| Aihe: Kestävin tapa tehdä scarf joint? | |
|---|
|
Morjesta!
Ikinä aikaisemmin en ole scarf jointia tehnyt. Nyt aion mokoman kuitenkin tehdä tulevaan läpikaulaiseen projektiini. Kaula tulee useammasta palasta, eli perus vaahtera/pähkinäraita combo. Voluten meinasin tehdä myös, mutta ois silti kiva tehä niin että toi lapaliitos kestää.
On näköjään kaksi tapaa tehdä tuo, toisella tavalla liitos tulee kaulan puolelle näkyviin (Jacksonit, Ibanezit yms) ja toisella tapaa liitos tulee lavan puolelle (ikinä kylläkään spotannut tätä missään?!)
Miten te velhot ootte tehneet?
Liitos lavan puolella
http://darrenwilson.com/guitars/scarf_joint_incorrect.png
Liitos kaulan puolella
http://darrenwilson.com/guitars/scarf_joint_correct.png
Kiitos!
PS: näköjään olikin linkkien nimissä correct/incorrect! Jahas..
Attack Attack, Were back again baby! |
|
Mä heittäisin tonne otelaudan ja kaulan väliin ehdottomasti. Kestävämpi, kun on useampi tukipinta liimaa varten ja vääntö ei kohdistu liimasaumaan. Onnistunut liimaus on puuainesta kestävämpi, mutta kysymys on lähinnä siitä kuinka kauan. Jatkuva vääntö ja ikääntyminen heikentävät saumaa, jossain vaiheessa se antaa periksi. Ehkä menee 10 tai ehkä 50 vuotta, kukapa tietää nykyliimoista.
"Bodybuilding is for men who wax their bodies and traipse around in bikinis. I train."
-Henry Rollins |
|
Antti1: Jatkuva vääntö ja ikääntyminen heikentävät saumaa, jossain vaiheessa se antaa periksi. Ehkä menee 10 tai ehkä 50 vuotta, kukapa tietää nykyliimoista.
Synkeä ennustus... kestäväthän liimaukset huonekaluissakin? Ja tallat pysyvät kitaroissa useammin kiinni kuin irtoavat. Voi toki olla, että nykyliimat ovat kestävyydeltään heikompia kuin vanhanaikainen kuumaliima.
Kyllä tuota lapaan tulevaa liitosta ainakin joissakin akustisen kitaran teko-ohjeissa neuvotaan. Siihen tulee päällimmäiseksi silloin vielä viilu, ettei sauma jää lapaan näkyviin.
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
|
Kefiiri: Synkeä ennustus... kestäväthän liimaukset huonekaluissakin?
No ei, kyllä mä oon lyhyeksi jääneellä puusepän urallani korjannut aika paljon liimauksista hajonneita huonekaluja. Vanhat luu- ja nahkaliimat yms. kuumaliimat kovettuvat iän myötä niin paljon, että mekaaninen rasitus napsauttaa saumat rikki melko helpostikin. Mun entinen työkaveri, joka teki entisessä elämässään gradun liimoista, lupaili pvac-liimoille noin 50 vuoden kestoa tietojensa valossa. Ei oo yks tai kaks keittiötuolia kuitenkaan, joita on saanut jo kahden vuodenkin jälkeen olla korjaamassa. Nyttenkin odottaisi muutama tammituoli selkäpinnojen ja sivusarjojen liimaamista. :)
"Bodybuilding is for men who wax their bodies and traipse around in bikinis. I train."
-Henry Rollins |
|
Antti1: Mä heittäisin tonne otelaudan ja kaulan väliin ehdottomasti. Kestävämpi, kun on useampi tukipinta liimaa varten ja vääntö ei kohdistu liimasaumaan. Onnistunut liimaus on puuainesta kestävämpi, mutta kysymys on lähinnä siitä kuinka kauan. Jatkuva vääntö ja ikääntyminen heikentävät saumaa, jossain vaiheessa se antaa periksi. Ehkä menee 10 tai ehkä 50 vuotta, kukapa tietää nykyliimoista.
Okei juu, ehkä teen sen sitten just noin. Tarkkana saa vaan olla, ettei lavaksi tuleva pala jää liian lyhyeksi... onneksi mulla on hyvät piirustukset
Attack Attack, Were back again baby! |
|
No mä olen aina tehnyt liitoksen kaulan puolelle. En sen kummemin osaa sitä nyt perustella, näin on soitinrakentaja neuvonut. Ja tuo kiertävän pyöreä sauma on mun mielestä nätimpi kuin se suora sauma lavassa.
http://imageshack.us/a/img113/9848/valmis0190ja.jpg |
|
Taannoiseen kaksitoistakieliseen tein kaulanpuoleiseen versioon vielä lisävahvikkeet liimaamalla sisään hiilikuitutangot, jotka menivät liitoksen yli: http://www.yrttimaa.net/kuvat/Blogiin/12k-blogi_4794.jpg
"Te ette pitäisi Nietzschestä, sir. Hänen filosofiansa on pohjimmiltaan epätervettä." |
 darkus
11.03.2013 14:20:12 (muokattu 12.03.2013 13:34:50) | |
|
jPekka: Taannoiseen kaksitoistakieliseen tein kaulanpuoleiseen versioon vielä lisävahvikkeet liimaamalla sisään hiilikuitutangot, jotka menivät liitoksen yli: http://www.yrttimaa.net/kuvat/Blogiin/12k-blogi_4794.jpg
Niin tästä tuleekin sitten mun seuraava kysymys eli...
