Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Vladi: No nyt on levy kuunneltu kerran läpi ja kyllähän tuossa oli omat hyvät hetkensä. Viimeinen 20-minuuttinen eepos sai monessa kohtaa hymyilyttämään hienoilla kohdillaan. Muuten levystä jäi hieman hajanainen fiilis, vaatinee usean uudelleenkuuntelun ennen absoluuttista tuomiota.
 
Jokainen Dream Theaterin levy on ensikuulemalta sellainen, ettei mistään saa yhtään mitään otetta.
 
e: paitsi sen verran jäi käteen, että Behind the Veil oli ainakin mieleenpainuvin biisi.

Kovasti houkuttelee mutta taidan odottaa perjantaihin.

Hieman tasapaksulta tuo vaikutti, mutta toisaalta ei millään tavalla huonolta. Hyviä hetkiä oli ensikuulemalta enemmän kuin tylsiä. Pitää kuunnella tänään lisää.
 
Tuossa eepoksessa oli kiva, kun välillä painettiin jarrua oikein kunnolla. Ja siellä oli jopa jotain hieman poikkeuksellisen kuuloisia synamaalailuja. Niistä tuli hyvä mieli vielä kun kappale oli muutenkin oikein hyvä.
 
Nyky DT tekee itselleni hyvin kelpaavaa tavaraa. Six Degreesin jälkeen en oikeastaan tykännyt yhtään mistään ennen edellistä levyä ja tämä uusin jatkaa nykyistä hyväksi havaittua linjaa.
 
EDIT. Levylla on muutamassa muussakin kohdassa hyvää synatunnelmointia. Esim. tuo Behind the Veilin intro. Tuon tyylistä settiä olisi voinut omasta puolesta olla vähän enemmänkin.

Ensikuuntelu ja mieleen jäi
-Surrender to reason
Pakko kuunnella vielä kerran.

kuuntelin läppärin kajareilla, en oikeen keskittyny. BEhind The Veil kyl kuulosti hyvältä. Iskin sit viimesen biisin ajaksi kuulokkeet ja eissssss ku on hyvä. mitähän pirua Myung on tehny bassosoundeillekkin, nehän kuulosti hyvältä tossa välissä olevassa bassosettikohdassa.

Sorruin sittenkin. En kuunnellut kuin pätkiä sieltä täältä, mutta hämmästyin siitä että melkein jokainen klippi sisälsi jotain hyvää ja tarttuvaa. Vaikuttaa siltä, että tää levy rokkaa paljon enemmän kuin bändiltä on totuttu kuulemaan. Eikä haittaa yhtään. Viimesessä biisissä oli selkee Trio Töykeät -kohta.

Musta tuntuu että tällä levyllä on menty reilun ronskisti kohti herrojen esikuvien soundeja ja soittoa, senverta paljon Rushia löytyy niin soitosta kuin soundeistakin. Tämä ei ole mielestäni lainkaan huono kehityssuunta, eipä DT:stä tule ainakaan itseään toistava nostalgia-akti.

Kaikki on ihan ok, kunnes Petrucci tulee sähkökitaransa kanssa. RÄMMMMMMMM tyty tydytty tydyt. VIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII.
 
Kai se on sitten progressiivista. Minusta se kuulostaa ahneudelta.
 
http://www.youtube.com/watch?v=Kjj-tLKvH5Q

Ala-arvoista kuraplöröä kuten jo pystyi ekan biisin perusteella melkeinpä arvaamaan. Rudess, Petrucci, LaBrie. Muiden suorituksen arviointiin mun ammattitaitoni ei riitä, mutta noi ainakin alitti jo entisestään aika matalalla olleen riman.

Kontiak: Kaikki on ihan ok, kunnes Petrucci tulee sähkökitaransa kanssa. RÄMMMMMMMM tyty tydytty tydyt. VIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII.
 
