Kitarat: kitarakamat ›

LesPaul70: Boogie Boardilla tuntuvat monet vannovan Wampler Triple Wreckin nimeen, kun kysytään jotain huokeaa "rectifier-in-a-box"-ratkaisua.
Itsellä ei kokemusta...
 
Yksinhöpiseminen kunniaan, eli vastaanpa omaan viestiini. Nyt kokemusta nimittäin on.
 
Satuin törmäilemään Custom Soundsin myymälään, ja sieltä löytyi Wampleria suoraan hyllytavarana. No, kun wanhalle 1980-luvun bändistä asti mukana kulkeneelle (hyvälle mutta aikansa eläneelle) säröpolkimelle hain mahdollista korvaajaa, eli jotain mistä olisi jotain konkreettista hyötyä nykyistenkin vahvarieni kanssa, otin kolme pikaiseen testiin.
 
Wampler on Suomessa (vielä) aika tuntematon laadukkaiden mutta hintavien käsinkasattujen putiikkipedaalien valmistaja. Nämä kolme ovat "amp-in-the-box"-sarjaa eli yrittävät imitoida kuuluisien vahvarien soundia ja käyttäytymistä. Custom Soundsin ja Wamplerin sivuilta löytyy lisätietoja ja taitaa olla ääninäytettäkin. Tässä omat mietteet, järjestyksessä vähempigainisesta ylöspäin:
 
Wampler Pinnacle Deluxe: Tämän on tarkoitus imitoida EVH:n klassista "Brown Soundia". (Olen muuten aina ihmetellyt liittyykö "brown sound" jotenkin legendaariseen "ruskeaan nuottiin", mutta EVH:n itsensä mukaan hänen brownissaan onkin kyse puun ruskeasta väristä eli puumaisen lämpimästä soundista.) Mainostekstin mukaan itse Zeke Clark, Eddien ääniteknikko, olisi sanonut tämän pedaalin vangitsevan brown soundin tarkalleen.
No, minulla ei ole kompetenssia arvioida, kuinka pedaali tarkasti osuu maaliinsa, mutta sanonpahan vain, että oli kyllä todella makoisa soundi! Erittäin saturoitunut ja kirkas ääni, mutta ei mitenkään pistävällä tavalla, vaan säkenoivä täyteläinen ja lämmin soundi. Säätövaraakin oli aika hulppeasti ja kaksi erilaista voicing-vaihtoehtoa (vintage/modern).
 
Wampler SLOstortion: Kukaan ei varmaan arvaa, mitä vahvaria tämä jäljittelee, heh. Valitettavasti testin pettymys minulle. Etenkin Pinnaclen jälkeen ja rinnalla kuultuna soundi oli aika kolkko, jäykkä, kylmänkalsea ja eloton. Ei ollenkaan minun juttuni. Poistui testistä ensimmäisenä enkä haikaillut perään.
 
Wampler Triple Wreck: Boogie Boardin sällien virallisesti suosittelema Recto-imitaatio. Monenlaiset mallinnuslaitteet kokeneena olen tullut vähän skeptiseksi "recto purkissa" -ratkaisuja kohtaan. Hyviä säröjä niistä (joistakin) on saanut mutta ei kuitenkaan mitään sellaista kuin aidosta pöntöstä. Täytyy kyllä sanoa että tämä pedaali yllätti. Kyllä ovat säröpedaalit kehittyneet 1980-luvusta! Raaka, massiivinen soundi. Ja todellakin kuulosti vahvarimaiselta eikä pedaalilta. Paljon säätöjä, joilla oikeasti myös teki jotain. No, oli yksi minun kannaltani vähän turhakin feature - pedaalin nykyversiossa on nimittäin vielä erikseen kytkettävä lisäboosti, jolla tavallaan boostataan jo valmiiksi särötettyä soundia - suurin piirtein yhtä järkevää kuin jonkin Distortion+/Rat-pedaalin ajaminen aidon Recton Modern-särön päälle. Tuloksena paksua tukkoista surinaa...
 
Valinta oli lopuksi tehtävä Pinnaclen ja Triple Wreckin välillä. Alkuperäinen käyttötarkoitus mielessä pitäen mukaan lähti Triple Wreck.
 
Eilen tuli vedeltyä sillä yhdet pienimuotoiset bändijamitkin yhteen vanhempaan Mark-sarjalaiseen vahvariin.
Arvio tuon jälkeen: Pääsee kyllä huolestuttavan lähelle aidon Recton soundia! Ja ennen kaikkea hyvää, että parhaan murinan saamiseksi ei tarvinnut luukuttaa Master-volaa. Onnistuin hetkessä säätämään niin hyvän imitaation omasta kaksikanavaisesta Recto-nupistani, että jatkossa voisin jättää nupin kotiin bändiharkkoihin mennessäni.
 
