Rock, pop, alternative ›

Eilen oli sellainen keikka, että olisin hyvin mielelläni ottanut jonkun Springsteen neitsyen pittiin mukaan. Jo on kumma, jos tuolla esityksellä ei olisi syntynyt uutta hc fania.
 
Se on muuten ihme homma miten niistä kaikkein kuluneimmistakin viisuista jaksaa innostua ihan eri tavalla, kun on eturivissä (tai areenakeikalla edes pitissä).
 
Max iski lopussa rumpukapulansa henkilökohtaisesti käteeni. Oli vähän erilainen toivekyltti mukana...

Ai ai että, oli se hieno keikka.
 
Mutta nyt iski muistikatkos. Mikäs biisi se olikaan missä Nils päästeli muutaman minuutin suvereenisti menemään sooloa ja veteli samalla päälle vielä parit piruetit. Ainakin ylähyllylle kuulosti ihan pirskatin hienolta/häröltä soololta.

Mutta nyt iski muistikatkos. Mikäs biisi se olikaan missä Nils päästeli muutaman minuutin suvereenisti menemään sooloa ja veteli samalla päälle vielä parit piruetit. Ainakin ylähyllylle kuulosti ihan pirskatin hienolta/häröltä soololta
 
Because the Night. Taitettiin kaveriporukalla koko yö asiasta peistä, mutta mulle eilinen oli vaatimattoman viiden keikan kokemuksella jotenkin samoin tein rakkain ja antoisin esitys. Stadikalla oli kesällä legendaa summuuta ja vaikka Espanjassa on ollu kiihkeempää tunnelmaa, mutta pelkän shown ja bilearvon ansiosta eilinen oli aika ainutlaatuinen kokemus. Eka hallikeikka mulle ja stadioneihin verrattuna ero oli vähintäänkin huikea.
 
Törkeet bileet. Illalla uusiks.

Toi Nils:in soolo oli kyllä sairaan hyvä. Olin katsomossa enkä ole aikaisemmin siellä päässyt moiseen fiilikseen. Vähän siellä jotkut yrittivät näyttää ettei tunnu missään, mutta kyllä siellä lopuksi kaikki saivat vauhdin päälle. Ja pääsinhän mä telkkariin. Huomenta suomessa oli haastattelu. Tai siis yksi kommentti. Toimittaja kyseli kyllä paljon kaiken laista, mutta tuo ainoastaan näytti kelpaavan. MUTTA keikka oli mielestäni loistava! Fiilis oli mahtava ekasta biisistä alkaen!

Huhhu! Eka kerta Brucen keikalla. Loistava kokoonpano (17 henkeä!), loistava meininki ja mitä kaikkee. On keikkoja ja on KEIKKOJA. En laskisi itseäni studiolevyjen perusteella edes faniksi, mutta olipahan vitun käsittämättömän huikeata. Vähän (tai suuresti) korpesi, että pittiin otettiin niin vähän porukkaa, mutta kävihän koko kokoonpano sitten tekemässä kunniakierrosta pidemmällekin kenttää. Homma lähti siinä vaiheesta ihan käsistä, kun Bruce surffas yleisön käsillä. Ei ollu kyllä eilinen mitenkään erityisesti musiikista kyse, vaan uskomattomasta show'sta. Hauskinta on, että lavasteita ei ollut laisinkaan, vaan yks mies myllytti kolme tuntia koko areenaa.
 
EDIT: Ja parasta oli, kun tajusin että niin Nils Lofgrenhan on tässä bändissä! En YHTÄÄN muistanut, että se nykyäänkin on. Oli kiva nähdä. Kumman pikkunen mies se on, mutta mykistävän soolon se veti Because the Nightiin.

Nilsin soolot ovat olleet Suomen-keikoilla aivan huikeita kun mies on päästetty kunnolla irti.
 
Ei ollu kyllä eilinen mitenkään erityisesti musiikista kyse, vaan uskomattomasta show'sta. Hauskinta on, että lavasteita ei ollut laisinkaan, vaan yks mies myllytti kolme tuntia koko areenaa.
 
Springsteen-keikoissa on minusta kyse aina musiikista, ja juuri siitä, että kun homman osaa tehdä oikein, niin ei tarvita mitään jumalatonta lavaste- tai pyroarmeijaa. Musiikki puhuu puolestaan. Se on juuri sitä, mistä täysverisessä rock'n'rollissa on kyse.
 
No joo, ehkä tarkennan: musiikista ja sitten siitä käsittämättömästä karismasta, joka Brucella - tai itse asiassa koko bändillä on, kyseessä kun ei ole Bruce ja taustayhtye, vaan jotain paljon suurempaa ja kauniimpaa.
 
