveltamaan sointujen dimimuotojen kautta

Janus: = d-molli: ylinouseva kolmisointu löytyy d-harmonisen mollin III asteelta (F-A-Cis), eli siis F-ylinouseva kolmisointu. Reaalisointumerkintänä esim. F+, F(#5) tms.
 
Tohon d-molliin asti mä pääsin mutta en siitä enää ylinousevaan kolmisointuun.
 
Edit: Äh, itseasiassahan mä olin aika tyhmä: Vaatii tietysti asteikon jossa esiintyy ylinouseva sekunti ja tavallisissa mun tuntemissa asteikoissa se esiintyy vain harmonisessa duurissa ja mollissa!

baron: Edit: Äh, itseasiassahan mä olin aika tyhmä: Vaatii tietysti asteikon jossa esiintyy ylinouseva sekunti ja tavallisissa mun tuntemissa asteikoissa se esiintyy vain harmonisessa duurissa ja mollissa!
 
Ei tarvitse ylinousevaa sekuntia. Jazzmollin III asteelta löytyy yhtä lailla ylinouseva sointu (nelisointuna maj7#5).

Janus: Ei tarvitse ylinousevaa sekuntia. Jazzmollin III asteelta löytyy yhtä lailla ylinouseva sointu (nelisointuna maj7#5).
 
Näköjään mulla tää teoria vielä pätkii. Tietysti neljä suurta sekuntia peräkkäin asteikossa aiheuttaa että sen jonkun moodin kolmisoinnuksi tulee ylinouseva ilman että asteikossa on ylinousevaa sekuntia:-)
 
Palaan muskariin vielä takaisin:-)

Olen viime aikoina tehokkaasti yrittänyt kehittää harmonista korvaani, ja osaan helposti erottaa I, IV ja V(7) soinnut toisistaan, mutta ongelmia tuottaa sointukäännökset (sekstisoinnut) Mihin kuunnellessa pitäisi kiinnittää eniten huomiota, jotta sekstisoinnun erottaisi perusmuotoisesta soinnusta? Ainakin se tuntuu aina nousevan perusmuotoiseen sointuun nähden.
 
Ja toinen kysymys: Käytetäänkö sekä terssi- että kvinttikäännöksistä nimitystä sekstisointu, I6? Taisinkin juuri tajuta itse, että terssikäännös merkitään I6/3 ja kvinttikäännös I6/4, vai? Taisin päästä viimein kärryille näistä merkinnöistä.

ThrashGuitarist: Olen viime aikoina tehokkaasti yrittänyt kehittää harmonista korvaani, ja osaan helposti erottaa I, IV ja V(7) soinnut toisistaan, mutta ongelmia tuottaa sointukäännökset (sekstisoinnut) Mihin kuunnellessa pitäisi kiinnittää eniten huomiota, jotta sekstisoinnun erottaisi perusmuotoisesta soinnusta? Ainakin se tuntuu aina nousevan perusmuotoiseen sointuun nähden.
 
Alimmasta sävelestä sen kai helpoiten kuulee. Jos siellä on joku muu kuin soinnun perussävel, niin kyseessä on käännös. Sitten pitää vaan vielä erottaa, onko siellä soinnun terssi vai kvintti. Tai V7:n tapauksessa siellä voi olla vielä septimikin.
 
Ja toinen kysymys: Käytetäänkö sekä terssi- että kvinttikäännöksistä nimitystä sekstisointu, I6? Taisinkin juuri tajuta itse, että terssikäännös merkitään I6/3 ja kvinttikäännös I6/4, vai? Taisin päästä viimein kärryille näistä merkinnöistä.
 
Ei käytetä, ymmärtääkseni. Terssikäännöksestä käytetään nimeä sekstisointu ja kvinttikäännöksestä kvarttisekstisointu. Ainakin joskus muinoin käytettiin kun minä aihetta opiskelin.

ThrashGuitarist: Olen viime aikoina tehokkaasti yrittänyt kehittää harmonista korvaani, ja osaan helposti erottaa I, IV ja V(7) soinnut toisistaan, mutta ongelmia tuottaa sointukäännökset (sekstisoinnut) Mihin kuunnellessa pitäisi kiinnittää eniten huomiota, jotta sekstisoinnun erottaisi perusmuotoisesta soinnusta? Ainakin se tuntuu aina nousevan perusmuotoiseen sointuun nähden.
 
Ja toinen kysymys: Käytetäänkö sekä terssi- että kvinttikäännöksistä nimitystä sekstisointu, I6? Taisinkin juuri tajuta itse, että terssikäännös merkitään I6/3 ja kvinttikäännös I6/4, vai? Taisin päästä viimein kärryille näistä merkinnöistä.
 
Niin kuin "sellisti" kirjoitti ja sekstisoinnun (terssikäännös) merkintänä analyyseissa käytetään yläkulmassa numeroa 6 sointuastemerkinnän jälkeen.
Vastaavasti kvarttisekstisoinnun (kvinttikäännös) merkintänä sointuastemerkinnän jälkeen nrot 6 ja 4 alekkain.