Media ja viihde ›

Kaikkihan sitä käyttää! Jos ei kaikki, niin ainakin Norjalaiset!
 
Itse olen penkkiurheilija henkeen ja vereen ja muistan lähes kaikki yleisurheilun suomen sekä maailmanennätykset ja niiden tekijät. 90-luvulla Mika Myllylä oli yhtä suuri idoli minulle, kuin 70-luvulla oli Lasse Viren ollut isälleni. Lahti 2001 kolautti ensimmäisen kerran sanan Doping vaihtovirran elämään, vaikka toki Ben Johnson ja Vainion talonmies olivat tuttuja asioita, mutta ei kuitenkaan "omaa penkkiurheiluhistoriaa". Ja vuoden 2001 jälkeen onkin sitten vituttanut enemmäkin.. Ei se, että joku huippu-urheilija käyttää, eikä edes se että kaikki kieltää käyttävänsä, vaan se miten koko D-sanasta on tehty niin hemmetin iso asia. Niin kauan kuin urheilusta on urheilija saanut palkkansa, niin kauan sen palkan eteen on pyritty tekemään mitä vain. Itseasiassa efedriiniä käytettiin jo 20-luvulla, mutta en viitsi syyttää Paavo Nurmea, ettei Mietaa suutu..
 
Itse en syytä yhtään dopingin käyttäjää siitä, että he kieltävät kaiken viimeiseen asti, sillä kuka helvetti haluaa kansakunnan häpeäpaaluksi loppuelämäkseen? Joku urheilija sanoikin hyvin että: Tunnustat murhan, lusit 12 vuotta, tunnustat dopingin lusit loppuelämäsi. Eräs tunnusti ja hänen elämänsä loppuikin sitten kovin aikasin.
 
Ja kuitenkin unohdetaan, ettei yksikään voita oslon viittäkymppiä, tai edes sunnuntaipyöräile Tour De Francea läpi pelkällä dopingilla. Siihen tarvitaan ihan käsittämättömän paljon lahjakkuutta, treeniä, vähän lisää treeniä ja vasta kun olet suurinpiirtein maailmanhuipun tuntumassa saattaa muuta epo-piikki antaa sen viimeisen silauksen.
 
Juu ei tästä pitänyt ihan tälläinen vuodatus, mutta omasta mielestä doping pitäisi sallia, niin päästäisiin tästä vanhojen asioiden hutkimisesta vihdoin eroon ja huutamaan ensi talvena Heikkinen olympiavoittajaksi. Miettimättä ottaako hän sen kullan ruisleivällä vai pontikalla!

Doping pitäisi sallia, koska se tekisi urheilusta oikeasti mielenkiintoista. :)

Minä kanssa oon sallimisen kannalla. Kaikki sitä käyttää kuitenkii puulaakitasoa kovemmissa sarjoissa, niin ihan turha puhua mistään puhtaasta urheilusta.

BondakeBunny: Minä kanssa oon sallimisen kannalla. Kaikki sitä käyttää kuitenkii puulaakitasoa kovemmissa sarjoissa, niin ihan turha puhua mistään puhtaasta urheilusta.
 
Nykyisin voittaja on se, joka onnistuu parhaiten salaamaan dopingin käytön :)

Olisi kiva tietää miten dopingin käyttö alkaa. Alkuun on tietty fyysisiltä ominaisuuksiltaan kehittymässä oleva huippuyksilö, jota treenataan kovalla kädellä ja kurinalaisesti. Missä vaiheessa dopingin käyttö sitten alkaa? Siinä vaiheessa kun täysi-ikäisenä on tullut kehitys tappiinsa ja aletaan miettiä millä saataisiin ne tarvittavat lisämetrit tai sekuntin sadasosat. Onko nuorella huippulupauksella siinä vaiheessa selkä seinää vasten, että joko lopettaa ura tähän ja kilpailla SM-tasolla korkeintaan, tai sitten douppaus jolla noustaan isoihin kisoihin. Nuoren painostaminen ei liene kauhean vaikeaa, kun asiat esitetään oikealla tavalla. Tämä kun on kuitenkin valmis tekemään kaikkensa menestyäkseen - ja on elämänsä lajille siihen mennessä varmasti uhrannutkin.
 
