Rock, pop, alternative ›

Jaaha Suomalaset taas negatiivisina. Tossa ylempänä oli paras arvostelu kaikista, kun keikka haukutiin paskaksi eikä kirjoittaja ollut edes paikalla... No asiaan. Mielestäni keikka oli todella hyvä. Phil X tuurasi Rikua melko hyvin (siis hän on todella hyvä kitaristi) ja bändi soitti muutenkin hyvin (ei pitäisi olla yllätys tuolla kokemuksella). MUTTA tärkein oli se fiilis mikä stadionilla vallitsi. Ainakin edessä. Loistava tunnelma! Suomalaiset lähtivät todella hyvin mukaan kaikkeen.

Kiva oli ulkopuolelta kuunnella. Ei kuulostanut livelivenä niin huonolta tuo laulaminen kuin tämän kiertueen liveäänitteiltä.

Ohhoh jaksaapa ihmiset valiittaa. Itse en ainakaan mitään huonoa jovin äänessä keikalla kuullut. Joo kylläsen se aika äärirajoilla kävi, mutta ääni oli kuitenkin parantunut jo erittäin hyväksi pariin edelliseen keikkaan verrattuna. Täytyykö siinä dokata tai vetää röökiä että ääni on välillä huonossa kuosissa? Itse lauloin eilen mukana ja ääntä ei nyt juuri ollenkaan... Ei tollanen keikkailu ja noin korkeelta veto nyt varmaan maailman vähiten kuormittava homma ole. Ja mielestäni Jovilla ääni säilynyt uskomattoman hyvin kun vertaa muihin vastaavanmittaisen uran tehneisiin.
 
Ja olipas aika loistavat Davidin taustat lähes joka biisissä, ei tullut Richietä ikävä. Oli vissiin nostettu Davidin tasoja ihan kunnolla Richien puuttumisen takia kun ei ole koskaan noin hyvin kuulunut. Tätä lisää.

Ihan hyvältähän tuo tosiaan kuulosti
http://www.youtube.com/watch?v=achWqChQbIQ

McLeach:
Ja olipas aika loistavat Davidin taustat lähes joka biisissä, ei tullut Richietä ikävä. Oli vissiin nostettu Davidin tasoja ihan kunnolla Richien puuttumisen takia kun ei ole koskaan noin hyvin kuulunut. Tätä lisää.
 
Tein saman huomion. Suurin syy valitukseen on varmaankin, ettei mikään saisi koskaan muuttua. Se on vain mahdotonta. Kannataa ennemminkin nauttia hetkestä, eikä etsimällä etsiä jotain valitettavaa. Siten elämä voisi tuntua mukavammalta.

En ymmärrä mitä ihmiset menevät hakemaan tuollaisilta keikoilta. Katselin tuosta 9 minuutin kohdalta "You give love a bad name" ja näytti aivan urpolta toiminnalta sekä esiintyjän että yleisön taholta. Toiset vetävät jotain biisiä kolmenkyt vuoden takaa eikä siinä biisissä ole mitään aitoa jäljellä. Jon silti hymyilee. Koko porukka näyttää siltä niinkuin olisivat astelleet lavalle työskentelemään ja käymään läpi jotain pakollista liikehdintää ja esillä olemista. Toiset pönöttävät kentällä ja väkinäispakollisen yleisönlaulatuksen tullessa kohdalle, vastaavat siihen täysin ennalta arvattavan kaltaisella mylvinnällä. Mikä ton kaiken tarkoitus on, jää mulle epäselväksi.
 
e: Jottei tuu väärinkäsitystä niin itehän siis fanitan Bon Jovia. Aivan timanttisia biisejä niiltä löytyy, tuoreemmiltakin albumeilta. Kuuntelen oikein mielellään... mutta kotona kuulokkeet päässä.
 
e2: Stadioni on liian iso paikka Bon Joville. Siitä se johtuu. Jossain ison "klubin" kokoisessa paikassa sisätiloissa, tarpeeks ahtaalla lavalla toimis hienosti. Stadionin lavalla toiminta näyttää nykyisellään liian oudolta.

