| Aihe: Martin vs Art & Lutherie aloittelijalle? | 1 |
|---|
|
Hei,
olen n. 4kk harjoitellut kitaran soittoa opettajan avustuksella. Soitan tällä hetkellä nailonkielisellä klassisella kitaralla ja ajatus on siirtyä elektroakustiseen. Kävin F-musiikissa soittamassa sekä Martin GPCPA5K että Art & Lutherien CW SPRUCE QI PICKUP kitaroita. Molemmissa ääni joka miellyttää ja kielet sopivan matalalla. Osaako joku fiksumpi näistä sanoa, kumpi olisi jotenkin parempi aloittelijalle ja jatkossakin? Martinin pyöreämpi muoto miellyttää silmää enemmän, mutta onko sillä mitään käytännön merkitystä?
Vielä linkit kitaroihin jos selventää:
A&L: http://www.f-musiikki.fi/kitarat/ba … ckup_w/bag_/_art_lutherie?Itemid=70
Martin: http://www.f-musiikki.fi/kitarat/ba … akustinen_kitara_/_martin?Itemid=70
Kiitos. |  LaXu
15.02.2013 13:57:46 | |
|
Speksien perusteella A&L vaikuttaa paremmalta. Nuo halvemmat (jotka eivät oikeasti edes ole halpoja) Martinit tuntuvat käyttävän laminoituja sivuja ja ties mistä keinomateriaalista tehtyjä otelautoja. Toisin sanoen merkkilisää reilusti. | |
LaXu: Speksien perusteella A&L vaikuttaa paremmalta. Nuo halvemmat (jotka eivät oikeasti edes ole halpoja) Martinit tuntuvat käyttävän laminoituja sivuja ja ties mistä keinomateriaalista tehtyjä otelautoja. Toisin sanoen merkkilisää reilusti.
Toisaalta jos se soi hyvin, niin laminaatti on kaikessa muussa suhteessa puuta parempi materiaali olemalla vakaampi. Muutenkin jos keinomateraali kelpaa niin se on puuta parempaa. Meinaan, että puu valitaan sen soinni herkkyyden takia siitä huolimatta että se muuten on huonompaa. Samoin kaaulassa ja otelaudassa se puu valitaan soinnin ja tuntuman takia, vaikka se muiltaosin on huonompaa eli ei ole ytä vakaata ja kestävä kuin laminaatti (joka on muuten puuta sekin) tai keinomateriaalit.
Aloittaja sanoi tämän kyseisen Martinin soinnin ja ulkomuodon miellyttävän joten silloin Martin on parempi juurikin samoilla kriteereillä joilla joku toinen pitäisi sitä honompana. Noissa Martineissa voi hyvinkin olla merkkilisää, mutta ei ne kyllä soittimina oikeasti ole mitään pöllömpiä. Sitä paitsi laminaateissakin on eroja kuten viineissä. Ei nuo Martinit mistään vesifanerista ole tehty, vaikka laminaattisia ovatkin. Esimerkiksi keikkakäytössä vallankin suomenoloissa tuollainen laminaattinen kitara voi oll ahyvinkin perusteltu. Ne eivät ole muuten välttämättä ollenkaan honosointisia.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka. | LaXu
15.02.2013 17:55:45 | |
|
hallu: Toisaalta jos se soi hyvin, niin laminaatti on kaikessa muussa suhteessa puuta parempi materiaali olemalla vakaampi. Muutenkin jos keinomateraali kelpaa niin se on puuta parempaa. Meinaan, että puu valitaan sen soinni herkkyyden takia siitä huolimatta että se muuten on huonompaa. Samoin kaaulassa ja otelaudassa se puu valitaan soinnin ja tuntuman takia, vaikka se muiltaosin on huonompaa eli ei ole ytä vakaata ja kestävä kuin laminaatti (joka on muuten puuta sekin) tai keinomateriaalit.