Enkä sano, etteikö douppaus voisi olla systemaattista monissa maissa ihan junnutasoltakin, tai ainakin murrosiän jälkeen, mutta olisi helpompi ymmärtää urheilijoita jos tuotaisiin doping-kulttuuria esiin sen sijaan, että siihen sotketaan talonmiehet, huoltoasemat ja yölliset pakkosyötöt.

Veksu: Olisi kiva tietää miten dopingin käyttö alkaa. Alkuun on tietty fyysisiltä ominaisuuksiltaan kehittymässä oleva huippuyksilö, jota treenataan kovalla kädellä ja kurinalaisesti. Missä vaiheessa dopingin käyttö sitten alkaa? Siinä vaiheessa kun täysi-ikäisenä on tullut kehitys tappiinsa ja aletaan miettiä millä saataisiin ne tarvittavat lisämetrit tai sekuntin sadasosat. Onko nuorella huippulupauksella siinä vaiheessa selkä seinää vasten, että joko lopettaa ura tähän ja kilpailla SM-tasolla korkeintaan, tai sitten douppaus jolla noustaan isoihin kisoihin. Nuoren painostaminen ei liene kauhean vaikeaa, kun asiat esitetään oikealla tavalla. Tämä kun on kuitenkin valmis tekemään kaikkensa menestyäkseen - ja on elämänsä lajille siihen mennessä varmasti uhrannutkin.
 
Enkä sano, etteikö douppaus voisi olla systemaattista monissa maissa ihan junnutasoltakin, tai ainakin murrosiän jälkeen, mutta olisi helpompi ymmärtää urheilijoita jos tuotaisiin doping-kulttuuria esiin sen sijaan, että siihen sotketaan talonmiehet, huoltoasemat ja yölliset pakkosyötöt.
 
Kaiketi ylennsä sitten, kun siirrytään junnuista aikuisten sarjoihin. Aika monesti kuullut, että siinä vaiheessa niitä aletaan puolivirallisesti viimeistään tarjoamaan...

Veksu: Olisi kiva tietää miten dopingin käyttö alkaa. Alkuun on tietty fyysisiltä ominaisuuksiltaan kehittymässä oleva huippuyksilö, jota treenataan kovalla kädellä ja kurinalaisesti. Missä vaiheessa dopingin käyttö sitten alkaa? Siinä vaiheessa kun täysi-ikäisenä on tullut kehitys tappiinsa ja aletaan miettiä millä saataisiin ne tarvittavat lisämetrit tai sekuntin sadasosat. Onko nuorella huippulupauksella siinä vaiheessa selkä seinää vasten, että joko lopettaa ura tähän ja kilpailla SM-tasolla korkeintaan, tai sitten douppaus jolla noustaan isoihin kisoihin. Nuoren painostaminen ei liene kauhean vaikeaa, kun asiat esitetään oikealla tavalla. Tämä kun on kuitenkin valmis tekemään kaikkensa menestyäkseen - ja on elämänsä lajille siihen mennessä varmasti uhrannutkin.
 
Hyvä kysymys kyllä..tai itseäni kiinnostaisi tietää, että kuin varovasti tuollaisella asialla pitää nuorta urheilijaa lähestyä..siinähän voi olla vaarana että urheilija vasikoi välittömästi lehdistölle että "täällä paha valkkusetä pakottaa ottaa huumehia"..;)

Olisi myös mielenkiintoista tietää millaisia taloudellisia resursseja vaatii tai vaatisi esim. yleisurheilussa tai maasto-/ampumahiihdossa huipulla harrastettava douppaaminen. Siis sellainen josta ei jää kiinni, mutta josta on todellista hyötyä, ei siis mikään jokamiehen kuntosali-anabolikuuri.
 
Hiihdon puolella en usko esim. Suomessa että Lahden jälkeen olisi enää järjestelmätason douppausta, vaan jos sitä on se on rahallisestikin yksittäisten urheilijoiden ja valmentajien vastuulla. Hiihdon puolella tällä hetkellä vain Norja ja Venäjä, ja lisäksi Saksa ampumahiihdossa, vaikuttavat sen verran vahvoilta järjestelmätasolla että heillä olisi mahdollisuudet laajamittaiseen ylhäältä johdettuun doping-ohjelmaan.
 