Bon Jovi oli maailman parhaita 1984-1992. Oli raivoa, intohimoa.
 
Uudet levyt kurjia, keikat puolivillaisia. Edellisellä levyllä oli biisi "When we were beautiful".
 
Ehkä olisi aika lopettaa. Richie takaisin, yksi levy vielä sitä kunnon Bon Jovia mikä oli 80-luvulla.
 
EDIT: np Roulette vuodelta 1984. Tällainen on menetetty.

yellow: Bon Jovi oli maailman parhaita 1984-1992. Oli raivoa, intohimoa.
 
Uudet levyt kurjia, keikat puolivillaisia. Edellisellä levyllä oli biisi "When we were beautiful".
 
Ehkä olisi aika lopettaa. Richie takaisin, yksi levy vielä sitä kunnon Bon Jovia mikä oli 80-luvulla.
 
EDIT: np Roulette vuodelta 1984. Tällainen on menetetty.
 
Seuraavalle levylle palkkaisivat Desmond childin biisintekoavuksi:).

ReBeat: En ymmärrä mitä ihmiset menevät hakemaan tuollaisilta keikoilta. Katselin tuosta 9 minuutin kohdalta "You give love a bad name" ja näytti aivan urpolta toiminnalta sekä esiintyjän että yleisön taholta. Toiset vetävät jotain biisiä kolmenkyt vuoden takaa eikä siinä biisissä ole mitään aitoa jäljellä. Jon silti hymyilee. Koko porukka näyttää siltä niinkuin olisivat astelleet lavalle työskentelemään ja käymään läpi jotain pakollista liikehdintää ja esillä olemista. Toiset pönöttävät kentällä ja väkinäispakollisen yleisönlaulatuksen tullessa kohdalle, vastaavat siihen täysin ennalta arvattavan kaltaisella mylvinnällä. Mikä ton kaiken tarkoitus on, jää mulle epäselväksi.
 
e: Jottei tuu väärinkäsitystä niin itehän siis fanitan Bon Jovia. Aivan timanttisia biisejä niiltä löytyy, tuoreemmiltakin albumeilta. Kuuntelen oikein mielellään... mutta kotona kuulokkeet päässä.
 
e2: Stadioni on liian iso paikka Bon Joville. Siitä se johtuu. Jossain ison "klubin" kokoisessa paikassa sisätiloissa, tarpeeks ahtaalla lavalla toimis hienosti. Stadionin lavalla toiminta näyttää nykyisellään liian oudolta.
 
Vähintään yhtä oudolta kuulostaa mielipiteesi. Mitä ihmiset tulevat keikalta hakemaan? Oisko vaikka kivan kuulosia biisejä, hyvää meininkiä ja suuren idolinsa näkemistä? Ja onhan Jon itsekin myöntänyt ettei paras tanssija yms ole mutten kyllä ole tippaakaan samaa mieltä väkinäisestä meiningistä. Ja mikä sen parempaa kuin yleisön huudatus, eeppiset kitarasoolot yms juurikin stadionilla.

yellow: Bon Jovi oli maailman parhaita 1984-1992. Oli raivoa, intohimoa.
 
Uudet levyt kurjia, keikat puolivillaisia. Edellisellä levyllä oli biisi "When we were beautiful".
 
Ehkä olisi aika lopettaa. Richie takaisin, yksi levy vielä sitä kunnon Bon Jovia mikä oli 80-luvulla.
 
EDIT: np Roulette vuodelta 1984. Tällainen on menetetty.
 
