Yleistä keskustelua musiikista ›

Epämuusikko: Melko kujalla saa olla ennen kuin soittimen panttaa. Suoraan myymällä saa paremman katteen, ja jos soittimen panttaamista edes harkitsee, niin kannattiko sitä ensinkään ostaa. Aika paljon näkyy koruja, läppäreitä ja halpoja kitaroita paikallisen kanin ikkunassa. Kannattiko?
 
Kyllä tuo pikavipin voittaa. Välillä tulee kausia ettei vaan jaksa soittaa/ei tarvi kaikkia kitaroita, ja on rahapulassa. Aina oon hakenu kitarani kanista pois, paitsi kerran kun tiesin etten kyseistä kitaraa sais paremmalla rahalla myytyä minnekään.

Epämuusikko: Melko kujalla saa olla ennen kuin soittimen panttaa. Suoraan myymällä saa paremman katteen, ja jos soittimen panttaamista edes harkitsee, niin kannattiko sitä ensinkään ostaa. Aika paljon näkyy koruja, läppäreitä ja halpoja kitaroita paikallisen kanin ikkunassa. Kannattiko?
 
Mä oon sitä mieltä, että todellista liikemiehen pelisilmää edustaa se tyyppi, joka keksi laittaa panttilainaamon sörnäisiin piritorin laidalle.

Epämuusikko: Melko kujalla saa olla ennen kuin soittimen panttaa. Suoraan myymällä saa paremman katteen, ja jos soittimen panttaamista edes harkitsee, niin kannattiko sitä ensinkään ostaa. Aika paljon näkyy koruja, läppäreitä ja halpoja kitaroita paikallisen kanin ikkunassa. Kannattiko?
 
Mut eihän sitä kannata koko arvostaan edes pantata niin on helpompi maksaa takaisinkin. Ottaa vain sen verran kuin oikeasti tarvitsee. Se ylimääräinen rahaa menee kuitenkin sitten johonkin turhaan ja sitten ei pystykään enää lunastamaan takaisin.
 
Itse joskus nuorempana muutaman festarireissun tein niin, että kitara kaniin ja sitten syksyllä haki pois :D

Cathi777: Mut eihän sitä kannata koko arvostaan edes pantata niin on helpompi maksaa takaisinkin. Ottaa vain sen verran kuin oikeasti tarvitsee. Se ylimääräinen rahaa menee kuitenkin sitten johonkin turhaan ja sitten ei pystykään enää lunastamaan takaisin.
 
Nimenomaan ihan pikkulainoja on tullut itsekin haettua, että pystyy lunastamaan panttinsa takaisinkin. Ei kaltaiseni pahanen bluusikko omistaa mtn muuta arvokasta kuin kaksi Fenderiä.

Epämuusikko: jos soittimen panttaamista edes harkitsee, niin kannattiko sitä ensinkään ostaa.
 
En kyl ihan tajua että mikä suora yhteys noilla asioilla on. Soittimenhan on voinut ostaa vaikka 15 vuotta sitten. Kyllä se varmaan kannatti ostaa silloin, jos sitä on ilokseen käyttänyt. Silti sen voi viedä pantiksi ja hakea myöhemmin pois.
 
Joku kitara voi olla myöskin sellainen että sillä on merkittävää arvoa, mutta kyseisen mallin ostajat voi olla kuitenkin harvassa. Jos taas on valmis tarvittaessa hiukan odottelemaan, niin tuosta kitarasta voi saada myydessä sen kunnollisen arvonsa verran rahaa. Kannattaako tossa tilanteessa myydä se nopeasti alihintaan, vai viedä se vaikka sitten panttilainaamoon?

Hieman oon ajatellu et paljonkohan tosta deanista kanissa sais. Nyt on on tiukan GASin kohdekki torilla, ni pistin ton hirveellä alihinnalla torille. Ajattelin vaan just tota ylempänäki mainittua seikkaa et kannattaako tota koittaa myydä nyt tolla 450 eurolla, vai saisko kanista jopa enemmän. Noita kuitenki on käsittääkseni lähteny torilta kuuteenkin sataan, et on se ny kumma ettei tolla hinnalla lähde. Tosin eipä se ookkaan mikään perus strato jotka lähtee ku nappi housuista.
 
Onko kellään mitään käryä millasta rahaa tollasista kepeistä vois saada?

Jeszse: kannattaako tota koittaa myydä nyt tolla 450 eurolla, vai saisko kanista jopa enemmän
 
Ei sais........

ReBeat: Ei sais........
 
Kiitos! Tämä helpotti!
 
:|

Juzzu: Vieläkin harmittaa kun joku piripää-muusikko kävi hakemassa kanista oman Les Paulinsa poies vartti ennen kuin se olisi mennyt huutokauppaan ja mulle. Ei ois maksanut paljoa ja silloin ois rahatkin siihen irronnut.
 
Jaa hinta oli tiedossa? Mikäs huutokauppa se?

Kailis: Jaa hinta oli tiedossa? Mikäs huutokauppa se?
 
Lappuhuutis. Jos Juzzulla oli voittava lappu.

"Joskus on hyvä pitää taukoa soittohommista" vai miten se Helsingin Pantti mainostikaan joskus. No, onneksi ei ole omalla kohdalla tarvinnut vähään aikaan pitää breikkiä ainakaan soittimien puuttumisen takia, vaikka kädestä suuhun henk.koht. talouteni koko ajan kulkee.
 
Eivät taida muuten huolia pantiksi mitään jokamiehen vinkkelistä epämääräisiä härpäkkeitä tyyliin vaikkapa efektispedut? En muista mitä artikkelia yritin joskus nuorena miehenä tyrkyttää. Lieneekö sitten synankin kanssa sama homma, ellet ole kanittamassa jotakin klasarivehjettä, jonka jokke jokamieskin hiffaa heti että nytpä on kultahippu?
 
OT: Välikäden tietona olen kuullut yhen tyypin kanittaneen pölynimurinkin menestyksekkäästi. Tämä tapahtui kuulemma kerran Saksan maalla, jos asialla merkitystä. Liekö sikäläinen kanikonttori ollut hövelillä mielellä tai ollut sitten joku aivan upea mahtava vintage-pöltsäri. Mitä sitä pöltsärillä kun on kihveli ja harja ja ei muuta kuin oluttupaan juhlimaan liksaa...

ite ostin paritkin ekat sähkikset kanihuutokaupasta, johtuen varmaan ettei niin kauheita kapuloita kukaan muu kelpuuttanut, eli ne sai oikeesti halvaalla :) Jännää tarinaa itse kuullut yhden tutun kertomana että -50 luvun loppupään (vaiko 60 luvun?) les paul olisi ollut tulossa myyntiin tyyliin hintaan aivan naurettava, mutta oli kummasti kadonnut sitten tarkastuksen tai jonkun muun listauksen yhteydessä juur ennen myyntiintuloa...