Talviurheilun puolella, jos jääkiekkoa ei lasketa, ei ole kuin muutama urheilija joilla olisi mahdollista kustantaa henkilökohtainen doping-ohjelma ja sen jälkeen jäisi vielä jotain taskunpohjalle. Tietysti osalla voi olla kunnianhimo niin suuri että toimintaa rahoitetaan lainarahalla, eikä oletuksena olekaan että rahat tulisivat koskaan takaisin. Luultavasti yliarvioin taloudellisen hyödyn hakemisen ja aliarvioin puhtaansic menestyksen tai tulosten parantamisen janon, kun en itse ole kilpaurheilija.
 
Jotain suuntaa rahojen pienuudesta antaa se, että hiihdon ja ampumahiihdon maailman cuppien kymmenentenä olevat tienasivat viime kaudella palkintorahoina n. 20 000 €.
Ampumahiihto: http://realbiathlon.blogspot.fi/201 … orld-cup-prize-money-201112_22.html
 
Lajit joissa liikkuvat oikeasti isot rahat tai jossa testaus on täysin nimellista ovat tietysti toinen juttu.
 
Mielenkiintoista nähdä miten venäläiset onnistuvat luovimaan kohti Sotshia, ja kuinka paljon heillä tulostaso paranee ensi kaudella. Tänä vuonna ei yleinen taso ole vielä noussut siihen malliin kuin olisi kuvitellut, ei pyssyn kanssa eikä ilman. Joko odotettavissa on Lahden jälkeen suurin maakohtainen käry, valmennuksen yllättävä parantuminen tai kaikkien aikojen kotikisafloppi.
 
E: Ei tulisi sallia. Johonkin raja pitäisi kuitenkin vetää jos ei ruumiita haluta, ja viimeistään kun geeni- ja elinsiirto-doping tulee kuvioihin menisi homma mahdottomaksi - voi tietty mennä vaikka kuinka kiellettäisiin ja valvottaisiin.

http://www.hs.fi/kuvat/collage_image/horizontal/1135265030419.jpeg
Bigforesti ja Myllylä oli meikälle aikanaan jonkinlaisia sankareita. Myllylä sentään oli mies lopulta, rauha hänen muistolleen vaan. Vaikeaa kuitenkaan ketään hirveästi dopingista. Aina on etsitty jotain enemmän tai vähemmän sallittua keinoa olla kilpakumppaneita edellä. Ei ketään kuitenkaan dopingilla huippu-urheilijaksi rakenneta, se on vain sellaista hienosäätöä niinkuin joku epo. Periaatteesta ja terveydellisistä syistä en sallisi kuitenkaan dopingia.

Melkinpä kannattaisi sallia. Ei ainakaan kannata kaivella vuosikymmeniä vanhoja tapauksia.

Spordelta tulee kuitenkin jälleen viiltävää analyysiä.
 
http://blogit.mtv3.fi/porttila/2013 … /27/norjalaiset-ovat-ihmehiihtajia/
 
Paljon enemmän kertoo Kari-Pekka Kyrön minulle kertoma fakta siitä, että norjalaisilla oli jo 1997 käytössä verenohennuskeinot ennen hb-mittauksia.

Voishan sen sallia ni saataisiin ihmiset samalle viivalle ja hiihtolajeissa kaikille samanlaiset laudanpätkät jalkoihin niin loppuu joutava välineurheilu myös.

LordWinter: Voishan sen sallia ni saataisiin ihmiset samalle viivalle ja hiihtolajeissa kaikille samanlaiset laudanpätkät jalkoihin niin loppuu joutava välineurheilu myös.
 
Ainakin mäkihypyssä pitäisi palata puusuksiin ja pussihousuihin. Nykyään ku vähänkin tuulee jostakin suunnasta, ruvetaan itkemään. Se töyssy on yleensä tehty mäen päälle..sielä jumalauta kuuluukin tuulla!