Eipä taida tulla richie takaisin uuden haastattelun perusteella jossa sanoi ettei kyseessä ole mitään henkilökohtaisia juttuja vaan hänellä menee loistavasti. Syynä lähtöön vähättely johnilta ja suuruudenhulluus

ReBeat: En ymmärrä mitä ihmiset menevät hakemaan tuollaisilta keikoilta. Katselin tuosta 9 minuutin kohdalta "You give love a bad name" ja näytti aivan urpolta toiminnalta sekä esiintyjän että yleisön taholta. Toiset vetävät jotain biisiä kolmenkyt vuoden takaa eikä siinä biisissä ole mitään aitoa jäljellä. Jon silti hymyilee. Koko porukka näyttää siltä niinkuin olisivat astelleet lavalle työskentelemään ja käymään läpi jotain pakollista liikehdintää ja esillä olemista. Toiset pönöttävät kentällä ja väkinäispakollisen yleisönlaulatuksen tullessa kohdalle, vastaavat siihen täysin ennalta arvattavan kaltaisella mylvinnällä. Mikä ton kaiken tarkoitus on, jää mulle epäselväksi.
 
Mikä tän viestin tarkoitus on, jää mulle epäselväksi.

locoloco: Seuraavalle levylle palkkaisivat Desmond childin biisintekoavuksi:).
 
Desmond Schesmond. Jack Ponti takaisin kehiin!

McLeach: Vähintään yhtä oudolta kuulostaa mielipiteesi. Mitä ihmiset tulevat keikalta hakemaan? Oisko vaikka kivan kuulosia biisejä
 
No nämä on fiilisjuttuja etten viitti alkaa sen kummemmin kinaamaan, mutta en tosiaan oivalla miks kivan kuuloisia biisejä pitää lähteä stadionilta hakemaan. Riippuu hiukan musiikin lajista, mutta Bon Jovi nyt ainakin on sellainen yhtye, että sen voi melko tarkkaan arvata miten ne biisit soi. Yleensä kaikki kuulostaa livenä musiikillisesti paskemmalta kuin jotain muuta viihdekanavaa pitkin nautittuna. Äärimmäisen harvassa on yhtyeet, jotka olis stadionilla soidessaan musiikillisesti erityisen kiinnostavia. Yleensä se on vähän sellaista melskaamista tai jaarittamista kaikkine lieveilmiöineen. Haikailua biiseistä jotka on joskus vuosia aiemmin taikka levyllä kuulostaneet paremmalta. Jos tonne Bon Jovin keikalle lähti musaa kuuntelemaan, niin kyllähän tosta youtube-videostakin kuuli että laulamisensa aikana Jon rämpytteli akustistaan välillä rytmillisesti ihan örveltäen. Ei se haitannut mitään, mutta ei se kyllä mitään lisäarvoakaan tuonut.
 
hyvää meininkiä
Tätä olen kyllä paljon pohtinut, että mitä ihmisille tarkottaa hyvä meininki. Mistä se syntyy. Hyvän meiningin vaatimukset ja ihmisten odotukset vaikuttaa joskus niin oudoilta, että en oikein hahmota.
 
ja suuren idolinsa näkemistä?
Toi vois olla ihan järkevä syy. Pari minuuttia näkemistä kyllä riittäis useimmissa tapauksessa. Aika nopeasti ne ihmiset siellä lavalla ollessaan on ns. "nähty".
 
Ja onhan Jon itsekin myöntänyt ettei paras tanssija yms ole
Mun puolesta kaikki esiintyjät kaikkialla sais istua vaikka keinutuolissa keikkansa. Esim. mulle se tunnelma ei synny asioista että miten paljon joku esim. heiluttaa itseään tai nytkyttää jalkaansa tai juoksee lavaa laidasta laitaan. Ne on kaikki teennäisiä juttuja joilla ei ole mitään merkitystä siihen että mitä musiikin sointi tarjoaa. Pidän itseasiassa yksinkertaisina ihmisiä, jotka lähtee keikalle odottamaan, että esiintyjä heiluisi siellä mahdollisimman paljon. Mun mielestä meininki ei liity millään tavalla liikkeen ja elehtimisen määrään. Ne on naurettavia asioita. Meininki ja munaisuus pitää olla jo pelkässä siinä musiikin soinnissakin, vaikka koko ihmisiä ei edes näkyis.
 