Mä taas alkaisin tuossa hintaluokassa jo kaipaamaan kyllä kokopuuta. Aikoinaan kun tuli akustisia testattua, niin Martinin halvemmat mallit eivät vakuuttaneet lainkaan. Lopulta mukaan tarttui kokopuinen Ibanez, hyvänä kakkosena olisi ollut kokopuinen Yamaha. Tuntui, että kokopuiset soivat laminaattikylkisiä/selkäisiä veljiään dynaamisemmin ja kirkkaammin. |  Hanok
15.02.2013 18:37:36 (muokattu 15.02.2013 18:40:58) | |
|
Martinin hintoja kannattaa kyttäillä Kitarapajalta (http://www.kitarapaja.com/) ja tietenkin Torilta. Käytettynä pitäisi tuossa luokassa jo irrota 16-sarjaa, esim D16GT. Siinä on tosin otelaudan materiaalina Richlite "oikean" puun sijaan, mutta ei kannata antaa sen liikoja hämätä.
EDIT: no, sikäli vinkkini meni kyllä vikaan, että D16GT:ssä ei ole vakiona elektroniikkaa. Olen omaani asennuttanut K&K Pure Western Minin, joka maksaa Kitarapajalla asennuksineen 150 e. | |
LaXu: Mä taas alkaisin tuossa hintaluokassa jo kaipaamaan kyllä kokopuuta. Aikoinaan kun tuli akustisia testattua, niin Martinin halvemmat mallit eivät vakuuttaneet lainkaan. Lopulta mukaan tarttui kokopuinen Ibanez, hyvänä kakkosena olisi ollut kokopuinen Yamaha. Tuntui, että kokopuiset soivat laminaattikylkisiä/selkäisiä veljiään dynaamisemmin ja kirkkaammin.
Juu, siis minä olen kanssasi samaa mieltä. Itsekin tykkään kokopuisesta kitarastani ja havaintoni ovat täysin samansuuntaisia kuin sinullakin. Kommenttini lähtikin siitä, että aloittaja oli jo kitaroita testannut ja piti martinia hyväsointisena joka tiputti ne normaalit kokopuuta puoltavat soinnilliset seikat toisarvoisiksi.
Itse kokeilin tuollaista laminaattista Martinia jonka mallinimeä en muista mutta se oli kopanmuodoltaan Dreadnought ja en minä sen sointia kyllä moittisi enkä keksinyt siitä muutenkaan mitään moitittavaa. Toinen positiivinen laminaattituttavuus oli Yamahan LL6 joka oli kerrassaan herkkäsointinen peli.
Mutta joo, olen kanssasi täysin samaa mieltä, että pääsääntöisesti kokopuiset kitarat ovat herkkyydeltään ja soinnin dymnamiikaltaan ihan toista maata. Laminaattirakenteet ovat sitten taas kaikessa muussa niin paljon parempia, että joskus sen soinninkin osalta kannattaa harkita kompromissia ja tosiaan Yamaha LL6 tai vaikkapa Godin 5th avenuen kohdalla ei edes tarvitse mitään kompromissia tehdä soinnikaan puolesta ne ovat hyviä silläkin saralla.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka. |  pappasfin
15.02.2013 23:04:11 (muokattu 16.02.2013 17:31:03) | |
|
juhovv: Hei,
olen n. 4kk harjoitellut kitaran soittoa opettajan avustuksella. Soitan tällä hetkellä nailonkielisellä klassisella kitaralla ja ajatus on siirtyä elektroakustiseen. Kävin F-musiikissa soittamassa sekä Martin GPCPA5K että Art & Lutherien CW SPRUCE QI PICKUP kitaroita. Molemmissa ääni joka miellyttää ja kielet sopivan matalalla. Osaako joku fiksumpi näistä sanoa, kumpi olisi jotenkin parempi aloittelijalle ja jatkossakin? Martinin pyöreämpi muoto miellyttää silmää enemmän, mutta onko sillä mitään käytännön merkitystä?
Vielä linkit kitaroihin jos selventää:
A&L: http://www.f-musiikki.fi/kitarat/ba … ckup_w/bag_/_art_lutherie?Itemid=70
Martin: http://www.f-musiikki.fi/kitarat/ba … akustinen_kitara_/_martin?Itemid=70
Kiitos.
Molemmilla pärjää mutta sinuna menisin sen mukaan kumasta sä oikeasti tykkäät enempi.