Jotain eroa toki oli....
 
Soittajakaveri huomautti kirkkauden puutteesta soundissa. Hän huomasi sen, kun soitin vuorotellen Markin omalla säröllä ja Triple Wreckin säröllä (Markin puhtaaseen kanavaan), ja Markin särö oli tietysti kirkkaampi ja purevampi. No big surprise there, Mark on kirkkaampi ja terävämpi kuin Recto. Mutta allekirjoitan kuitenkin tuon havainnon itsekin. Kyllä oikeasta Rectostakin on mahdollista saada ulos enemmän yläpään briljanssia ja terävyyttä. Triple Wreckistä loppui tavallaan säätövara kesken. Erillistä Presence-säätöä olisi kaivannut. Treble kyllä löytyi, mutta koska se tulee ennen vahvarin esivahvistusta, sen vaikutus on (ainakin eilen käytetyn Markin kanssa) enemmänkin treblebooster-tyylinen. Toki sitä kirkkautta voi sitten yrittää kaivaa esiin vaikka Markin omalla GEQ:lla.
Vastaava ilmiö myös bassopotikan kanssa. Mark-vahvarin puhtaaseen kanavaan vedettynä ei niin merkittävästi lisännyt Recto-maista matalaa potkua ja jyskettä vaan enemmänkin paksunsi soundia. Tämäkin toki "korjattavissa" Markin omalla GEQ:lla.
 
Sellainenkin epäortodoksinen kokeilu käväisi mielessä, että olisin laittanut Triple Wreckin Markin efektiluuppiin. Tuolloinhan se olisi tone stackin kannalta lähempänä sitä roolia, missä Recton etuaste on. Luovuin kuitenkin ajatuksesta, koska se olisi tod.näk. aiheuttanut ongelmia muiden luuppiefektien kanssa. Nytkin olen siirtämässä EHX:n chorusta pois luupista vahvarin eteen, koska se säröilee ja rätisee puhtaalla kanavalla (vanhassa Markissa ei efektiluupin send-voimakkuutta voi säätää erikseen).
 
Mutta kaiken kaikkiaan monipuolinen ja mielenkiintoinen kapistus tuo Triple Wreck. Korvaa helposti vanhan säröpolkusimen, jota olen nyt poistamssa laudasta, koska se oli Mesa-vahvarien kanssa vähän turha ja yhteistyökyvytön. Triple Wreckistä saa helposti Mark-vahvariin yhden lisäkanavan, jolla pääsee hätyyttelemään erittäin Rectomaista murinaa ilman, että tarvii roudata Recto-nuppi joka kerta paikalle. Erot aitoon tavaraan olivat todellakin NIIN pieniä. Ja sanon tämän 2-kanavaisen Dual Rectifierin omistajana.

Itellä on säröpedaalien saralla ollut pidempään yksi vakioratkaisu: Barber LTD Silver ovedrive. Tarjoaa just hienosti kevyttä reunasäröä tai boostia värittämättä soundia.
 
Siihen kylkeen on nyt vakioitunut Svilolta hankittu Crazy Tube Circuitsin Stardust Blackface. Mainoslauseiden perusteella tuottaa Fender Blackface -soundia ja mitä ite oon sellasia testinyt niin kyllä pitää ihan paikkansa tuon Suhr Badgerin kanssa. Aivan pirun hieno soundi ja ottaa hyvin boostia vastaan Barberilta.

Mun kokemuksen mukaan tuo yläpään puute tai pehmeys on tyypillistä Wampler-pedaaleiden kanssa. Siksi ne toimiikin parhaiten ajettuna puhtaaan kanavan päälle.

Sama se, mihin sitä avautuu, joten avaudutaan nyt tänne.
 
Kokeilinpa tänään taas vähän säröpedaaleja sillä mielellä, että nyt pitopelit plakkariin ja loput myyntiin. Testissä siis:
Mad Professor: LGW (pcb)
Mad Professor: SHOD (pcb)
Jaska's Texas Ranger
Maxon: VOP-9
Rockett: Blue Note
Danielun Blue Note klooni
Zeus Godin Landgraff DO klooni
 
Pitkällisen ruuvauksen jälkeen päätin, että Blue Notet, Texas Ranger ja VOP-9 jääköön, muut menköön. Hyviä kaikki, ei se oikeastaan siitäkään kiinni ole. Mad Professorit olivat loistavia, olisin voinut nekin jättää. Mutta Blue Notesta saa Hot Switch offilla samaa soundia kuin SHODista ja VOP-9:stä ja Blue Nostesta Hot Switch päällä samaa soundia kuin LGW:stä. Texas Rangerista saa taas enemmän räyhäkkää boostausta.
 