Kitarasta on tulossa siis 7 kielinen, 25,5" skaala ja läpikaula rakenne.
Kaulaan otin hieman mittoja ibanezin seiskoista ja kaulan paksuus otalaudan kanssa ekalta nauhalta 19mm ja kahenneltatoista 21mm.
Kovin kaposelta näyttää ja tuntuu. Mahtaakohan kestää ilman hiilikuituvahvikkeita?
Tosiaan kaula tulee olemaan laminoitu joko 3 tai 5 palasta, riippuen siitä millaista pähkinää onnistun saamaan.
Attack Attack, Were back again baby! |
|
darkus: Kaulaan otin hieman mittoja ibanezin seiskoista ja kaulan paksuus otalaudan kanssa ekalta nauhalta 19mm ja tokalta 21mm.
Tokalta? Ettei vain olisi kyseessä 12. nauha?
Kyllä se noilla vahvuuksilla kestää. 2-toiminen kotelorautakin jäykistänee ihan reippaasti. Mutta jos jännittää, niin turaa jotenkin vahvempi. |
|
Antti1: Mä heittäisin tonne otelaudan ja kaulan väliin ehdottomasti. Kestävämpi, kun on useampi tukipinta liimaa varten ja vääntö ei kohdistu liimasaumaan.
Tuossa liitos kaulan puolella versioissa on yksi ongelma. Olen nähnyt tosi monta kitaraa joissa otelautaan on ajan mittaan tullut muhkura 1. - 2 nauhojen eli tuon liitospinnan kohdalle. Mielestäni liitos lavan puolella pysyy paremmin muodossaan.Katkeamista vastaan liitos kaulan puolella on varmaan hieman vahvempi. Lapaviilu tietysti vahvistaa lavanpuoleista liitosta. |
 MPU
12.03.2013 10:25:20 | |
|
Luthier: Tuossa liitos kaulan puolella versioissa on yksi ongelma. Olen nähnyt tosi monta kitaraa joissa otelautaan on ajan mittaan tullut muhkura 1. - 2 nauhojen eli tuon liitospinnan kohdalle. Mielestäni liitos lavan puolella pysyy paremmin muodossaan.Katkeamista vastaan liitos kaulan puolella on varmaan hieman vahvempi. Lapaviilu tietysti vahvistaa lavanpuoleista liitosta.
Tuossa syy miksi teen juuri noin. Lisäksi voihan sinne takapuolellekin laittaa viilun. Vähän niinku vanhoissa banjoissa tai Alembicin bassoissa.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
Juzzu: Tokalta? Ettei vain olisi kyseessä 12. nauha?
Kyllä se noilla vahvuuksilla kestää. 2-toiminen kotelorautakin jäykistänee ihan reippaasti. Mutta jos jännittää, niin turaa jotenkin vahvempi.
Joo nimenomaan tarkotin että 12. nauhalta... haha
MPU: Tuossa syy miksi teen juuri noin. Lisäksi voihan sinne takapuolellekin laittaa viilun. Vähän niinku vanhoissa banjoissa tai Alembicin bassoissa.
Joo no lapaviilu on tulossa joka tapauksessa....toi liitos lavan puolella on ainakin ehdottomasti helpompi mitata kohilleen. Saa nähä mihin päädyn kun saan kalikat käteen....
Attack Attack, Were back again baby! |
|
Luthier: Tuossa liitos kaulan puolella versioissa on yksi ongelma. Olen nähnyt tosi monta kitaraa joissa otelautaan on ajan mittaan tullut muhkura 1. - 2 nauhojen eli tuon liitospinnan kohdalle.
Noita muhkuroita on omienkin havaintojen mukaan todella paljon, lavan puolelle teen tuosta ja ulkonäkösyistä itsekkin. Lapaviilun ja taustaviilun väliin jää sauma nätisti piiloon.
"Living is easy with eyes closed!" |
|
Luthier: Tuossa liitos kaulan puolella versioissa on yksi ongelma. Olen nähnyt tosi monta kitaraa joissa otelautaan on ajan mittaan tullut muhkura 1. - 2 nauhojen eli tuon liitospinnan kohdalle. Mielestäni liitos lavan puolella pysyy paremmin muodossaan.Katkeamista vastaan liitos kaulan puolella on varmaan hieman vahvempi. Lapaviilu tietysti vahvistaa lavanpuoleista liitosta.