En usko jumalaan tai mihinkään muuhunkaan korkeampaan voimaan, mutta näitä keikkoja voisi verrata jonkinlaisiin rock'n'roll-jumalanpalveluksiin, joissa yleisö on uskovaisten seurakunta, jota ylipappi ja hänen avustajansa piiskaavat entistä kovempaan hurmokseen. Ja minä, kyyninen skeptikko, jonka on vaikea uskoa oikein mihinkään, voin uskoa melkein kolmen tunnin ajan. Nytkin hetkittäin, vaikka kuten edellä totesin, paikka oli huono.

Ja tänään Nils veti samat piruetit Youngstowniin, joka oli itselle yksi kohokohdista.
 
Marlowe tuossa yllä puki täysin omatkin ensimmäiset ajatukset kahdesta keikasta. Käsittämättömän upea bändi. Nyt viimein ymmärrän, miksi jotkut tsekkaa useita keikkoja. Ihme ukko, ihme bändi ja hienoa, että sen sai kokea noinkin pienessä ja tiiviissä ympäristössä.
 
Ja erikoismainintana erittäin tyylikäs valoshow. Ei tarvinnut kärsiä nykyisin niin kovin yleisestä liikkuvien valojen ja strobojen yliannostuksesta. Ja sivusilmällä tuli seurattua valomiehen omaa hauskaa jorausta tiskin takana.

Itelle oli toi toisen illan keikka eka kerta kun Brucen näki, ja kyllä vakuutti. Aivan mahtava meno! Just tuli tänään mieleen että Racing in the Streets ois erityisen mukava kuulla ja sekin sieltä tuli. Odottelin jo vähän kun Bruce otti Streets of Philadelphia kyltin et kuulee senkin kun on käsittääkseni aika harvinainen livenä, mut eipä sen poisjääminen loppupeleissä haitannut. Erittäin hyvä keikka!

Marlowe: Springsteen-keikoissa on minusta kyse aina musiikista, ja juuri siitä, että kun homman osaa tehdä oikein, niin ei tarvita mitään jumalatonta lavaste- tai pyroarmeijaa. Musiikki puhuu puolestaan. Se on juuri sitä, mistä täysverisessä rock'n'rollissa on kyse.
 
Joo ja ei. Tarkotin sitä, että biisistä riippumatta Bruce sai hoidettua homman kotiin. Vaikka itselle ehkä 80% biiseistä oli tuntemattomia, niin esitys otti haltuunsa. Samaa mieltä mä yhä oon kuin ennen keikkaa, että ei noi biisit mitään erityisen erityisiä (hehheh) oo enkä mä jaksa niistä nyt kotona levyltä kuunnellessa innostua, mutta Bruce ja bändi vaan osaa.

Tulihan sitä sitten käytyä toisellakin keikalla. Hieno kokemus, vaikkakin vain katsomopaikalta nautittuna. Suuret kiitokset nimimerkille ozz3 lipputarjouksesta, josta ei voinut kieltäytyä. On se vaan upea bändi.

Päivitin molemmat konsertti-spesiaalit:
 
Bruce Springsteen 2013-05-07 HK Areena, Turku, Finland:
http://brucetapes.com/2013/05/07/br … 2013-05-07-hk-areena-turku-finland/
 
Bruce Springsteen 2013-05-08 HK Areena, Turku, Finland:
http://brucetapes.com/2013/05/08/br … 2013-05-08-hk-areena-turku-finland/

Joskus kitaristi-aikoinani yritin intensiivisesti opetella tota Nilsin Youngstown-sooloa korvakuulolta, mutta eipä siitä mitään tullut. Nykyään olisi jopa saatavilla Nilsin omia tutoriaaleja:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Fd6c6z2owak&feature=youtu.be

LordWinter: Joskus kitaristi-aikoinani yritin intensiivisesti opetella tota Nilsin Youngstown-sooloa korvakuulolta, mutta eipä siitä mitään tullut. Nykyään olisi jopa saatavilla Nilsin omia tutoriaaleja:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Fd6c6z2owak&feature=youtu.be
 
Helpompaa on soittaa joku ns.vaikeampikin hevisoolo kuin Nilsin Youngstown. Kova on, piruetteineen.

Pitissä oli hyvin tilaa ja mainiot bileet, huolimatta +100 kg miehestä joka ei osannut hyppiä tasajalkaa paikallaan vaan onnistui osuttamaan laskeutumisensa mun varpaalle niinkin väljissä olosuhteissa.
 
Edellinen E Street band -keikka oli vuonna 1988 ja lupaan mennä taas 25 vuoden päästä uudelleen. Onhan se ihan loistava viihdeorkesteri. Kunpa useampi ymmärtäisi kuinkä tärkeitä torvet on rokkibändissä.
 
