Yleistä keskustelua musiikista ›

jazzmies: Kerro käsityksesi siitä, mikä on paras metalliyhtye kautta aikain ja millä perustein!
 
Itsepäisyyspäivän kunniaksi madallan rimaa ja aloitan:
 
1) Pantera: groove metallin kantaisä. Tsekkaa: Far Beyond Driven ja pari sitä edeltänyttä.
2) At The Gates: Altidens bästa av Göteborg. Tsekkaa: Slaughter of the Soul
3) Carcass: yksi death metalin pioneereista ja uudistajista. Tsekkaa: Heartwork
4) Emperor: black metalia sieltä vähiten nolosta päädystä. Sinfoniaa, monikerroksista syntikka- ja kitaraharmoniaa. Tsekkaa: Anthems to the Welkin at Dusk
 
Oikeastihan näiden valinta on aika satunnaista ja aikasidonnaista; satuin innostumaan kyseisistä bändeistä herkkinä sisäerityksen kehittymisen vuosina. Mutta silti nämä ovat absoluuttisesti parhaat metalliyhtyeet kautta aikojen, kovin subjektiivisesti valittuna tosin.

Tähän joku "järkeen" perustuva tyrmäys yllä mainituille ja jokin vaihtoehtobändi plus perustelu miksi se on parmpaa taidetta... -.- esim enemmän dim -sointuja...

jazzmies: Kerro käsityksesi siitä, mikä on paras metalliyhtye kautta aikain ja millä perustein!
 
Ei ole tarvetta määritellä pelkästään yhtä, liikaa "parhaita" :)
 
Mutta jos pakko olisi vain yksi valita niin Pantera, ei edes tarvitse perusteita

beliel: Oikeastihan näiden valinta on aika satunnaista ja aikasidonnaista;
 
Kovin on relativistista.
 
satuin innostumaan kyseisistä bändeistä herkkinä sisäerityksen kehittymisen vuosina
 
Perustelu ei ole kovin universaali.
 
Mutta silti nämä ovat absoluuttisesti parhaat metalliyhtyeet kautta aikojen, kovin subjektiivisesti valittuna tosin.
 
Tämä on ristiriitaista. Suosittelen tämän ketjun avauspostauksen lukemista.

kylläpäs mennään ytimiin...velipesonen on totaalisen eksynyt alkup. aiheesta ja jämähtänyt omaan erinomaisuuteensa. Herää pesonen!

velipesonen: Kovin on relativistista.
 
Suosittelen tutustumaan. Noilta levyiltä vaan ei löydy huonoja biisejä, kuten Beatlesin jokaiselta levyltä, mutta kuuntele väliin vaikka Sir Mr Tafia.
 
Perustelu ei ole kovin universaali.
 
Ihanko totta? Taidat olla fiksu kaveri.
 
Tämä on ristiriitaista. Suosittelen tämän ketjun avauspostauksen lukemista.
 
Ad hominem -syytökset trollilta on ristiriitaista. Ajattelin siksi että arvostat samaa tyyliä. Ole hyvä.

Jos kerran Veliltä löytyy sitä tietoutta hevistä, niin tässähän voisi jopa puhua ihan aiheestakin. Mites maistuivat At The Gates ja kumppanit?
 
Kokonaisen genren, varsinkin näin laajan dumaaminen ei oikein toimi, paitsi konsevatiivijäärän provona.

Jos velipesoselta löytyisi "hevituntemusta" niin olisi varmaan osannut kirjoittaa aloitusviestiin thrash metalin oikein. Kahdesti toistuneena ei mene kirjoitusvirheestä.

Tässä keskustelussa on viime päivinä käynyt niin, että useimmilla on tarve rakentaa jonkinlainen rintama kysymyksen "onko kaikki hevi huonoa" mukaan ja sitten seistä tämän rintaman toisella puolella. Rintamalinjan rakentaminen ehkäisee keskustelua asioista aina ja kaikkialla.
 
Ja aivan kuin ei tällaisessa olisi kylliksi, koko kysymys itsessään on näiden henkilöiden keksintöä, se ei sisälly esimerkiksi minun kommentteihini avaajan ominaisuudessa.

beliel: Itsepäisyyspäivän kunniaksi madallan rimaa ja aloitan:
 
1) Pantera: groove metallin kantaisä. Tsekkaa: Far Beyond Driven ja pari sitä edeltänyttä.
2) At The Gates: Altidens bästa av Göteborg. Tsekkaa: Slaughter of the Soul
3) Carcass: yksi death metalin pioneereista ja uudistajista. Tsekkaa: Heartwork
4) Emperor: black metalia sieltä vähiten nolosta päädystä. Sinfoniaa, monikerroksista syntikka- ja kitaraharmoniaa. Tsekkaa: Anthems to the Welkin at Dusk
 
Voisihan nämä kuunnella vaikka kokonaan lähipäivien lenkeillä. Pintapuolisesti kuunneltuna kaikki nämä ovat mielestäni täyttä sontaa, vajaata musiikkia, tyhmääkin tyhmempää metallia. Mutta katsotaan, kun tiukka analyysi tulee.

Barfunkel: Ongelmana tuossa on se, että yleensä se kaikkein tunnetuin genren bändi on myös usein aika huono tai ainakin vesitetty versio.
 
Tätä en kyllä ymmärrä. Mun mielestä tuo ei ole yksinkertaisesti mahdollista. Mut se siitä...

jazzmies: Voisihan nämä kuunnella vaikka kokonaan lähipäivien lenkeillä.
 