mikä sen parempaa kuin yleisön huudatus
Mun valtakunnassa yleisön huudattaminen olisi lailla kielletty ja siitä saisi pakkotyötä siperiassa. Nykypäivänä se on niin urpo ilmiö. 80-luvulla sille oli ehkä tilaa, mutta eiköhän se nykypäivänä ole ns. "nähty". Täysin pakkoliikkeen omainen rituaali.
 
eeppiset kitarasoolot yms juurikin stadionilla.
Joo, kyllä mäkin olisin halunnut olla kuuntelemassa Scorpionssia...
SUPER ROCK JAPAN
Live at Seibu Stadium 1984
 
Jotain tollasta se meininki pitäis sitten olla. Aitoa munaisuutta. Muuten stadionille vääntäytyminen on musiikillisesti käytännössä turhaa.

Mun oli alunperin tarkoitus mennä tällä kertaa katsomaan useampikin Bon Jovi keikka vaimon kanssa, mutta Sambora-ongelman vuoksi ei harmita pätkääkään, että jäi kahteen.
 
Tukholman keikan plussat Tampereeseen nähden: Jon oli etenkin keikan alussa energisempi ja hyödynsi koko lavaa paljon enemmän (kävi enemmän sivurampeilla). Hän myös kävi laulamassa circlen päässä kaksi kappaletta. Jon oli muuten tuossa vaiheessa molemmin puolin ympäröity suomalaisilla, mikä oli hauskaa ja jäi tuskin Joniltakaan huomaamatta. Soittivat suurimman suosikkini Dry Countyn. Ei se tosin ilman Richietä ollut ihan sama...
 
Tampereen keikka oli kokonaisuutena parempi ja aika paljon pidempi. Etenkin lopun toivebiisit lämmittivät ja niistä eritoten These Days. Yleisö oli ainakin kentällä Tampereella hiukan paremmin mukana.
 
Jonin laulu on välillä aika tuskaisen kuuloista ja näköistä, mutta ei niitä ongelmia livenä paikanpäällä niin pahasti huomaa. Samboran poissaolo sekä näkyi, että kuului valitettavan paljon. Niin paljon, että tuskin menen enää Bon Jovia katsomaan, jos Sambora ei ole mukana. Bobby Bandieran rooli muuten kasvaa vuosi vuodelta. Ei hänelle edelleenkään pitäisi kitarasooloja antaa (nyt niitä on entistä enemmän, kun Richie on poissa), mutta hän on ihan korvaamaton taustalaulajana. Lähes kokoajan äänessä. David Bryanin laulut on myös nykyään miksattu enemmän pintaan ja hän esiintyy muutenkin aikaisempaa energisemmin (pakon sanelemaakin varmasti).

Flash: hyödynsi koko lavaa paljon enemmän (kävi enemmän sivurampeilla).
 
Taidat olla aika yksinkertainen, kun mittailet jotain sivuramppikäyntejä.

Kuten aina, musa kuulosti paikan päällä paljon paremmalta kuin juutuubissa. Ja kun se kuulostaa melko hyvältä tuossakin juutuubissa, niin siitä voitte päätellä että paikan päällä toimi tosi hyvin. Enkä ole edes mikään Bon Jovin suurin fani.

Turhahan täällä on yrittää syitä keksiä miksi keikalle mennä kun todellisuus on se että stadionilla oli 30 000 maksanutta asiakasta, joista aika harva varmasti pakotetettuna. Keikka nyt oli kaikin puolin normaali ja varsin näyttävä pop/rock konsertti niin eiköhän ihmiset jotka tollasesta musasta ja tosta bändistä diggaa niin lähde sunnuntai-illan ratoksi sitä fiilistelemään kerran vuodessa? Ei kai tätä tarvitse sen tarkemmin analysoida?

Flash: Itse taidat olla vain kusipää.
 
Et tainnut ymmärtää.

Flash: Itse taidat olla vain kusipää.
 
Viittasi ReBeatin ylläolevaan kirjoitukseen.