Keskustelua raskaammasta musiikista ›

-Hexa-: http://www.youtube.com/watch?v=JI_RpuSkGJ4
 
nopeaa toiminta
 
0-day warez, eiku solos... Ihan kiva roiskaisu, perus JP elementit sieltä löytyi taasen kerran.

Vähän sellanen fiilis, että aika varman päälle on pelattu. Toisaalta, niinhän sinkkujen kanssa on järkevää tehdäkin. Biisiin on sullottu melko pitkälti kaikki sellaiset maneerit ja kikat, joista bändi tunnetaan. Samanlainen rakennekin löytyy todennäköisesti jokaisella levyllä useammasta biisistä. Miksaus on tosiaan vähän outo ja jotenkin semisti tukkoinen. Kertsi on hyvä, tarttuva ja jopa melkoinen korvamato. Ei tää missään tapauksessa huono kappale ole mutta toivottavasti ei ole levyn parhaimmistoa.

Vessajono: Kertsi on hyvä, tarttuva ja jopa melkoinen korvamato.
 
Jännä, ihan kuin eri biisejä olisi kuunneltu. Ei jäänyt meinaan oikein mitään mieleen ehkä neljän kuuntelun jälkeen laulumelodioista, ja nekin toimivat säkeistöissä paremmin kuin kertosäkeessä. Joku tarkemmin määrittymätön Systematic Chaos -mielleyhtymäkin biisistä tuli, mikä ei ole oikein hyvä juttu, mutta kai sitä on odoteltava levyä ja katsottava miten tämä asettuu kokonaisuuteen. Niiden puheiden, että olisi monipuolinen albumi tulossa, olisi parempi pitää paikkansa.

Kärpäsruoska: Joku tarkemmin määrittymätön Systematic Chaos -mielleyhtymäkin biisistä tuli
 
Mulla oli ensimmäisellä kuuntelulla vähän sama fiilis ja sellanen "ei helv..." -olo mutta kyllä tää on tästä asettunut kun on kuunnellut päivän mittaan useampaan kertaan.

Dream Theater on ikävä kyllä edelliset viitisen levyä kuulostanut siltä, että biisit on laatinut kampanjakomitea aiemmista levyistä tehdyn SWOT-analyysin perusteella.
 
Enemy Inside oli kyllä ihan menevä ralli, mutta aika perus nyky-DT. Levyn varmaan ostaa vanhasta tottumuksesta kuten edellisetkin.

Credence: Tuo pikkurilli on kuin märkä spagetti, melkein oksensin.
 
e. Ei olis eka kerta kun sinkku on miksattu eri lailla kuin levy-versio. En kyllä tykkää tästä miksauksesta yhtään.
 
No olis kyllä eka kerta jos nyt ihan totta puhutaan.. ellei sinkku oo sitten EP:ltä tai jottai.

Kivat instruosiot, muuten biisi ei iskenyt... Sanokaas onko tämä vain oma harhani vai onko deeteen tahtilajivaihdokset muuttuneet jotenkin epäloogisemmaksi viimeisen parin levyn aikana? Vaikkapa ihan Systematic Chaokselle asti kun kuuntelee biisejä niin tahtilajiprogeilussa on jokin punainen lanka kautta koukku josta tavallaan älytä se riffi, nyt esmes Breaking All Illusionsissa ja tässä biisissä tuntuu, et kun tahti pitäis pätkästä niin lisätään riffin siihen osaan kolme kuudestoistaosanuottia hämmentämään soppaa. Itelle on tullu tahtilajiprogeiluista aika vahvat tällaset vibat nyt viimesimpien levyjen driimtiitterissä, liekö sit korvien välissä ko. vaiva.
 
Voihan se olla, että sitä itse on muuttunu ajan myötä typerämmäks eikä pysy enää perässä:D Proge karkaa käsistäni!

Tonski:
 
Voihan se olla, että sitä itse on muuttunu ajan myötä typerämmäks eikä pysy enää perässä:D Proge karkaa käsistäni!
 
