Kitarat: kitarakamat ›

Mun mielestä sun kannattaa tehdä itsellesi selväksi mitä sinä ymmärrät hyvällä kliinillä. Itse en osaa sanoa mikä on hyvä tai huono kliini, mutta Fenderin tsoundista kyllä tykkään. Itselläni on ollut kolme Fenderiä ja minusta ne olivat kaikki vähän erilaisia, mutta kyllä siinä kliinissä on jokin Fenderille tyypillinen ominaisuus.... olisikohan se semmoinen middlekuoppa (jollaisesta olen joskus kuullut puhuttavan). Se kliini on niinkuin vähän semmoinen tramboliinimainen eli kuulas ja kirkas, mutta samalla aika botnekas ja syvä??? ei niinkö kova, vaan joustava ja siinä on semmoista omanlaistaan etäisyyttä eli se tsoundi ei ole ihan niinkö "naamassa". Jotakin tuontapaista itse ymmärrän sillä kun puhutaan Fender kliinistä. Toisaalta olen soittanut Fenderiä 2x12 kaapilla ja nyt tuo viimeinen on 4x10, niin iso kaiutinpinta-ala tuo tietenkin omanlaistaan syvyyttä ja botnea siihen sointiin, mutta kyllä tuossa BluesDeVillessä sen saman tunnistaa myös korvakuulokkeilla eli ei se pelkästään kajareista tule.
 
Jos Fenderkliinistä tykkäät, niin kandee varmaan ostaa joku Fender vahvistin:-). Yksi kiinnostava josta minulla ei ole omakohtaista kokemusta lainkaan on Excelsior http://www.thomann.de/fi/fender_excelsior.htm ja siihen sopiva kattaus pedaaleja kaveriksi. Kun mainitsit Neii Youngin, niin esimerkiksi kotiin voisi Champ57 http://guitargear.org/2009/07/04/fender-57-champ-reissue-are-you-nuts/ olla jotakin sellaista kun haet. Vintage fenkut maksaa mansikoita ja tuota saa ainakin musafasulta ihan uutena.
 
Itse käytän isoa vahvistinta keinokuorman ja parin pedaalin kanssa. Sanoisin, että ne päätesäröt voi olla ideana ihan hauskoja, mutta etuastesäröt ovat paremmin kontrolloitavissa eikä niiden saamiseksi tarvitse polttaa pääteputkia. Rouheaa reunasäröä on monessakin pedaalissa tarjolla. Itse olen tykännyt Bossin SD-1 pedaalista joka korostaa vahvasti keskialueita ja toimii vähän vastapainona Fenderin omalle kovin pontevalle alapäälle. Itse olen löytänyt modernia säröosastoa Koch Pedaltonesta ja siitä irtoaa myös rouhempaa reunasäröä ja päätesärösimulaatiota. Omassa setupissa tärkeässä roolissä on myös EHX Whitefinger kompressori, jolla saa sointiin sitä "sag"ia eli saundi sakkaa vähän samaan tapaan kuin silloin jos tasuri vähän niiaa. Kompura on myös käyttökelpoinen kaveri miedommilla asetuksilla kun noiden säröjen kanssa pelaa.
 
Perinteisesti on hyviä soundeja tullut soittajan sormista kun pistetään hyvä skitta hyvään vahvistimeen ilman mitään purkkeja ja väännetään nupit kaakkoon. Vanhanliiton meningissä soittaja sitten soittotatsillaan kontrolloi hommaa. Se vaan ei ole kotiin kovin käyttökelpoinen tapa. Jos haluaa paistatella oikeiden putkien lämmössä niin unohtaa sen vahvarin luukuttamisen ja viimeistelee soundit purkeilla. Kaikkein parhaiten homma hoituisi jollakin hyvällä mallintavalla, joka toisi kaikkein lähimmäs sitä aitoa fendertunnelmaa ilman luukuttamista.
 
Tähän kysymykseen ei ole helppoja vastauksia, mutta nykyajassa on se hyvä puoli että vehkeistä ei ole pulaa. Niitä riittää ihan joka lähtöön ja makuun. Ei muuta kuin onnea vaan sen oman totuutesi etsintään. Vinkiksi sanoisin, että valitsemassasi hetteikössä tarpomista helpottaa hemmetisti, kun istut ihan rauhassa miettimään ja esität itsellesi riittävän selkeitä peruskysymyksiä ja etsit niihin ihan selkeitä perusvastauksia. Unohda kaikenmaailman mojot sun muut henkimaailman haihatukset. Soittosi on juuri niin sielukasta kuin siihen itse höngit elämää, vaikka soittasit bodin läpi.