| Aihe: Temmoksi x vai 2x? | 1 |
|---|
 Homunculus
26.02.2013 17:02:28 (muokattu 26.02.2013 17:14:28) | |
|
Otsikko on vähän karkeasti muotoiltu, mutta ehkä selventää kysymystä.
Olen suurelta osin itseoppinut muusikko, joten musiikin teorian käsitteiden käyttöni hieman ontuu, mutta yritän kuvailla ongelmani ymmärrettävästi. Sanotaan, että soitan kitarallani kahdeksan yhtä pitkää säveltä (jos se nyt on oikea termi - yritän välttää sanaa nuotti syystä, joka selviää kohta):
A B C B A B C B
Tämän sävellyksenpätkän tulkitsen olevan tahtilajia 4/4. Haluan merkitä nuotinnukseen, että nopeus, jolla pätkä soitetaan, on sama kuin jolla sen juuri soitin.
Kysymykseni on tämä: mistä tiedän, "pitäisikö" minun nuotinnoksessa merkata sävelet kokonuoteiksi vai puolinuoteiksi vai neljäsosanuoteiksi vai kahdeksasosanuoteiksi jne.? Siis mistä tiedän, onko tuossa yksi tahti, kaksi tahtia vai kenties neljä? Joudun siis nuotintaessani miettimään, minkä temmon merkkaan: jos kyseessä on neljä tahtia, tempo on x, jos tahteja on kaksi, tempo on kaksi kertaa x eli 2x jne.
Oletan, että mitään absoluuttista vastausta kysymykseen ei ole; periaatteessa voin kai merkata miten vain. Varmaan kuitenkin jonkinlaisia vakiintuneita käytäntöjä on? Jos tempo esim. menee järjettömän suureksi, lienee parasta merkata toisella tavalla.
Minusta pääsääntöisesti miellyttävintä on lukea nuotinnusta, jossa lyhimmät nuotit ovat kahdeksasosanuotteja. Joskus tätä periaatetta noudattaessa joudun kuitenkin merkkaamaan temmon varsin suureksi. Onko esim. joitain viitteellisiä raja-arvoja, joita pienemmäksi tai suuremmaksi tempoa ei kannata merkata? | |
Mulla on semmoinen käsitys, että tahti ei ole vain ajanmitta vaan tietynlainen rytmiikan jakso.
Siksi jos painotus menee jotenkin näin
A b c b a b c b
niin tuntuisi olevan yhdestä tahdista kysymys, mutta jos
A b c b A b c b
niin siinä on kaksi tahtia?
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | |
Riippuu myös paljon siitä, miten harmonia liikkuu suhteessa melodiaan, ja millaisia rytmejä muilla soittimilla on. Tuohan voisi aivan hyvin olla vaikka kokonuotteina soitettu neliäänisen harmonian stemma tai vastaavasti kitarasoolon kuudestoistaosatikutusta. Mahdoton sanoa kontekstista irrotettuna. | levesinet
26.02.2013 19:44:21 (muokattu 26.02.2013 19:52:55) | |
|
Minusta yli 250 vakiotempo(*) on aina arveluttava. Kuitenkin musettevalsseja soitellaan luontevasti vielä yli 225 iskun minuuttivauhdilla.
Rytmimusiikin hitainta vakiotempoa voi arvioida seuraavasta:
"The tempo range is 40 to 240 beats per minute." Yamaha Electone STAGEA ELS-01/01C Owner's Manual, 2004.
Taidemusiikki ei tunne selkeitä rajoja. Nuoteissa tempo ja sen vaihtelu ilmaistaan usein sanallisesti ja paljon jää tulkinnan varaan.
(*) Kävi mielessä venäläinen kansanmusiikki, jossa tempo kiihtyy, niin että lopussa tähdätään tahallaan niin nopeaan kuin esittäjät suinkin pystyvät. |  Numb
26.02.2013 19:51:20 | |
|
Homunculus: Haluan merkitä nuotinnukseen, että nopeus, jolla pätkä soitetaan, on sama kuin jolla sen juuri soitin.