Itse asiassa tämä viimeisin lätty oli teknisesti vaikeinta DT:a koskaan. Ensimmäistä kertaa täytyi nostaa kädet pystyyn parissa kohtaa, kun ei pysty enää soittamaan. Tämä uusin näköjään vedetään vielä overimmäksi.
 
Biisi on soinut nyt pari päivää repeatilla. Oikein loistava kipale ja varsinkin tuo synapilpatus jää päähän kummittelemaan.

Tonski: Kivat instruosiot, muuten biisi ei iskenyt... Sanokaas onko tämä vain oma harhani vai onko deeteen tahtilajivaihdokset muuttuneet jotenkin epäloogisemmaksi viimeisen parin levyn aikana? Vaikkapa ihan Systematic Chaokselle asti kun kuuntelee biisejä niin tahtilajiprogeilussa on jokin punainen lanka kautta koukku josta tavallaan älytä se riffi, nyt esmes Breaking All Illusionsissa ja tässä biisissä tuntuu, et kun tahti pitäis pätkästä niin lisätään riffin siihen osaan kolme kuudestoistaosanuottia hämmentämään soppaa. Itelle on tullu tahtilajiprogeiluista aika vahvat tällaset vibat nyt viimesimpien levyjen driimtiitterissä, liekö sit korvien välissä ko. vaiva.
 
Voihan se olla, että sitä itse on muuttunu ajan myötä typerämmäks eikä pysy enää perässä:D Proge karkaa käsistäni!
 
Joo, mitä on tapahtunut vanhoille kunnon seiskoille ja vitosille. Mutta mulla tuli edellislevyn sijaan mieleen Scenes-levy ja Dance of Eternity, jossa tuota samaa tapahtui enemmänkin. Se riffi, missä tulee tahdin loppuun vuorotellen asteikko ylös ja alas.
 
Jonkun Dillinger Escape Planin musiikissa tuollainen toki on osana keskeistä palettia ja tuollaisessa tilutusinstrumentaalissa ok, mutta ei oikein normi-DT-biisiin minusta istu.

Tonski: Vaikkapa ihan Systematic Chaokselle asti kun kuuntelee biisejä niin tahtilajiprogeilussa on jokin punainen lanka kautta koukku josta tavallaan älytä se riffi, nyt esmes Breaking All Illusionsissa ja tässä biisissä tuntuu, et kun tahti pitäis pätkästä niin lisätään riffin siihen osaan kolme kuudestoistaosanuottia hämmentämään soppaa.
 
Breaking All Illusionshan on just tosi siisti. En ikinä unohda ensimmäistä kuuntelukertaa - "öö...mitä...vittua...?".

Pitkästä aikaa kuuntelin Train of Thoughtia ja täytyy kyllä sanoa, että ehkäpä DT:n paras levy. Tunnelma tällä levyllä on kyllä ihan omaa luokkaansa.

SnowCrow: Pitkästä aikaa kuuntelin Train of Thoughtia ja täytyy kyllä sanoa, että ehkäpä DT:n paras levy. Tunnelma tällä levyllä on kyllä ihan omaa luokkaansa.
 
In the name of God kruunaa TOT-albumin. Ainut miinus ne räpit kappaleessa Honor thy father. Mutta huippu albumi muuten.
 
Joku sanoi toivovansa I&W:n kaltaista uutta albumia, paskat sanon minä. Mielummin metallijyystöä koko levy kuin mitä I&W sisältää.
 
Nyt soi jo päässä tuo The Enemy Inside. Kyllä ne osaa!!!!!!

bedlam: Joo, mitä on tapahtunut vanhoille kunnon seiskoille ja vitosille. Mutta mulla tuli edellislevyn sijaan mieleen Scenes-levy ja Dance of Eternity, jossa tuota samaa tapahtui enemmänkin. Se riffi, missä tulee tahdin loppuun vuorotellen asteikko ylös ja alas.
 