Kaikki tosiaan loistopedaaleja ja vaikea sanoa, mikä paras. Jotenkin tuntui, että Blue Note ja VOP-9 toimii paremmin kirkkaan Bassmanin kanssa. Tosin LGW:n Body-nappi on todella mielenkiintoinen. Ei mikään perinteinen tone, vaan vaikuttaa enemmänkin keskiäänen boostaukseen - näin siis omasta mielestäni en tiedä, miten oikeasti...
 
Ja on nämä niin lähellä toisiaan, että se, kummasta on säädöt paremmin, niin kuulostaa paremmalta. Yllättävän samanlaisia soundeja noista kyllä sai loihdittua. Nyt ei tarvitse od-pedaaleita ostella tuleviin vuosiin. Kyllä näistä pitäisi saada kaikki soundit, mitä tarvitsee ja vähän enemmänkin. Nyt voi keskittyä sataprosenttisesti fuzzeihin...

Laulava Kylätohtori: Ja on nämä niin lähellä toisiaan, että se, kummasta on säädöt paremmin, niin kuulostaa paremmalta. Yllättävän samanlaisia soundeja noista kyllä sai loihdittua. Nyt ei tarvitse od-pedaaleita ostella tuleviin vuosiin. Kyllä näistä pitäisi saada kaikki soundit, mitä tarvitsee ja vähän enemmänkin. Nyt voi keskittyä sataprosenttisesti fuzzeihin...
 
Mielenkiintoista pohdintaa, tuota Bluenotea pitäisi joskus oikeasti testata. Onko nyt mielenrauha od-purkkien osalta viimein saavutettu? :)

Tämä on jotenkin tavallisuudesta poikkeava ...
 
Xotic SL Drive
 
www.youtube.com/watch?v=u6sQI5FY6q4
 
/s

Tässä kun on vaikka minkälaista röhnötintä käynyt bad monkeysta ja bsiabista madprofessoriin, on meikäläisen käyttöön paras särötin ollut Bossin OD-3. Stand alonena cleanin soundin päälle ja soolovolaan boostia toisella mokomalla. Huikean läpinäkevä soundi, voin kernaasti yhtyä moneen internetsmielipiteeseen siitä, että kyseessä on Bossin paras särö. Mahtava laitos!

Olisit ottanut tohtori Hbe Dos Mossin vertailuun mukaan.

svilo: Tämä on jotenkin tavallisuudesta poikkeava ...
 
Xotic SL Drive
 
www.youtube.com/watch?v=u6sQI5FY6q4
 
/s
 
Noni, ny tarttee sit saada tollanen. Joko myyt omas? ;)

jniska: Olisit ottanut tohtori Hbe Dos Mossin vertailuun mukaan.
 
Hei joo, siitä pitikin kirjoittaa. Itse asiassa kokeilin sitä myös, mutta jäi illalla epähuomiossa kirjoittamatta. Enemmän vertasin DMia ja Texas Rangeria keskenään, koska ovat molemmat enemmän saman tontin vehkeitä.
 
Sanoisin, että DM on tiukempi tai vähän agressivisempi kuin TR, joka on hieman smoothimpi. Toisaalta TR middle boost asennossa korostaa keskialuetta, jota DM ei tee. TR treble asennossa menee omilla kamoilla vähän liiankin kirkkaaksi, jolloin DM on kirkkauden suhteen tasapainoisempi. Muutenkaan DM ei mielestäni korosta mitään taajuksia liikaa tai häiritsevästi. TR:ssä on vielä full asento tai kuten Kuha asian osuvasti ilmaisi, 'tumma paahto'.
 
DM on siis kaksi kanavainen, mutta särökanavan päälle käytettäessä ei molemmille kanaville ole itsellä tarvetta. Soundi pysyy käyttökelpoisena, mutta itselle säröä on jo liikaa. Vaikka toisen kanavan gain-määrä on ilmeisesti sisäisestä trimmeristä säädetty melko pieneksi (?). Toisaalta sitä voi käyttää vaikka anti-boostina. Eli päälle painettuna gain vähenee verrattuna vain toiseen kanavaan. Todella monipuolinen peli, itselle jo vähän liiankin monipuolinen...