Tuli sieltä vähän todistusaineistoakin. Mutta jos katsotte, mykistäkää ääni, se kuulostaa pahalle. Ekassa stage diving, toisessa hiki.
 
http://youtu.be/xNThzd3PWtQ
http://youtu.be/bSZ6vYDHalI

Misse: Kunpa useampi ymmärtäisi kuinkä tärkeitä torvet on rokkibändissä.
 
Tommi Läntinen ymmärsi Boycottissa. Ja Aerosmithin kasarimeno torvien kanssa oli mainiota. Oon ehdottomasti samaa mieltä kanssas. Mua keikassa ihmetytti kun Born To Run ei ollut varsinainen huippukohta - tuntu menevän läpi vähän autopilotilla. Mutta muut vähän tuntemattomatkin biisit taasen kompensoivat. Kokonaisuudessaan keikka arvioni voin tiivistää siihen, että tästä lähtien elämässä alkaa ajanjakso "jälkeen E! STREET! BANDIN! keikan".

Tulipa sitten käytyä kanssa molemmat keikat kattomassa ja ei voi sanoo muuta kun, että ristus mikä reissu !
 
Jos oli tuo viime kesän ultramaratooni huikea kokemus lähes eturivissä, niin nyt liikuttiin niissä sfääreissä, mitä keikat voi parhaillaan olla. Tiistai takakatsomossa lavaa vastapäätä ja silti tuntui kuin olisi ollut ollut pienellä klubikeikalla. Pikkusen eri fiilis sisätiloissa verrattuna jättimäiseen stadioniin. Hyvä keikka, mutta biisilista omaan makuun ei kuitenkaan ollut ihan täydellinen.
 
Mutta eilinen veto olikin sitten jotain huikeaa. Ite paraatipaikalla etukarsinassa lähellä lavaa, biisilistassa huikea vaihtuvuus (U2 keikalla muutama vuosi sitten vaihtui "jopa" 3 biisä peräkkäisillä keikoilla, nyt siis 17 !! ). 31 vuotta vanhan biisin ensiesitys ikinä missään, voiko oikeestaan enempää vaatia ? Lähes 3 tuntia täyttä asiaa. Vois hehkuttaa melko pitkään, mutta antaa olla...
 
Väistämättä pohtii, että mitäs tästä eteenpäin. seuraava mahdollisuus Suomen keikkaan lienee 2-3 vuoden päästä. Tämä kiertue kestää vielä tovin, sitten luovaa taukoa, uuden levyn tekoa, kait siihen sen verran ainakin menee. Silloin herra on lähes keskiverron Suomalaisen eläkeläisen ikäinen. Vieläkö silloin voidaan odottaa tämänkaltaisia huikeiuta esiintymisiä ? Vähän epäilen. Näistä illoista jäisi niin loistavat muistot, että olisiko Pomon keikat osaltani tässä. Aika näyttää.

Kovasti ihmettelen uutisoinnin vähyyttä. Jostain Justin Bieberistä kohuttiin päivätolkulla, mutta pomon keikoista oli vain pari pikku uutista. Ja jostain Lady Gagan vaatteiden vaihdosta riitti vaikka kuinka juttua. Ei taida toimittajien keskuudessa olla Buce faneja.

Oli kyllä huikeita iltoja molemmat, joskin jälkimmäinen veti vielä vähän pidemmän korren. Tiistaina jäi jotenkin uupumaan se ihan viimeinen puristus vaikka setti olikin vähän pidempi. Ehkä mielessä pyöri vielä viime kesän huikea loppusuora Twist & Shouteineen ja keikan päätyttyä ihmeteltiin että tähänkö se nyt jo loppui. Ei huono todellakaan mutta jotenkin tyngältä tuntui. Siis niin tyngältä kuin kolmen tunnin veto voi tuntua.
 
Keskiviikkona Bruce ottikin homman välittömästi haltuun ekan biisin sooloesityksestä lähtien ja viimestään The Ties That Bind-Out In The Street-Atlantic City-kombo pisti pään sekasin. Etenkin viimeksi mainittu oli aivan huikea, samoin Youngstown Nilsin sooloiluilla. Tossa kun settilistaa nyt kelailee niin tekis mieli nostaa esiin vaikka mitä mutta yhtä juhlaahan se perkeleen keikka oli. Kylmiä väreitä puski Murder Incin kitarasooloista (meikä RAKASTAA ku Bruce rupeaa rouhimaan sitä luuttua tosissaan) ja Racing In The Streetin tunnelmoinnista. Kliimaksi oli ylävitonen itse Pomolta. Oli meinaan hikinen läiskäisy. Perseet pyöri encoreissa ja hyvillä mielin sai taas poistua Nakkiareenalta.

Näiden juttujen lukeminen on aivan jumalattoman raskasta kun ei itsellä ollut varaa lähteä tsekkaamaan miestä. Ei helevetti.