Kai se on sitten progressiivista. Minusta se kuulostaa ahneudelta.
 
http://www.youtube.com/watch?v=Kjj-tLKvH5Q
 
älä nyt mies oo niin negatiivinen. http://www.youtube.com/watch?v=-5VwPfyEq3w toki vanha klippi, mutta silti.

Onpa pitkästä aikaa mukava kuulla sitä bassoakin. Vaatii lisäkuunteluja, mutta vaikuttaa hyvältä levyltä.

Kontiak: Kaikki on ihan ok, kunnes Petrucci tulee sähkökitaransa kanssa. RÄMMMMMMMM tyty tydytty tydyt. VIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII.
 
Kai se on sitten progressiivista. Minusta se kuulostaa ahneudelta.
 
http://www.youtube.com/watch?v=Kjj-tLKvH5Q
 
Montako signaturemikkiä tuokin tarvii?
 
No, itse videossa soitto kuulostaa niinkun tulis jonkun pocket podin läpi. :/

ADEHD: Montako signaturemikkiä tuokin tarvii?
 
No, itse videossa soitto kuulostaa niinkun tulis jonkun pocket podin läpi. :/
 
Sama kai noita on tehdä, jos kaupaksi käyvät. Itse en ainakaan kieltäytyisi :)
 
Soundit oli kyllä paskat joo.

fuzz: Sama kai noita on tehdä, jos kaupaksi käyvät. Itse en ainakaan kieltäytyisi :)
 
Soundit oli kyllä paskat joo.
 
Ihan perus soundi omaan korvaan, hyvinkin geneerinen verrattuna Petruccin "omaan" soundiin

bedlam: Sorruin sittenkin. En kuunnellut kuin pätkiä sieltä täältä, mutta hämmästyin siitä että melkein jokainen klippi sisälsi jotain hyvää ja tarttuvaa. Vaikuttaa siltä, että tää levy rokkaa paljon enemmän kuin bändiltä on totuttu kuulemaan. Eikä haittaa yhtään. Viimesessä biisissä oli selkee Trio Töykeät -kohta.
 
The Spirit Of The New Age löyty omaan korvaan.

Noin 4 kuuntelun perusteella voittaa ainakin edellisen levyn 6-0. Enemmän alkuaikojen levyjen vibeä (Images & Words/Awake) saatu mukaan ja sitä "muka rankkaa" kitarasoundia hieman "pehmennetty" (näin paremman ilmaisun puutteessa). Jameskin kuullostaa paremmalta. Me likes. Vuoden kovimpia levyjä anyway.

Perro Stupido: The Spirit Of The New Age löyty omaan korvaan.
 
Varmaan samasta kohdasta puhutaan, Trio Töykeiden Karate-biisiä muistutti niin paljon, etten ihmettelisi vaikka oiskin vähän nyyssitty.

Eka kuuntelulla oli hämmentävän huono levy. Tuntui että tässä ei soita enää sama bändi. Missä tarttuvat melodiat ja riffit? Mieleen jäi oikeastaan vain The Looking Glass. Ensikuuntelu on silti vain ensikuuntelu, mutta ododin että hieman enemmän olisi jäänyt mieleen.
 
EDIT: viime levyllä oli monta kohtaa monessa biisissä jotka iskivät jo ensikuuntelulla.

Kuuntelin levyn kertaalleen läpi, eikä ensikuulemalla oikein vakuuttanut. Jokaisessa biisissä oli omat hyvät hetkensä, mutta jostakin syystä kokonaisuutena vaikutti aika mitäänsanomattomalta. Kuuntelin välittömästi levyn toiseen kertaan läpi, ja hitaatsi tämä tuntuu aukeavan. Aika paljon levyltä kuuluu paikoin esikuvien vaikutteet läpi.
 
Ei tätä vielä osaa arvioida tarkemmin, vaatinee enemmän kuuntelua paremmilla äänentoistolaitteilla.