Katsot metronomista, että neljäsosanuotit osuvat metronomin naksaukselle. Sitten merkaat nuottiin "Tempo: xxx" (korvaat tietenkin äksät sillä metronomin numerolla). | pooki
27.02.2013 10:40:09 (muokattu 27.02.2013 14:32:40) | |
|
A B C B A B C B
Tämän sävellyksenpätkän tulkitsen olevan tahtilajia 4/4. Haluan merkitä nuotinnukseen, että nopeus, jolla pätkä soitetaan, on sama kuin jolla sen juuri soitin.
Tahtilajin ollessa 4/4 lasket soittaessasi tahtia neljään.
Jos oletetaan että melodiasi nuotit ovat samanpituisia niin neljäsosina se menee näin:
yksi-kaksi-kolme neljä yksi-kaksi-kolme-neljä
A B C B A B C B
Kaksi tahtia.
Jos soitat ne kahdeksasosina niin sitten näin:
yk-si-kak-si-kol-me nel-jä
A B C B A B C B
Yksi tahti
Soita kumpaakin pätkää metronomin kanssa samalla tempolla niin kuulostaahan ne erilaiselta.
Eli kun tiedät biisisi temmon, niin sovittelet tuon lurittelun sinne sen pituiseksi kuin haluat sen olevan. Näissä esimerkeissä se on siis yhden tahdin mittainen, tai kahden tahdin mittainen.
Lisätty
Joo, ja näköjään kun tallennan tän viestin niin noissa esimerkeissäni tuota melodiaasi kuvaavat kirjaimet siirtyvät tahtien alla miten sattuu. Mutta yritin sanoa sitä että ekassa esimerkissä kun lasket tahtia niin soita ääni per numero. Ja esimerkissä kaksi soitat ääni per tavu. | |
Tää on suunnilleen aikaisemmin sanottu mutta niitä kahdeksaa sävelta soittaessa koklaisen sopiiko paremmin
YY - Kaa - Koo - Nee KAA - Kaa - Koo - Nee = neljäsosanuotteja
vai
Yk-si Kak-si Kol-me Nel-jä = kahdeksasosanuotteja
vai
Y-yk-si-i Ka-ak-si-i = kuudestoistaosia.
vai
YY - Kaa KAA- kaa YY- Kaa KAA - Kaa = puolinuotteja tahtilaji alla breve (2/2)
(Isot kirjaimet yrittävät kuvata iskuja, miten jalkaa isketään lattiaan.)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Tähän ei taida yksiselittistä ohjetta olla. Esim. tangoa näkee nuotitettuna sekä 4/4 että 4/8 tahtilajimerkinnöillä. |  Klezberg
04.03.2013 10:02:26 (muokattu 04.03.2013 17:53:38) | |
|
Sax-pappa: Tähän ei taida yksiselittistä ohjetta olla. Esim. tangoa näkee nuotitettuna sekä 4/4 että 4/8 tahtilajimerkinnöillä.
Siinä lienee kuitenkin selvää, missä tahdin rajat menevät, ja se vaihtelee kirjoitetaanko neljäs- vai kahdeksasosina. Aloittajan kysymyksestä jäi vaikutelma että käsissä oli sarja säveliä ja sekin oli epäselvää onko siinä yksi vai kaksi tahtia.
Lisäys: Noista neljäs- vaiko kahdeksasosista tulee mieleen jiddishinkielinen iskelmä Shloimele Malkele, jota joskus soitin klarinetilla. Nuoteissa säkeistö menee 3/8 ja kertosäe 3/4. Ei se kyllä sitä tarkoita että kertosäe menisi puolet hitaammin. Arvelen että siinä oli enemmän haettu sitä että (vasta) kertosäkeessä mennään selvästi valssina.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