Akustisesti ilman vahvistusta tehdyt huomiot tuosta Martinista:
Tuota Martinin mallia testanneena voin sanoa, ettei se laminaatti sivuissa ja takakannessa tunnu soundia huonontavan vaan tuosta lähtee todella mukava soundi, joka sopivan tasapainoinen ja sopivan erotteleva/rikas ja mukavan lämminkin eikä jättänyt kylmäksi, lisäksi kitara tuntui oikein hyvin vastaavan erillaiseen käsittelyyn eli hyvin tuntui taipuvan niin pleku- sorminäppäily kuin komppaamishommissakin.
Martinissa muuten ei ollut sitä monissa kitaroissa olevaa paksua lakkapintaa vaan tuo malli on ns. riisutumpi/pelkistetympi malli ja mä ainakin itse tein sellaisen johtopäätöksen, että osin se soundin hyvyys on mm. siinä, että puun pintaa ei ole liiaksi peitelty paksuun lakkaan vaan se kokopuukansi pääsee enempi elämään ja näin ollen soundi on mukavan "sustainikas" ja "elävä" "lämmin", olkoonkin että siinä on ne laminaatti sivu- ja takakannet (olen törmänny muissakin kitaroissa laminaatti sivu- ja takaosiin eikä ne pahemmin ole tuntuneet haittaavan nättiä sointia kitarassa (Esim. Ibanez SGT630 jumbokoppainen jossa myös kokopuukansi päällä).
Se Ritchlite otelauta tuntumaltaan ja näöltään on aika Ebony-puun kaltainen eikä ainakaan mun käsissäni erottunut muita huonommaksi vaan samantasoiseksi kuin mm. oikeat Ebony-otelaudat.
Muutenkin tuo Martinin malli saa minulta kiitosta, koska testaamani tuntui olevan ihan joka suhteessa oikein hyvä peli.
Art ja Lutherien malleja testanneena ne eivät ole koskaan mulla mitenkään erottuneet joukosta puolesta tai vastaan ja tämä on mun mielipide.
En muista olenko tuota Art & Lutherien mallia testannut, joten en lähde tuon ominaisuuksia sen kummemmin ihmettelemään.
Mutta tuon Martinin mä muistin ja siitä kerroin omat kokemukseni.
Yksi todella tärkeä asia loppuun eli miten kitara soi sen omalla elektroniikalla pelkästään:
- Jos et testannut noita vahvistettuna niin tee se, koska elektroakustiset pitää ilman muuta testata myös vahvistetulta soundiltaan, koska aika moni hyvinkin akustisesti vahvistamattomasti soiva kitara (jopa kallisikin) ei soi ns. sen kitaran luonnollisella soundilla vaan on ns. "nasaali" eli ei paras mahdollinen, asiaa vieläpä vaikeuttaa se, että osa elektroniikasta soi paremmin tiettyjen vahvistimien kanssa ja taas toisen kitaran vastaava soi paremmn toisessa.
Eli testaa tämä puoli
Muista soundissa se kaikista tärkein asia (ainakin minulle), valitse kitara joka soi parhaiten ei vahvistetusti sen omalla akustisella soundilla, tämä on siksi tärkeä asia koska ainakin minä tykkään äänittää kitaran soundia myös ulkoisilla mikeillä ja ottaa juurikin se kitaran oma luonnollinen ja paras soundi talteen ja jos se kitara soi huonosti niin totta kait se talteen otettu soundi ei ole paras mahdollinen, toki sitä voi yrittää sitten elektronisesti korjata.
Mulla on tapana äänittää kitaran äänet käyttäen paria ulkoista mikkiä sekä kitaran omalla elektroniikalla ja näiden soundia sekoittamalla, tuloksena on aika uskomattoman nättiä soundia, jossa on mukana se tärkeä kitaran oma soundi :-)
Sorry että pistin näin pitkää viestiä mutta ehkä siinä oli jotain sellaista josta kenties on apua valintaasi.
