Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Wau! Kiitos kummallekin, joo nuotinnossofta on käytössä ja sulkeisiin /pienellä tekstillä ajattelinkin tuon kirjata, se ei vaan tässä mnetissä onnistu ...helposti :)
 
lähinnä kaikki tää analyysi johtaa siihen, että olen todennäköisesti kuullut väärin.
 
Puurokorva löysi ko. soinnun Steely Dan - yhtyeen kappaleesta The Caves of Altamira, säkeistön "kakkosmaalin" viimeisen tahdin neljänneltä iskulta, juuri ennen kertsiä.
 
toisaalta, melko jatsiahan tuon biisin muukin harmonia on, että noita kenny wheeler/mahavishnu - vaikutteita on varmaan lipsahtanut tonne noiden näkemykseen radiosoittopopistakin :)

Chunga: Puurokorva löysi ko. soinnun Steely Dan - yhtyeen kappaleesta The Caves of Altamira, säkeistön "kakkosmaalin" viimeisen tahdin neljänneltä iskulta, juuri ennen kertsiä.
 
A7(#11)/C#. Tota puoltaa sekin, että tota edeltävä sointu ei ole E6/9 vaan Amaj9, joka muuttuu terssikäännökselliseksi dominantiksi ennen Dmaj9-sointua. Käännöksen kanssa saa olla tarkkana, Rhodesin ylimmässä linjassa on G#-(F#)-G ton sointuvaihdoksen kohdalla, itse jakaisin ton soinnun niin, että OK ylhäältä alas G-D#-H-A ja vasurille C#.
 
http://www.youtube.com/watch?v=yb_XEwgfmDk
 
EDIT: Ja onhan tossa Amaj9-soinnunkin aikana laulumelodiassa D#, eli asteikko siinä kohtaa on A-lyydinen. Ei ole analyysin eikä minkään muunkaan kannalta järkeä ajatella sitä D#-säveltä enharmonisesti Eb:änä.

"Yksi tyhmä jne"
 
Jos piisin sävellaji G-duuri ja soolo-osuudessa on kahden tahdin sointukierto
D7#9 | G7
ja haluaa selvitä yhdellä bluesasteikolla niin mikä se olisi?
(G vai D)
 
http://www.youtube.com/watch?v=VLMS8DJGvRA

baron: Jos piisin sävellaji G-duuri ja soolo-osuudessa on kahden tahdin sointukierto
D7#9 | G7
ja haluaa selvitä yhdellä bluesasteikolla niin mikä se olisi?
(G vai D)
 
http://www.youtube.com/watch?v=VLMS8DJGvRA
 
Mä en oo (kertakuuntelulla) ihan yhtä mieltä tosta G-duuristakaan, mutta ainakin toi soolo-osuus (1:21 lähtien) hahmottuu mun korvaan tosi vahvasti I-IV -kierroksi. Vastaan siis D-blues, ja Scofield soittaa myös itse hyvin paljon siihen viittaavaa matskua.

Janus: Mä en oo (kertakuuntelulla) ihan yhtä mieltä tosta G-duuristakaan, mutta ainakin toi soolo-osuus (1:21 lähtien) hahmottuu mun korvaan tosi vahvasti I-IV -kierroksi. Vastaan siis D-blues, ja Scofield soittaa myös itse hyvin paljon siihen viittaavaa matskua.
 
Mulla on nuotit piisistä samassa sävellajissa kuin ym versio ja ne on kirjoitettu G-duurin etumerkinnöin.
Sävellaji toisaalta epäoleellista, oleellista se minkä vastasit, kiitos!
 
Edit: On suht tavallista että bluesasteikolla menevä piisi kirjoitetaan etumerkinnöillä jotka tekevät asteikkoon pienen septimin (G-duuripiisi C-duuri etumerkinnöin, E-duuripiisi A-duurietumerkinnöin) jolloin vältytään tilapäisetumerkeiltä eli kyllä yllämainittu itse asiassa lienee D-duuripiisi?
Nuoteissa esiintyy myös Hm9 sointu ja kyllä se helpommin hahmottuu VIm kuin IIIm soinnuksi.

baron: Edit: On suht tavallista että bluesasteikolla menevä piisi kirjoitetaan etumerkinnöillä jotka tekevät asteikkoon pienen septimin (G-duuripiisi C-duuri etumerkinnöin, E-duuripiisi A-duurietumerkinnöin) jolloin vältytään tilapäisetumerkeiltä eli kyllä yllämainittu itse asiassa lienee D-duuripiisi?
 