Jepajep, niinkuin sanoin tää voi olla ihan mun korvieni välissä, mut esmes Dance of Eternitykin on mun mielestäni ihan hirvittävän looginen kappale seurata kaikkine tahtilajivaihdoksineenkin verraten näihin uudempiin ratkaisuihin, jossa tahti naamioidaan ensin vaikkapa 7/8-tahtilajiksi ja sitten räpäytetään ympäri heittämällä muuten loogisen kulun perään pari-kolme kuudestoistaosanuottia ihan vaan siitä ilosta. Mä oon ehkä tippunu tän bändin kelkasta nyt viimesimpien levyjen aikana.

Tonski: Jepajep, niinkuin sanoin tää voi olla ihan mun korvieni välissä, mut esmes Dance of Eternitykin on mun mielestäni ihan hirvittävän looginen kappale seurata kaikkine tahtilajivaihdoksineenkin verraten näihin uudempiin ratkaisuihin, jossa tahti naamioidaan ensin vaikkapa 7/8-tahtilajiksi ja sitten räpäytetään ympäri heittämällä muuten loogisen kulun perään pari-kolme kuudestoistaosanuottia ihan vaan siitä ilosta. Mä oon ehkä tippunu tän bändin kelkasta nyt viimesimpien levyjen aikana.
 
Mulla on aina ollu dancesta sellanen tälläinen kuva: 4 liian hyvää soittajaa, paska laulaja + yksi matematiikan ultratohtori. En oikein oo ikkään ymmärtänyt sitä, biisin paras ja ainoa järkevä kohta on mielestäni se 30luvun pianosoolo.

Tonski: Jepajep, niinkuin sanoin tää voi olla ihan mun korvieni välissä, mut esmes Dance of Eternitykin on mun mielestäni ihan hirvittävän looginen kappale seurata kaikkine tahtilajivaihdoksineenkin verraten näihin uudempiin ratkaisuihin, jossa tahti naamioidaan ensin vaikkapa 7/8-tahtilajiksi ja sitten räpäytetään ympäri heittämällä muuten loogisen kulun perään pari-kolme kuudestoistaosanuottia ihan vaan siitä ilosta. Mä oon ehkä tippunu tän bändin kelkasta nyt viimesimpien levyjen aikana.
 
Joo, mutta tossa mainitsemassani Dancen osiossa on juuri tuota samaa pienempää pilkkomista, kohdassa 0:58 http://www.youtube.com/watch?v=-dSztjpJNNk
 
-Hexa-: Mulla on aina ollu dancesta sellanen tälläinen kuva: 4 liian hyvää soittajaa, paska laulaja + yksi matematiikan ultratohtori. En oikein oo ikkään ymmärtänyt sitä, biisin paras ja ainoa järkevä kohta on mielestäni se 30luvun pianosoolo.
 
Toi biisihän on tavallaan instrumentaalicover alkuperäisestä Metropolis pt 1-biisistä. Pelkkää kikkelinheilutusta periaatteessa, mutta alkuperäisen biisin fanina tuo oli silti ihan hauska muistelo.

Tämähän oli aika hyvä biisu, ja paljon parempi kuin parin viime levyn sinkkulohkaisut. Todella tiukkaa kannuttelua ainakin näin noviisin näkökulmasta.
 
Ainoa isompi miinus siitä, että Jordan pääsi irti lepositeistä 4:45 kohdilla ja laittoi heti ne helvetin Sorin Sirkus -soundit tulille.

Aika yllätyksetön tää uus single. Hyvä biisi kyllä ja taas kerran huomaa miten korkealla sävellystaito on DT:ssä. Jotenkin vaan ihmetyttää että vasta yks bändin jäsen on kyllästynyt tän saman tavaran veivaamiseen vuodesta toiseen..
 
Toivon että nyt kun saadaan nimikkolevy julkastua niin aloittaisivat jonkin uuden ''aikakauden'', vaikka jazzia tai bossa novaa, ihan sama :D

Tää uushan on helvetin hyvä, sounditkin aivan silkkaa hunajaa ja Mangini loistaa! Perkele!

Nytkö pari kertaa kuunnellut niin alan pitämään yhä enemmän ja enemmän noista soundeista. Rumpusoundit ovat todella makeat!