Minäkin komppaan. Kysyin asiasta soitinrakennuskurssilla ja soitinrakennuksen grand old man Timo Mustonen sanoi että ehdottomasti liitos lavan puolelle.
Basso on jalo soitin |
|
->Lavan puolen liitoksessa ei ole paljoa järkeä. Kaulan heikoin kohta on satulan ja ensimmäisten viritinnuppien välissä. Liitoksen idea on saada puun syyt kulkemaan pituussuuntaan heikoimmassa kohtaa - lavan puolen liitos ei sitä tee.
Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
kulmahiomakone: ->Lavan puolen liitoksessa ei ole paljoa järkeä. Kaulan heikoin kohta on satulan ja ensimmäisten viritinnuppien välissä. Liitoksen idea on saada puun syyt kulkemaan pituussuuntaan heikoimmassa kohtaa - lavan puolen liitos ei sitä tee.
Kokemukseni perustuu lähinnä nylonkielisiin kitaroihin joiyta on tullut tehtyä useita satoja . Kaikissa liitos on ollut lavan puolella. En ole kuullut että yksikään liitoksista olisi hajonnut. Muunlaista liitosta en ole nylonkielisessä nähnytkään. Sen sijaan kaulan puoleisissa liitoksissa joita olen nähnyt teräskielisissä ja sähkökitaroissa otelauta on hyvin usein mutkalla ko. liitoksen kohdalla. Nylonkielisen kaula on sen verran leveä ja kielten veto pienempi ,että on ihan järkevää tehdä liitos lavan puolelle. Sähkökitarat ovat tässä suhteessa ongelmallisempia. |
MPU
13.03.2013 13:35:49 | |
|
kulmahiomakone: ->Lavan puolen liitoksessa ei ole paljoa järkeä. Kaulan heikoin kohta on satulan ja ensimmäisten viritinnuppien välissä. Liitoksen idea on saada puun syyt kulkemaan pituussuuntaan heikoimmassa kohtaa - lavan puolen liitos ei sitä tee.
Jos liimapinnat ovat kunnolliset ei lavan puolen liitos ole yhtään heikko ratkaisu. Jos vielä viiluttaa lavan molemmin puolin on liitos varmasti vähintäänkin riittävän vahva.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
 Les Fender
13.03.2013 21:59:43 (muokattu 13.03.2013 22:01:03) | |
|
MPU: Jos liimapinnat ovat kunnolliset ei lavan puolen liitos ole yhtään heikko ratkaisu. Jos vielä viiluttaa lavan molemmin puolin on liitos varmasti vähintäänkin riittävän vahva.
Jos tämänkin jälkeen pelkää vielä lavan olevan liian heikko, voi lapaviilun alle jyrsiä vaikkapa vaahtera tai hiilikuitutangot.
"Living is easy with eyes closed!" |
|
MPU: Jos liimapinnat ovat kunnolliset ei lavan puolen liitos ole yhtään heikko ratkaisu. Jos vielä viiluttaa lavan molemmin puolin on liitos varmasti vähintäänkin riittävän vahva.
Jos täti olis riittävän viehkee, eikä sukua, niin sitä ja tätä...
Varmasti molemmilla tavoilla saa tehtyä hyvän ja ongelmattoman liitoksen, kunhan tietää, osaa ja on huolellinen. Päinvastoin sitten huonot liitokset.
Otelaudan puolen liitos vaan on parempi ja helpompi sekä teoriassa sekä käytännössä. Väitän, että kuhmuja ei saa otelautaan kuin tekemällä märästä puusta, epätasaisella liitoksella tai väärällä liimalla. Jos saakin, niin oikohöylä ja uusi otelauta on ihan yhtä helppoa ja nopeaa kuin viiluttelu.
Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
kulmahiomakone: ->Lavan puolen liitoksessa ei ole paljoa järkeä. Kaulan heikoin kohta on satulan ja ensimmäisten viritinnuppien välissä. Liitoksen idea on saada puun syyt kulkemaan pituussuuntaan heikoimmassa kohtaa - lavan puolen liitos ei sitä tee.
Olen nähnyt yhden kitaran jossa kaula katkennut tuosta mainitsemastasi kohtaa ekojen virittimien ja satulan välistä. Lapaliitoksesta ei ollut oikeastaan mitään hyötyä sama kuin kaula oltais tehty yhdestä palasta. Jos tekee liitoksen lavan puolelle ei kannata käyttää kovin paksua aihiota jolloin se liitos jää lähelle lavan kärkeä.
ÄÄ TÄKÄ TÄKÄ TÄKÄ TÄÄ. Anna sakkoa saatana. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
