Laulaminen ›

LotusEater: Niin, miksi tosiaan??
 
Noniin hermanni.
 
Jos laitetaan esim. bongorummut soittamaan tasaista rytmiä taustalle, soitetaan mukava bassomelodia pohjalle ja sitten siihen päälle lyödään rytmiä jollain muulla soittimella, muttei mitään selkeitä melodioita, niin eikö se ole musiikkia? Eikö esim. rumpalit ole muusikoita elleivät soita joidenkin toisten soitinten kanssa? Jos et ole ihan täysi autisti, ymmärrät, että räpissä on kyse rytmistä. Sanojen rytmistä. Melodisia piirteitä on vähemmän kuin monessa muussa genressä, mutta niitäkin löytyy. Juurikin nuo bassolinjat, muut biitin soittimet, ja räpin puheenkaltainen ääni. Se on melko staattinen eikä niin melodinen kuin laulu, mutta pointtina onkin luoda tunnelmaa sanojen sisällön lisäksi sillä, miltä ne kuulostavat 1. kirjaimina 2. intonaatioltaan. Äänenpainolla, äänensävyllä jne luodaan sävyä kokonaisuuteen, rytmiä ja jännitettä rakennetaan flowssa paitsi säkeessä myös säkeistössä ja koko kappaleen mittaisesti. Case closed ketään ei kiinnosta.
 
Itseäni viehättää räpissä juurikin tuo flow ja sanojen rytmin rikkaampi käyttö kuin normaalissa laulamisessa. Tätä ei kyllä kokematon kuuntelija ymmärrä ihan heti, ja kaikki räp saattaa kuulostaa samalta. Mutta kun on vähän enemmän syventynyt ja opetellut kuuntelemaan, siellä on todella hyvin rakennettuja säkeistöjä ja tuoreita kikkailuja.
 
Sitäpaitsi kuunteleppa jotain nykymusiikkia, joka on siis olevinaan tosi oikeaa ja klassista musiikkia, mutta on todellisuudessa kissanrääkkäyspaskaa ja oikeasti riitasointuisaa ja hirveää. Ja sitä kutsutaan korkeakulttuuriksi.