Aihe: Ases vai Asas?? 1 | |
|---|---|
 7+sävellajit05.06.2013 16:53:20 | |
Alennuksen tunnus on -es aina, kun mahdollista (Des, Ges, Ces, Fes (ja Bes)). E:n ja A:n pesään ei ole kuitenkaan mieltä kirjoittaa E:tä, koska lausuminen tulisi vaikeaksi. Siksi ne ovatkin Es ja As. Sitten, kun siirrytään kaksoisalennettuihin säveliin, tunnus on -eses aina, kun mahdollista. (Esimerkiksi. Deses) E:n perässä on -ses samoin perusteiin, kuin tuolla yhden kerran alennetuissa (Eses). Mutta kun tullaan kaksoisalennettuun A-säveleen, siitä on käytetään kahta eri nimeä: Ases ja Asas. Sävelennimen Asas juuri on ilmeisesti Asin tuplaaminen. Nimen Ases juuri on taas kaksoisalennksen tunnus -eses, josta E katoaa. Wikisanakirjan mukaan Asas on vanhentunut http://fi.wiktionary.org/wiki/asas ja sävelen nykinen nimi on Ases. Ases on minusta loogisempi, koska siinä esiintyy se varsinainen kaksoisalennuksen tunnus, josta ensimmäinen E sulautuu A:han (A + -es = As) (A + -eses = Ases). Kysyn kuitenkin teiltä lukijoilta mieleiipidettä: Kumpaa käytät mieluummin? | |
 Janus05.06.2013 18:54:16 (muokattu 06.06.2013 07:16:33) | |
Mutta kun tullaan kaksoisalennettuun A-säveleen, siitä on käytetään kahta eri nimeä: Ases ja Asas. Ei käytetä. "Ases"-nimitykseen en ole törmännyt 25 vuoteen missään yhteydessä, tekstissä tai puhekielessä. Koita keksiä joku muu lähdeviite kuin suomenkielinen wikisanakirja (fi-wikipediakin on vielä aivan lapsenkengissään). Asas on muutenkin ihan äärimmäisen teoreettinen sävel, kuten kaksoisalennetut sävelet muutenkin - kaksoisylennyksiin törmää useammin, kun pitää kaivaa jostain johtosävel esim. rinnakkaismollille, tai sitten kromaattinen sivusävel valmiiksi ylennetylle sävelelle (esim. E-duurin terssi, gis). Normaalissa tonaalisessa musiikissa "ylimääräisesti" alennettu ääni osuu useimmin vaikkapa duuriasteikon 7., 6. ja 3. sävelelle välidominantin tai rinnakkaismollista lainatun sointutehon vuoksi. Parempi kysymys olisikin "missä musiikillisessa yhteydessä kokisit ylipäätään relevantiksi käyttää asas-säveltä"? | |
| 7+sävellajit 05.06.2013 21:05:36 | |
Janus: Ei käytetä. "Ases"-nimitykseen en ole törmännyt 25 vuoteen missään yhteydessä, tekstissä tai puhekielessä. Koita keksiä joku muu lähdeviite kuin suomenkielinen wikisanakirja (fi-wikipediakin on vielä aivan lapsenkengissään). (http://www.dolmetsch.com/musictheory9.htm) Tässä on toinen, jonka mukaan kaksoisalennetun sävelen A nimi on Ases. | |
| Sax-pappa 05.06.2013 21:15:18 | |
7+sävellajit: (http://www.dolmetsch.com/musictheory9.htm) Tässä on toinen, jonka mukaan kaksoisalennetun sävelen A nimi on Ases. Kaikissa sanaristikoissakin kaksoissävel on aina Asas :-) | |
| Janus 05.06.2013 21:28:59 | |
7+sävellajit: (http://www.dolmetsch.com/musictheory9.htm) Tässä on toinen, jonka mukaan kaksoisalennetun sävelen A nimi on Ases. http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskus … %A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Sentree Moikka. | |
 Nelisormimangusti06.06.2013 06:05:00 | |
"missä musiikillisessa yhteydessä kokisit ylipäätään relevantiksi käyttää asas-säveltä"? Bbdim7? | |
| Janus 06.06.2013 12:19:02 | |
Nelisormimangusti: "missä musiikillisessa yhteydessä kokisit ylipäätään relevantiksi käyttää asas-säveltä"? Bbdim7? Dim7-sointu esiintyy tonaalisessa musiikissa sellaisenaan vain (harmonisen) mollin VII asteella, ja silloinkin se sijaistaa V7-sointua, oikeastaan V9b-sointua, eli viisisointua, jossa pieni nooni. (Klasaritolppa-analyysissakin V9b on ihan hyväksyttävä tapa analysoida VII asteen dimisointu, etenkin jos se purkaa I asteelle.) Vähennetty nelisointu voi esiintyä myös välidominanttisoinnun yläkertana (esim. C-duurissa F#dim7-G = D7b9-G = V9b/V-V). Vähennetyllä nelisoinnulla voi tilanteesta riippuen olla 4 erilaista kuvitteellista tai todellista pohjaääntä, ja nämä (yhdistettyinä ympäröivään harmoniaan) vaikuttavat dimisoinnun enharmoniseen kirjoitustapaan. Jos tuota Bbdim7-sointua katsoo ihan itsenäisenä sointuna tietämättä ympäristöstä mitään, "defaulttina" se purkaantuisi cb-mollisointuun (ja siinä nyt taas ei olisi hevon vitun järkeä), kuten Gb7b9. Dbdim7-soinnullekin voisi löytyä järkevämpi kirjoitustapa kuin des-fes-asas-ceses, jälleen kerran ympäristöstä riippuen. Esim. C6-Cdim7-C6 (wanhaa swingiä) => Cdim7 on oikeasti relatiivisen V9b/III:n (eli B7b9) yläkerta => viivastolle "Cdim7": c-dis-fis-a. | |
| Nelisormimangusti 06.06.2013 20:35:04 | |
Täysin turha sävel siis. Tonaalisessa musiikissa. | |
| Janus 06.06.2013 20:44:20 | |
Nelisormimangusti: Täysin turha sävel siis. Tonaalisessa musiikissa. Nojoo, lievennetään sen verran, että kromaattisissa laskevissa melodialinjoissa se voi olla käyttökelpoinen, esim. Des-duuribiisissä as- ja ges- sävelten välillä, ehkä vähän taas kontekstista ja tyylilajista riippuen: onko selvempää kaksoisalentaa a, vai ensin palauttaa g ja samantien alentaa se taas... ...jos nämä asiat olisivat helppoja, niin kaikkihan tätä tekis. | |
 I3enjam1n17.06.2013 12:59:59 | |
Entäs Ass? Kitaralla on vireysongelma, sen satulaurat ovat ahdistuneet. | |
| Janus 17.06.2013 13:47:12 | |
I3enjam1n: Entäs Ass? As ruotsiksi. Feces? | |
 ganesha25.06.2013 21:38:25 | |
Gis-maj As. Hieno sointukierto. | |
| Janus 25.06.2013 22:05:18 | |
ganesha: Gis-maj As. Hieno sointukierto. Parhaat modulaatiot: E => C#, ehkä hieman myöhemmin B => C# | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)