| Aihe: Voiko kitaramikit tulla tiensä päähän? | 1 |
|---|
|
Minun kitarani on alkanut soundaamaan jotenkin "voimattomalta". Ihan kuin siinä olisi joku kompura välissä. Saattaa toki olla jotain pientä kosketushäiriötä tms.
Kaveri kertoi, että hänen jostain kitarasta yksinkertaisesti mikit "loppuivat" eivätkä jaksaneet enää soida. Voisiko joku vähän selventää?
Kyseessä minun kohdallani on noin 10 vuotta erittäin aktiivisesti (1-2h päivässä) soitetut yksikelaiset mikit.
Jos mikit tulevat tiensä päähän, niin voiko niitä mitenkään elvyttää?
Kiitos. | |
Oon ymmärtänyt, että mikkien magneettien magneettikenttä voi ajan myötä heikentyä - ja kyllähän vanhoja mikkejä on myös uudelleenkäämitty toisinaan. Tämä antaisi aihetta olettaa, että mikrofonit (ja niiden soundi) ainakin jollain tapaa muuttuvat ajan myötä. Vaikea sitten sanoa, onko se mahdollista, että mikit kerta kaikkiaan hiipuvat suorastaan käyttökelvottomiksi ajan saatossa. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
Aika oudolta tuntuu, että mikit kuolevat tuolla tavalla. Vie keppi huoltoon, niin asia selviää. | |
Jos kyseessä on joku Erittäin vanha ja erikoinen kitara, voi teoriassa olla, että magneetit eivät ole olleet oikeita kestomagneetteja. Eli mikit heikkenee ajan myötä. Mutta AlNiCo magneetti kestää kyllä jos sille ei tehdä jotain ulkoisesti. Siis tarkoittaa jotain muuta kuin soittamista. Magneetteihin lyöminen tai jonkinlainen hankaaminen metallilla (viila yms) tai toisella erittäin vahvalla magneetilla magneettikentän heikentäminen. Ainoa mikä edes teoriassa vois tulla mieleen ois, että kitara nojaa johonkin julmettuun kaappiin niin, että mikit likimain koskee elementin magneettiin.
Eli käytännössä kallistuisin jonkin toisen teorian puoleen. Käämi on mikä on ja jos se ei mekaanisesti hajoa niin magneetit on ainoa muuttuva tekijä. Ja niille pitäis sattua jotain mitä ei oikeasti satu. Joku muu mättää ko. kitaroissa.
Positiivista sen olla pitää!!! | |
Vahat voivat kovettua aikojen saatossa ja/tai mikin kelasta saattaa mennä lanka poikki syystä X.
Nämä ovat kuitenkin melkoisen harvnaisia tapauksia, mikit eivät missään tapauksessa vaan lopu. | |
Onko varma, ettei vika ole vahvistimessa?
C'é solo un Capitano. |  Gabe
26.03.2013 00:12:13 | |
|
Hynkel Belzepop: Onko varma, ettei vika ole vahvistimessa?
Tämä minullakin tuli mieleen. Kymmen vuotta on kuitenkin aika lyhyt aika mikrofonille.. |  fox
26.03.2013 01:20:21 | |
|
MarkoA:
Eli käytännössä kallistuisin jonkin toisen teorian puoleen. Käämi on mikä on ja jos se ei mekaanisesti hajoa niin magneetit on ainoa muuttuva tekijä. Ja niille pitäis sattua jotain mitä ei oikeasti satu. Joku muu mättää ko. kitaroissa.
Olen samaa mieltä. Täysin toimintakuntoisia yli 60 vuotta vanhoja mikkejä on vaikka kuinka paljon. Toki magneetit (seosmetalli- ,eivät keraamiset) ovat saattaneet vuosien mittaan heiketä, mutta mikrofoni toimii silti.. Ja magneetteja on myös keinotekoisesti sekä heikennetty, että ladattu eivätkä mikrofonit siltikään ole lakanneet toimimasta...
Toki edellä on jo tuotu esille sellaisia varsin poikkeuksellisia, ulkoisia "tapahtumia" jotka saattavat sen magneetin pilata, mutta ne ovat kyllä perin harvinaisia juttuja.
Tavanomaisempi tapaus, jolloin se mikki tulee tosiaan "tiensä päähän" eli lakkaa toimimasta, on ehdottomasti sille kelalle tapahtuneet, yleensä mekaaniset, vauriot jotka pistää sen kelan käämilangan poikki. Tai sitten eristelakan rikkoutuessa oikosulkee käämin joko osittain, tai "kokonaan". Tätä "suojelemaan" alunperin laitettiin mikkeihin ne kuoret, lisä"bonuksena" sitten saatiin lisää häiriösuojaa.
Vahan kovettumisesta suoranaisesti aiheutuneisiin käämilangan katkeamisiin en ole törmännyt, joten ainakin omakohtaisesti katsoisin senkin harvinaiseksi tapahtumaksi.
