Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Nelisormimangusti: Ankarassa kuljetuksessa siitä johtosävelestä taitaa olla lähes pakko painella ylöspäin, joten tilanne, että G#:stä tullaan alas on siten teoreettinen(heh). Jos siitä nyt kuitenkin tultaisiin, niin voisi olettaa, että mieluummin tultaisiin F#:ään kuin F:ään, kun alunperinkin haluttiin välttää ylinousevaa sekuntia. Mutta se taas on alaspäinen kulku, ja alaspäisissä piti jättää korottamatta... Se, että palautettaisiin G:hen taas ei sovi ainakaan nuottiviivastologiikalla ajateltuna kategoriaan: "teoreettisesti yksi sävel alaspäin". Että voisikohan joku valaista asiaa.
 
No ei nyt ihan pelkästään teoreettinen, mutta erityistilanne kuitenkin. Mulle tulee mieleen nyt seuraavat: 1. dominanttisoinnulla tapahtuva hajasävelliike (esim. g#-f#-e tai g#-f#-g#) 2. kromaattinen vastasuuntainen liike (a-g#-g-f#...) 3. sekvenssi.
 
Eli alkuperäiseen kysymykseen vastaisin f#, toteamuksella että ylöspäinen "duurilainainen" melodinen molliasteikko on alaspäisenä harvinainen ilmiö perinteisen klasariteorian pohjana olevassa musiikissa.

Vaikka kuinka olisi paperia että muka osaisi teoriaa niin ei kummiskaan:
H-mollipiisissä (Vanha swingi) kertsin lopussa ja kodassa on sointukierto
Hm7 - E7 - G7 - F#7 - Hm.
 
F#7 on dominantti Hm:lle, G7 on varmaan (?) tritonuskorvaus C#7:lle eli sijaisvälidominantti F#7:lle eli sV/V mutta mikä tuo E7 on funktionaalisessa sointuanalyysissä?
 
Edit: Voisko se olla VII asteen relatiivisen dominantin A#7 tritonuskorvaus?
Jos niin miten tolppa-analyysissä merkitään?
sVr/III?

Janus:
Im7-IV7-sV7/V-V7-Im
 
(Koska modaalinen muuntelu ja lainailu, ilman varsinaista modulaatiota/tonikisaatiota, on pop/rock/jazz-ympyröissä yleisempää kuin "klasarissa", ei ole mitenkään väärin merkitä tolppa-analyysiin selkeyden vuoksi pienellä m-kirjaimella mollisointuja.)
 
Kiitti! Vielä kerran ettei jää liian lyhyeksi: Kiitos
 
Edit: Kyllä sun tulkinta ilmeisen oikea oli kun mun maikkakin oli samaa mieltä:-)
Eiks klasaritapa oo merkitä pienillä tolpilla mollisoinnut ja suurilla duurisoinnut mutta tuo sun tapasi miellyttää mua kyllä enemmän.

baron:
..Eiks klasaritapa oo merkitä pienillä tolpilla mollisoinnut ja suurilla duurisoinnut mutta tuo sun tapasi miellyttää mua kyllä enemmän.
 
Myös nuottikirjoitusta käytetään, jolloin on kiva ja havainnollista seurata äänenkuljetusta.
Kirjoitapa nuo soinnut nuotteihin tarkempaa analyysiä tehdäksesi : )
 
E: No juu, bändisoitossa ei ehkä niin oleellista.

EP: Myös nuottikirjoitusta käytetään, jolloin on kiva ja havainnollista seurata äänenkuljetusta.
Kirjoitapa nuo soinnut nuotteihin tarkempaa analyysiä tehdäksesi : )
 
E: No juu, bändisoitossa ei ehkä niin oleellista.
 
Mä tykkään tehdä tolppa-analyysiä koska sillä hahmottaa (mikäli:-) mitä piisissä tapahtuu ja sen perusteella on helppo löytää asteikot joita voi käyttää sooloissa.
Aluksi mä kuvittelin että se oli vain teoriamaikkojen vittuilua mutta nykyään teen sitä ihan vapaaehtoisesti kuvitellen että siitä on oikeasti hyötyä.

baron: Kiitti! Vielä kerran ettei jää liian lyhyeksi: Kiitos
 
Edit: Kyllä sun tulkinta ilmeisen oikea oli kun mun maikkakin oli samaa mieltä:-)
Eiks klasaritapa oo merkitä pienillä tolpilla mollisoinnut ja suurilla duurisoinnut mutta tuo sun tapasi miellyttää mua kyllä enemmän.
 
Ei kestä, kiva kuulla että oli avuksi. Toi tapa ei ole tosiaan mun keksimä (ja erilaisia tapoja tolppa-analyysiin on kirjasta riippuen vaikka miten, mm. just toi pienillä tolpilla mollisoinnut à la I-ii-iii-IV-V-...), vaan jouduin lunttaamaan sen Tabellin kirjasta. Nykyisellään ei niin paljoa tule tehtyä tolppa-analyysia "valmiiksi asti", pitäisi verestää omiakin taitoja sen osalta.

Viittisikö joku sanoa näiden sointujen perusteella, mikä sävellaji on kyseessä seuraavassa pätkässä (F# vai E-duuri?). Näyte on siis osa Rushin Hemispheresistä. Kiitos!
 