En kyllä osaa ajatella blues-biisiä duuribiisiksi jos se septimi on jatkuvasti pieni. Duurissa on suuri terssi ja septimi, muilla asteikoilla on muita nimiä. Tietenkin etumerkintänä kannattaa useimmiten käyttää sitä, mikä vähiten risuaitaa tekee.

Nelisormimangusti: Tietenkin etumerkintänä kannattaa useimmiten käyttää sitä, mikä vähiten risuaitaa tekee.
 
Ei.
 
Etumerkinnäksi sellainen, josta toonika selviää yksiselitteisesti. Jos kappaleessa on yksi risti ja ensimmäinen sointu D7, se ei mitenkään hahmotu I:ksi ainakaan mun päässä - vaan nimenomaan V7:ksi. Harmonisen keskuksen tietäminen vaikuttaa ihan suoraan siihen, miten vapaasti sointuja voi laajennella (esim. toonikatehoiseen 7-sointuun harvemmin muunnettua kvinttiä tai IIm7-V7 -korvausta).
 
Bluesin luonne (tempo, tunnelma) ja sävelikkö (esiintyykö duuriterssiä/suurta kutosta) vaikuttavat siihen, kannattaako käyttää lähemmän molli- vai duurisävellajin etumerkintää, mutta karkeasti näin:
 
D-duuriblues (esiim. D-E-F-F#-A-A#-B-C) = D-duurin etumerkintä (2x #)
D-molliblues (esim. D-F-G-Ab-A-C-C#) = d-mollin etumerkintä (1x b)
 
Kun bluesille tyypilliset äänet (b3, b5, b7) näkyvät myös nuottikuvassa tarvittaessa tilapäisillä merkeillä johdonmukaisesti käytettynä (ks. viereinen enharmoniaketju), siitä ei ole soittajalle mitään haittaa tai hidastetta.

Janus: Etumerkinnäksi sellainen, josta toonika selviää yksiselitteisesti.
 
Tästä mäkin enemmän tykkään. Esim. barokkimusasta löytyy paljon esimerkkejä juuri tuosta "vähiten risuaitaa" -menetelmästä, eli biisin etumerkintä saattaa olla yks alennus mutta se menee silti g-mollissa, jossa vaan sattuu esiintymään useammin e kuin es-sävel. Kyse ei siis ole välttämättä edes mistään doorisesta moodista, vaan enemmänkin melodisesta mollista jossa se fis sitten ylennetään aina tilapäisesti, mutta e on jo valmiiksi palautettu. Kun pää hahmottaa sävellajiksi g-mollin jossa on kaksi alennusta, niin ei sitä e:tä tahdo millään heti muistaa vaan tarjoaa aina ensin essää kunnes biisin osaa ja muistaa niin hyvin ettei nuottia enää tarvi. Oppilailla tuo varsinkin tuottaa välillä hämmennystä.

Janus: Ei.
 
Etumerkinnäksi sellainen, josta toonika selviää yksiselitteisesti.
 
Näinhän se varmasti menee. Aina kannattaa höpistä jotain täällä, niin saa jonkun kirjoittamaan asiaakin.

"Ihmetyttää kummastuttaa pientä kulkijaa"
 
Milloin dim7 soinnun kanssa käytetään dim- ja milloin domdimasteikkoa?
Kaikki dimisoinnuthan voidaan tulkita x7b9 soinnun vajaamuodoksi josta puuttuu perussävel ja jos tulkitaan siksi niin silloin kai domdimasteikko?
 
Mutta milloin tulkitaan sellaiseksi ja milloin ei?

baron: Mutta milloin tulkitaan sellaiseksi ja milloin ei?
 
Helppo homma: listasit itse tuossa tuo n x7b9-ylärakenne-näkökulman. Jos sulla on dimi, joka voisi olla dominantin yläpää kohdesoinnun näkökulmasta, sitten dominanttidimiä, muutoin dimiä.
 
Esimerkki:
 
Cmaj7 C#_7 Dm7 - kohdesointu D-pohjainen, mikä dominantti johtaa D:lle? A7 - onko C#_7 A7:n yläpää? On, siis käytä dominanttidimiä.
 
Em7 Eb_7 Dm7 - kohdesointu taas D-pohjainen ja sille johtaa A7, onko Eb_7 A7:n yläpää? Ei ole, käytä siis dimiasteikkoa.
 
Katsot vaan siis sitä dimiä seuraavan soinnun pohjasävelen, mietit mikä dominantti sinne johtaa, ja sitten vertaat sitä dominanttisointua ja kyseessä olevaa dimiä keskenään. Tuo dominanttidimi-nimityskin aukeaa tätä reittiä aika hyvin.