Samaan ryhmään laskisin nuo 80-luvun epoksiin valetut mikit, epoksi kun luonnostaan kovettuu todella kovaksi. Josta sitten tulee mieleen erään viritysosia valmistaneen kuuluisan ja arvostetun yhtiön valitettava ja merkittävä valmistusvirhe, humbukkereihin tuli valittua väärä epoksi, joka reagoi käämilangan eristelakan kanssa siten, että kaikki mikrofonit lakkasivat toimimasta. Kyseinen episodi tuli tiettävästi yhtiölle sekä kalliiksi, että myös vaikutti yhtiön tuotteiden imagoon.
Muutama tapaus on tullut vastaan myös, jossa itetehty mikin vahaus on mennyt siinä määrin pieleen, että on käytetty aivan liian kuumaa vahaa, joka sitten on käynyt käämilangan eristelakan turmioksi.
Kaikkein yleisin kitaramikrofonien tuho on kyllä tullut käämilangan katkeamisesta, syystä tahi toisesta. Koskapa 42:nen (42 AWG) käämilanka on hiusta ohuempaa kuparia, sen katkaisuun ei ihan kauheaa voimaa tarvita. Jos mikrofoni on vielä "kuoretonta mallia" vahingon mahdollisuudet ovat verrattomasti suuremmat. Tietty niitten kuorten poistossa on myös kohtalaisen useasti saatu myös kela poikki, jos ei ole oltu/huomattu olla riittävän varovainen.
Käämilankoja on katkaistu plektralla, kitarankielellä sekä verrattomasti useimmin ruuvimeisselillä.
Mutta aloittajan kysymykseen: koskaan en ole vielä tavannut kitaramikrofonia joka on itsestään ja "tuosta vaan" lakannut toimimasta.
Tavallisen mikrofonin pystyy melkoisen helposti ihan yleismittarilla tsekkaamaan, jos mittari DC-ohmipuolella näyttää 0 ohmia mikin ulostuloista mitattuna, se on oikosulussa, jos taas vastus on ääretön, on jossain katkos, eli "tolpanväli johtoja puuttuu".. Helpoimmassa tapauksessa on vain se käämilangan pää irronnut ulostulojohtimesta/juotosnastasta. | |
Mulla alkoi yhdessä kitarassa kaulamikin signaali hiipumaan. Soundi meni juuri hyvin ponnettomaksi ja lopulta ei jaksanut enään tubescreameria saamaan rosolle.
Mittasin kitarapiuhan päästä DC-resistanssin, jotain 22kohmin luokkaa. Sitten konehuone auki ja suoraan kaulamikin potikan päistä, 7,6kohmia. Vielä tarkistus samaisen potikan liuulta, samatulos kuin piuhan päästä.
Potikka meni vaihtoon ja mikki soundasi tass kuten pitikin. Kitaralla ikää n. 9 vuotta. | |
H.Corruption:
Potikka meni vaihtoon ja mikki soundasi tass kuten pitikin. Kitaralla ikää n. 9 vuotta.
Tuo vaikuttaisi kyllä todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Konehuone tutkintaan, vika voi hyvin löytyä potikoista, likaisesta mikkivalitsimesta, kylmäjuotoksesta, tms. | fox
26.03.2013 19:45:10 (muokattu 26.03.2013 19:46:53) | |
|
Hanok: Tuo vaikuttaisi kyllä todennäköisimmältä vaihtoehdolta. Konehuone tutkintaan, vika voi hyvin löytyä potikoista, likaisesta mikkivalitsimesta, kylmäjuotoksesta, tms.
Ehdottomasti noita ensittäin kannattaa katella, ennenkuin ryhtyy itse mikrofonia epäilemään, jollei nyt ole mitään sellasta "tapaturmaa" soittimelle sattunut.
Edith Piaf: tarkennusta tuohon ylläolevaan: sellaista "tapaturmaa" soittimelle sattunut, josta vois epäillä että se mikkikin olisi saanut siipeensä. Noin se piti olla.. ;) |  ReBeat
26.03.2013 19:57:27 (muokattu 26.03.2013 20:03:11) | |
|
MarkoA: Magneetteihin lyöminen tai jonkinlainen hankaaminen metallilla (viila yms) tai toisella erittäin vahvalla magneetilla magneettikentän heikentäminen. Ainoa mikä edes teoriassa vois tulla mieleen ois, että kitara nojaa johonkin julmettuun kaappiin niin, että mikit likimain koskee elementin magneettiin.
Mä muistelisin E&S alueelta lukeneeni että jonkinlainen "pikakolvi" vois myös olla tollanen mikin pilaamiseen soveltuva väline, jos sen vie liian lähelle. Kyseisen tyyppisen kolvin likellä vissiin magneettikenttä heittelee vaihtosähkön taajuudella.
e: löyty yks vanha aihe:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=155575&o=0 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