E A F#
Apollo was astonished
 
D5 A7 B5 A/C# B5 A7 D7
Dionysus thought me mad
 
E A F#
But they heard my story further
 
D5 A7 B5 A/C# B5 A7 D7
And they wondered, and were sad
 
E A F#
Looking down from Olympus
 
D5 A7 B5 A/C# B5 A7 D7
On a world of doubt and fear
 
E A F#
It's surface splintered into
 
D5 A7 B5 A/C# B5 A7 D5 -----> continue pattern through guitar solo:
Sorry hemisphere

Newsted85: Viittisikö joku sanoa näiden sointujen perusteella, mikä sävellaji on kyseessä seuraavassa pätkässä (F# vai E-duuri?). Näyte on siis osa Rushin Hemispheresistä. Kiitos!
 
veikkaan A-duuria

Ei pysyttele yhdessä sävellajissa. A-duurikeskeistä näyttäis olevan mutta sisältää sitten erinäisiä sointuja jotka eivät löydy A-duurista. Jos sun pitää päättää nuotinnokseen joku sävellajin etumerkintä, sitten A-duuri vois olla paras vaihtari, tai sitten kirjoittaa vaan ilman etumerkintää.

JAV: veikkaan A-duuria
 
Kiitos samoin, en vaan kehdannut vastata kun kysyjä ehdotti paria muuta:-)

Kiitokset avusta! Itsekin ajattelin ensin A-duuria, mutta jostain syystä päädyin toisiin mietteisiin...

Mä sanoisin kanssa A-duuri. E-sointu ei hahmotu toonikaksi, F# on lainasointu, ja liikkuvampi riffi tuntuisi "tähtäävän" A-duurille.
 
EDIT: Kappale piti metsästää ja tuo kohta kuunnella ihan ajatuksen kanssa. Kaikista sointuprogressioista ei sellaisenaan (edelleenkään) voi päätellä kirjainrivinä, missä laatikossa mennään ja miten se olisi järkevä kirjoittaa. Melodia ja sointujen rytmiikka vaikuttavat paljon!

Piti itselläkin kuunnella toi biisi ja olipa vain kova ralli! A-duuriksi vieläkin kirjottaisin, kun toi laulumelodiakin menee puhtaasti A-duuri asteikossa ja soinnut hahmottuu siinä parhaiten.

http://tabs.ultimate-guitar.com/a/a … arlos_jobim/desafinado_ver2_crd.htm
 
Taas hakkaan päätäni seinään: Jobimin Desafinadossa, jos soitetaan F-duurissa niin A-osan 15 tahdissa on sointu Gbmaj7.
Mikä se on harmonia/sointu/tolppa-analyysissä?
Mä en mitään F-duuriin liittyvää saa toimimaan.
Harmonisen duurin kuudes, lydian aug #2 menee lähelle mutta ei kohdalle.
 
Onko siihen pakko pistää sävellajin muutos, des-duuri niin neljäs aste Gb-lyydinen tai ges-duuri niin ensimmäinen aste Gb-jooninen vai mitä?
 
Ipaneman tytön B-osakin alkaa samalla soinnulla ja siitä täällä joskus keskusteltiin ja ratkaistiinkin mutta en muista miten?

Gbmaj7 on fryyginen laina, eli F fryygisestä lainattu sointu. Skaala on lyydinen.

Dr Dominant: Gbmaj7 on fryyginen laina, eli F fryygisestä lainattu sointu. Skaala on lyydinen.
 
F-fryyginen on des-duurin kolmas moodi
Ges:istä alkava siis neljäs eli lyydinen
Eli onko se tolppa-analyysissä Db: IV ????

baron: F-fryyginen on des-duurin kolmas moodi
Ges:istä alkava siis neljäs eli lyydinen
Eli onko se tolppa-analyysissä Db: IV ????
 
bII, tarkennukseks tohon voi lisätä vielä "maj7" tai kolmion/delta-merkin. Sävellaji pysyy edelleen F-pohjaisena, ei järkeä vaihtaa sävellajia analyysissakaan yhden soinnun ajaksi.
 
Ipaneman B-osa on taas toinen juttu, siinä on nouseva melodia/sointusekvenssi ja sävellaji poistuu F:stä heti osan alussa - kokeile reharmonisoida B-osa niin, että ensimmäinen sointu olisi Ebm9.

Janus: Ipaneman B-osa on taas toinen juttu, siinä on nouseva melodia/sointusekvenssi ja sävellaji poistuu F:stä heti osan alussa - kokeile reharmonisoida B-osa niin, että ensimmäinen sointu olisi Ebm9.
 
Ebm9/Gb??
Onko siinä sitten sävellajivaihdos des-duuriin ja sointu Db:IIm7???? ja asteikko doorinen?
Seuraava sointu Cb7 olisi sitten bVII ja asteikko overtone?

baron: Ebm9/Gb??
Onko siinä sitten sävellajivaihdos des-duuriin ja sointu Db:IIm7???? ja asteikko doorinen?
Seuraava sointu Cb7 olisi sitten bVII ja asteikko overtone?
 
Joo, mä itse analysoisin Ipaneman B-osan noin. Orggissointuhan on Gbmaj7, hence:
 
(Db:) IV-rV/bIII- (E:) II-rV/bIII - (F:) II-rV/bIII-III-V/II-II-sV
 
Neljännen D7-soinnun voi toki analysoida myös jo F-duuriin kuuluvaksi (V/II) - itse soitan tossa kohtaa joko D-overtonen, D-altin tai jotain ihan muuta (todennäköisesti useasti väärin) fiiliksestä riippuen. Dominantilla voi olla tuosta B-osasta eri näkemys ;)