Dr Dominant:Katsot vaan siis sitä dimiä seuraavan soinnun pohjasävelen, mietit mikä dominantti sinne johtaa, ja sitten vertaat sitä dominanttisointua ja kyseessä olevaa dimiä keskenään. Tuo dominanttidimi-nimityskin aukeaa tätä reittiä aika hyvin.
 
Periaatteessa selkisi mutta vielä yksi jatkokysymys: Dim7 sointuhan voidaan tulkita neljäksi eri dimsoinnuksi, sävelet vain eri järjestyksessä/soinnun käännös ja niin myös neljän eri x7b9 soinnun ylärakenteeksi. Riittääkö että joku niistä voisi olla dominantti seuraavalle soinnulle vaikka merkitty dimsointu ei olisikaan?
 
Edit: Pistän vielä esimerkin mitä tarkoitin
 
Cmaj7 Edim7 Dm7
Edim7 on C7b9 vajaamuoto mutta samat sävelet kuin C#dim7 joka on A7b9 vajaamuoto.
Kumpi asteikko?
(Mun esimerkki voi olla niin hullu sointukierto että sitä ei käytännössä esiinny mutta voiko siihen teoriassa vastata?)

baron:
Cmaj7 Edim7 Dm7
Edim7 on C7b9 vajaamuoto mutta samat sävelet kuin C#dim7 joka on A7b9 vajaamuoto.
Kumpi asteikko?
(Mun esimerkki voi olla niin hullu sointukierto että sitä ei käytännössä esiinny mutta voiko siihen teoriassa vastata?)
 
Itelle tulee jotenkin intuitiivinen tapa ajatella tuo mieluummin C#dim7-sointuna joka on A7b9-soinnun yläpää, jolloin A dom.dim. taitaa sisälsää A7b9-soinnun -> E-nuotille tulee dimiasteikko. Tai loogisuuden vuoksi edes merkata C#dim7/E joka on sama sointu mutta näyttäis järkevämmältä tähtäykseltä Dm-soinnulle. Joka tapauksessa A dom.dim. asteikolta kun ottais A7b9-soinnun niin sen yläpään dimiseiskasointu on siis mistä tahansa sävelestä aloittaen tavallista dimiasteikkoa (koko-puoli) huolimatta siitä, alotetaanko C#-, E-, G- vai Bb-nuotista.
 
Teoriagurut korjatkaa; onko järkeä vai ei?

On järkeä, on. Välillä näkee eri syistä kirjoitettuna dimejä joissa basson kuljetus ei näy. Ihan tavallisimpia on C: F F#_7 C jolla tarkoitetaan sitä, että basso menee fissästä ylös C-duurin kvinttiin vaikka se ei sointumerkistä ilmenekään.

Onko stacatton pituus temposta kiinni ? mietin vain siksi että eräs softa vaski ja puupuhallin simulaatio vaatii käsintehdyt tai soitetut stacatot.
ja samplekirjastotkin tarjoaa yleensä (no yhden tiedän missä kaksi vaihtoehtoa) vain muutamaa pituutta yleensä kait vain yhtä.

Löytyisikö mistään vaskien (no lähinnä trumpetti,käyrätorvi ja pasuuna) esittelyä netistä? youtubessa jotain mutta sen ääni pilaa sitä aika paljon. ja haen laajan dynaamisen alueen omaavia. ja oikeita kappaleitakin saa neuvoa. klassisen musiikin kannalta haku käynnissä.

JPQ: Onko stacatton pituus temposta kiinni ? mietin vain siksi että eräs softa vaski ja puupuhallin simulaatio vaatii käsintehdyt tai soitetut stacatot.
ja samplekirjastotkin tarjoaa yleensä (no yhden tiedän missä kaksi vaihtoehtoa) vain muutamaa pituutta yleensä kait vain yhtä.
 
Ei ole kiinni temposta, ellei nimenomaan niin haluta. Ei noita juttuja kannata muutenkaan miettiä sen pohjalta miten ne on johonkin softaan suunniteltu.

sellisti: Ei ole kiinni temposta, ellei nimenomaan niin haluta. Ei noita juttuja kannata muutenkaan miettiä sen pohjalta miten ne on johonkin softaan suunniteltu.
 
Ei tietenkään mutta tuolla (wivi band) pitää tehdä tietyllä tapaa stacato jos sen tahtoo. ja yritin miettiä miten pitkä sen pitää olla.

JPQ: Ei tietenkään mutta tuolla (wivi band) pitää tehdä tietyllä tapaa stacato jos sen tahtoo. ja yritin miettiä miten pitkä sen pitää olla.
 
Täysin tilanteen mukaan. Joskus halutaan soitettavan niin lyhyenä kuin mahdollista, joskus lähempänä sellaista puolipitkää ääntä. Ei ole mitään yhtä oikeanpituista staccatoa.