Void: Noni, ny tarttee sit saada tollanen. Joko myyt omas? ;)
 
Heh, unohdin muuten mainita että käytin spedeä 12V :)
 
/s

Laulava Kylätohtori: Hei joo, siitä pitikin kirjoittaa. Itse asiassa kokeilin sitä myös, mutta jäi illalla epähuomiossa kirjoittamatta. Enemmän vertasin DMia ja Texas Rangeria keskenään, koska ovat molemmat enemmän saman tontin vehkeitä.
 
Sanoisin, että DM on tiukempi tai vähän agressivisempi kuin TR, joka on hieman smoothimpi. Toisaalta TR middle boost asennossa korostaa keskialuetta, jota DM ei tee. TR treble asennossa menee omilla kamoilla vähän liiankin kirkkaaksi, jolloin DM on kirkkauden suhteen tasapainoisempi. Muutenkaan DM ei mielestäni korosta mitään taajuksia liikaa tai häiritsevästi. TR:ssä on vielä full asento tai kuten Kuha asian osuvasti ilmaisi, 'tumma paahto'.
 
DM on siis kaksi kanavainen, mutta särökanavan päälle käytettäessä ei molemmille kanaville ole itsellä tarvetta. Soundi pysyy käyttökelpoisena, mutta itselle säröä on jo liikaa. Vaikka toisen kanavan gain-määrä on ilmeisesti sisäisestä trimmeristä säädetty melko pieneksi (?). Toisaalta sitä voi käyttää vaikka anti-boostina. Eli päälle painettuna gain vähenee verrattuna vain toiseen kanavaan. Todella monipuolinen peli, itselle jo vähän liiankin monipuolinen...
 
Tuo Dos Moss alkaa kiinnostaa ihan tosissaan. Tulee käymään kylässä täälläkin kun kotiolojen hektisyys vähän tasoittuu. Saan sitten rauhassa testata miten tämän tyyppinen purkki sopii yhteen minirecton kanssa. Kummatkin noista vaikuttaa aika toimivilta..

Laulava Kylätohtori: ... Vaikka toisen kanavan gain-määrä on ilmeisesti sisäisestä trimmeristä säädetty melko pieneksi (?). Toisaalta sitä voi käyttää vaikka anti-boostina. Eli päälle painettuna gain vähenee verrattuna vain toiseen kanavaan. Todella monipuolinen peli, itselle jo vähän liiankin monipuolinen...
 
Sisäisellä trimmerillä voi tosiaan toisen kanavan tasoa säätää. Olen sitä pitänyt aika pienellä.

Gabe: Mielenkiintoista pohdintaa, tuota Bluenotea pitäisi joskus oikeasti testata. Onko nyt mielenrauha od-purkkien osalta viimein saavutettu? :)
 
Joo, hieno tunne, kun ei od:t kiinnosta enää pätkääkään ja voi suunnata kaiken energian fuzzeihin...

Laulava Kylätohtori: Joo, hieno tunne, kun ei od:t kiinnosta enää pätkääkään ja voi suunnata kaiken energian fuzzeihin...
 
Kunnes kiinnostus alkaa uudelleen. Jos saan neuvon antaa, arkistoi turhat OD:t ja otat vuoden päästä niitä esille taas.

jniska: Kunnes kiinnostus alkaa uudelleen. Jos saan neuvon antaa, arkistoi turhat OD:t ja otat vuoden päästä niitä esille taas.
 
Mä koitin tuota jossain kolossa. Loppupeleissä huomasin, että hyllyn päällä makaa jokusella tuhannella eurolla purkkeja, mitä ei tule käytettyä. Pistin lihoiksi kaiken. Sain samalla syyn ostaa uusia.

jniska: Kunnes kiinnostus alkaa uudelleen. Jos saan neuvon antaa, arkistoi turhat OD:t ja otat vuoden päästä niitä esille taas.
 
Sitä vähän pelkään itsekin. Onneksi fuzzit pitävät kiireisenä, niin ei ehdi od:n perään haikailemaan...
 
Tavoite oli kyllä, että mitään ei myytäisi, mutta uusien rahoittamiseksi on pakko välillä myydä jotain...

Onko pedaleiden hinnat noussut?? Käytetyistä behkuista ja joyoista pyydetään n.40€.. :|

Se on ns. NPD! Tuli ostettua Kollmanation:
http://muusikoiden.net/dyn/users/115361.jpg
 
Pedaali on Tim Jauerningin suunnittelema yhdessä kitaristi Jeff Kollmanin kanssa. Alla oleva demo antaa mielestäni hyvän kuvan pedaalista. Erityisesti säröisempi puoli (vasen) on aika rouhea. Ensivaikutelma on erittäin positiivinen.
 
Demoa:
http://www.youtube.com/watch?v=q960lcWAcW0