Norjalaiset itse väittävät olevansa ihmekansaa, jonka hiihtäjät voittavat jopa täyteen pumpatut epo-hiihtäjät. Mutta kun tarpeeksi täyteen pumpattiin, niin johan jäi norskikin:
http://www.morethanthegames.co.uk/f … /morethanthegames/johannmuhlegg.jpg
http://www.youtube.com/watch?featur … detailpage&v=8z8qe7YWDOQ#t=153s
 
Tämä on kanssa klassista Spordea: Björn Dählien veriarvojen kerrottiin olleen FIS:n mittauksissa 175. Onko arvo sitten hyväksyttävä vai ei? Riippuu täysin Dählien normaaliarvosta. Jos se oli samaa tasoa kuin Erling Jevnellä oli ennen Salt Lake Cityn kisoja (140), niin arvo kertoo paljon.

toxic: Nykyisin voittaja on se, joka onnistuu parhaiten salaamaan dopingin käytön :)
 
No ei se ihan näinkään ole... kuten Vaihtovirta jo avausviestissä totesi:
 
Ja kuitenkin unohdetaan, ettei yksikään voita oslon viittäkymppiä, tai edes sunnuntaipyöräile Tour De Francea läpi pelkällä dopingilla. Siihen tarvitaan ihan käsittämättömän paljon lahjakkuutta, treeniä, vähän lisää treeniä ja vasta kun olet suurinpiirtein maailmanhuipun tuntumassa saattaa muuta epo-piikki antaa sen viimeisen silauksen."
 
Lisäksi urheilijoiden valvonta on monesti lähinnä epäinhimillistä. Eräs henkilökohtaisesti tuntemani urheilija, joka oli Suomessa aikanaan lajinsa kovin, muttei merkittävää kansainvälistä menestystä saavuttanut, oli sen verran kovan tarkkailun kohteena että joutui doping-virkailijoille ilmoittamaan päivittäin menonsa, jotta hänelle voitaisiin tehdä doping-testi milloin tahansa. Naurettavaa touhua.

Eiköhän tässäkin asiassa raha ratkaise. Käytön virallistamisen pelätään ehkä karkottavan sponsoreita, vähentävän yleisön kiinnostusta ja laskevan harrastajamääriä. Olisi se muutenkin aika ristiriitaista, kun joka paikassa yritetään tyrkyttää ihmisille terveellisiä elintapoja.

mpekkanen: En usko että missään lajissa on pärjännyt enää vuosikymmeniin pelkällä kaurapuurolla ja silloinkin on varmasti jotain muutakin vedetty.
Kyllähän jos kaikki käyttö sallittaisiin niin urheilukisoista tulisi sellaisia, että niissä kuolisi porukkaa kun on vedetty aineita liikaa. Toisaalta kun niitä käytetään joka tapauksessa niin kai se olisi ihan sama vaikka sen sallisi.
Salliminen johtaisi ainakin siihen ,että kisojen katsominen olisi oikeata sirkusta ja eikös siitä ihmiset vaan tykkää.
 
Vähän ehkä liioittelua sanoa ettei missään lajissa pärjäisi puhtaasti. Tarvitsee nyt muistaa että aika paljon on olemassa lajeja joissa dopingista ei ole mitään hyötyä kun ei noi aineet tekniseen suorittamiseen vaikuta.

Veksu: Nuoren painostaminen ei liene kauhean vaikeaa, kun asiat esitetään oikealla tavalla. Tämä kun on kuitenkin valmis tekemään kaikkensa menestyäkseen
 
Enpä usko, että tuossa kauheasti tarvitsee painostaa. Urheilijalla on kuitenkin oltava melkeinpä pakonomainen tarve menestyä ja voittaa, ja kun kaikki kuitenkin käyttävät niin mitään ongelmia ei ole senkään suhteen. Ehkä ainoa ongelma onkin se kiinnijäämisen pelko. Minusta dopingia ei pitäisi sallia sen vuoksi, että ne aineet on vaarallisia terveydelle.

toxic: Doping pitäisi sallia, koska se tekisi urheilusta oikeasti mielenkiintoista. :)
 
Tietyissä lajeissa tää vois kyllä toimiakin. Ennätyksiä rikottaisiin ja kilpailun taso voisi koventua. Toisaalta sitten lahjakkuuksien rajat ja puheet urheilijoista esimerkkeinä lapsille heitetään mäkeen. Suomalaisurheilijat olisivat telkkarimainoksissa että "Minä olen Teppo Winnipeg ja mun valintani on erytropoietiini. Siitä mä saan energiaa laskee paippia."
 
Sama se mulle silti olisi jos pelkän lajin ohella kilpailtaisiin myös siitä, ketä onnistuu douppaamaan itsensä parhaiten. Viimeistään sen jälkeen minkään saatanan Tommi Evilänkään ei tarvisi sönköttää Sanna-Raipesti, että miksei taaskaan kulkenut.