PappaSFin | |
Tuota soololoven tarpeellisuutta kandee miettiä kanssa. Itse luulin sitä tarvitsevani kun ekaa akustistani ostattelin, mutta käytössä se paljastui täysin turhaksi ominaisuudeksi. Huonontaa mahdollisesti saundia vaan.
Tossa hintaluokassa miettisin vaikkapa Ibanezin ja Yamahan kokopuisia kitaroita noiden sijaan, uutena siis. Käytetty on varmasti parempi vaihtoehto: ei tartte tehdä niin monia kompromisseja. | |
art&luthierit vaikuttais olevan aika hinta/laatusuhteisia kunhan hankkii oikeasta paikasta,
itse ostin pari vuotta sitten tollasen perus a&t kun oli tarjouksessa fasulla ja tykkäsin saundista enemmän kuin muista saman hintaluokan peleistä mitä äkkiseltään hyllystä löytyi.
Siinä oli vissiin ovh. jotain tuon 500€ hutikoilla ja oli tarjouksessa 300€.
kotona sitten googlettelin kyseisen mallin ja se 300€ näytti olevan thompalla ja muuallakin se oikean street-price eli aika hyvin fasu osaa hinnoitella että siellä tarjous tarkoittaa normihintaa lähinnä:=)
no, ei siin mitään hyvä peli ja eipä ole menne propellille... että voin aloittelijalle suositella jos vain saundista tykkää, siin on kuitenkin sellainen oma saundi.
-p-
mielummin vähän liikaa kuin liian vähän! | |
pekurides: art&luthierit vaikuttais olevan aika hinta/laatusuhteisia kunhan hankkii oikeasta paikasta,
itse ostin pari vuotta sitten tollasen perus a&t kun oli tarjouksessa fasulla ja tykkäsin saundista enemmän kuin muista saman hintaluokan peleistä mitä äkkiseltään hyllystä löytyi.
Siinä oli vissiin ovh. jotain tuon 500€ hutikoilla ja oli tarjouksessa 300€.
kotona sitten googlettelin kyseisen mallin ja se 300€ näytti olevan thompalla ja muuallakin se oikean street-price eli aika hyvin fasu osaa hinnoitella että siellä tarjous tarkoittaa normihintaa lähinnä:=)
no, ei siin mitään hyvä peli ja eipä ole menne propellille... että voin aloittelijalle suositella jos vain saundista tykkää, siin on kuitenkin sellainen oma saundi.
-p-
Jep, fasu osaa hinnoitella kuten muutkin suomalaiset putiikit hinnat vähintään thomannin tasolle kitaroissa ja vahvistimissa etc. Yleensä eivät kai ota myyntiin sellaista tuotetta jos eivät voi hinnassa päästä samalle metriluvuille. Pienissä tavaroissa esimerkiksi kitran varaosissa hinta voi ollapahimoillaan moninkertainen. Hereillä pitää asiakaan hinta-asioissa olle ja myyjät yleensä reagoivat myös palautteeseen myymällä tuotteen listahintaa halvemmalla jos pystyvät tai ainakin tulevat vastaan niin paljon kun pystyvät. Eli sinällää ei pöllömpää politiikkaa.
Yleensä kuitenkin homma on aina mennyt niin, että tavarat hinnoitellaan myyjäkohtaisesti ja mitä kilpailua se semmoinen olisikaan, että kaikki tavarat maksaisi juuri saman verran joka paikassa. Asiakshan saa kuitenkin itse valita missä asioi. Jos joku maksaa liikaa niin se jää hyllyyn. Vaikka itse ei niin tiedostaisikaan hintoja, niin kyllä netin hintapoliisit pitävät sen verran ääntä asiasta, että pahimmat ylilyönnit ainakin yleisimmissä tuotteissa tulee vältettyä. Sitä paitsi thomann ei ole mikään varsinaisesti halpa liike, mutta se kokonsa takia määrittelee yleisen hintatason koko eu-alueella.
Itse kerranmaksoin kaksinkertaisen hinnan fasulle jostakin tavarasta mikä olisi tompalla maksanut vain puolet ja se kyllä vähän syletti kun asian huomasin, mutta lohduttautuin sillä että sain palvelua ostoksen vastineeksi.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