Kuuntele sitten myös joku hyvä levy. Esim. Cult of Lunalta joku, vaikka "Eternal Kingdom".

jazzmies: Voisihan nämä kuunnella vaikka kokonaan lähipäivien lenkeillä. Pintapuolisesti kuunneltuna kaikki nämä ovat mielestäni täyttä sontaa, vajaata musiikkia, tyhmääkin tyhmempää metallia. Mutta katsotaan, kun tiukka analyysi tulee.
 
Muusikoiden.netissä jokainen muusikko on yhtä arvokas. Artistin tai kokoonpanon solvaaminen johtaa väliaikaiseen tai pysyvään kirjoituskieltoon. Perustellun mielipiteensä musiikista voi sanoa, mutta asiattomat hyökkäykset musiikin tekijöitä kohtaan ovat kokonaan kiellettyjä.

carnation: Muusikoiden.netissä jokainen muusikko on yhtä arvokas. Artistin tai kokoonpanon solvaaminen johtaa väliaikaiseen tai pysyvään kirjoituskieltoon. Perustellun mielipiteensä musiikista voi sanoa, mutta asiattomat hyökkäykset musiikin tekijöitä kohtaan ovat kokonaan kiellettyjä.
 
Tulkitsen tämän vaatimukseksi, että jazzmies esittää myöhemmässä vaiheessa perustelunsa mielipiteelleen. Mielestäni vaatimus on kohtuullinen eli jazzmiehen täytyisi perustella kohtuullisessa ajassa, sanotaanko viikon sisällä.

Oletko velipesonen sitä mieltä, ettei metallimusiikkia pitäisi ollenkaan huomioida antropologian tutkimuksissa vai ovatko lähtökohdat vain vääriä? Tunnen huonosti antropologiaa tai vastaavia humanistisia tieteitä, mutta eikö metallimusiikin suhteellisen suuri suosio oikeuta sen tutkimista kulttuurisena ilmiönä? Vai onko ongelma vain siinä, että mielestäsi metallin sisältöä tulkitaan näissä tutkimuksissa väärin?

phren: Oletko velipesonen sitä mieltä, ettei metallimusiikkia pitäisi ollenkaan huomioida antropologian tutkimuksissa vai ovatko lähtökohdat vain vääriä? Tunnen huonosti antropologiaa tai vastaavia humanistisia tieteitä, mutta eikö metallimusiikin suhteellisen suuri suosio oikeuta sen tutkimista kulttuurisena ilmiönä? Vai onko ongelma vain siinä, että mielestäsi metallin sisältöä tulkitaan näissä tutkimuksissa väärin?
 
Hyvä kysymys. Totta kai mitä tahansa ilmiötä saa ja pitääkin tutkia, myös antropologisesti. Antropologia on usein tieteenaloista edellä muita kun valotetaan ilmiöitä jotka muiden tieteenalojen piirissä ovat herkästi joko mielettömiä tai olemassaolemattomia. Hintana tästä aidosta edistyneisyydestä näyttäisi olevan paradigmojen löysyys joka käytännössä merkitsee esim. tieteen ja kaunokirjallisuuden rajan hämärtymistä tai täydellistä epätiedettä, jossa ilmiön mittaamiseen käytettävät mittatikut ja tieteellisessä viestinnässä käytettävien käsitteiden sisältö haetaan ilmiön itsensä sisäpuolelta. Sellaista voisi kutsua fanzine-tieteeksi.
 
Metal Evolution -sarjan ongelma on mainitsemistasi vaihtoehdoista jälkimmäinen. Luetellaan metallifanien uskomuksia ja se siitä. Olen tässä jo maininnut että kulttuurihistorialliselta ja taidehistorialliselta kannalta dokumentti on suunnilleen mykkä, puhumaton, ja että taiteen ja yhteiskunnan suhteita kuvaava aines on yhtä aikaa pinnallista ja vääristynyttä. Mutta antropologian näkökulmasta voisi olla tietenkin kiinnostavaa jos Sam Dunn ottaisi esiin esim. pohdinnan, onko hänen esittämänsä "metallinen evoluutio" olemukseltaan orgaaninen vai epäorgaaninen prosessi. Tämä on tähänastisten jaksojen perusteella jäänyt täysin epäselväksi.
 
Epäselvää on myös itse musiikillisen ilmiön rajaaminen. Sellaiseen ei ole nähdäkseni pyrittykään, mitä nyt välillä aprikoidaan onko tämä nyt sitä metallia vaiko eikö. Tällainen rajaaminenkaan ei olisi aivan välttämätöntä jos sarjan sisällöllinen fokus olisi todellakin hevin alakulttuurissa kaikkinensa, mikä olisi antropologian ydinaluetta, mutta fokus näyttäisi olevan itse musiikissa.
 
Epämääräisyyttä, kohdistushäiriöitä, puutteellisuutta, suoranaisia virheitä. Puheena oleva sarja ei siis todellisuudessa oikein tutki mitään.
 
Esittämäsi kysymyksen kannalta on tietenkin kiinnostavampaa kuinka paljon tämäntasoista epätutkimusta sitten esiintyy yliopistomaailmassa yleisemmin. Tässä suhteessa pitäisin ratkaisevana kysymyksenä sitä, kuinka orjallisesti tai kritiikittömästi tutkimus lainaa tehtävänasettelunsa ja käsitteensä suoraan kohteena olevasta ilmiöstä. Minä edustan sellaista mielipidettä, että tehtävänasettelun ja tieteellisten käsitteiden pitäisi olla kotoisin täydellisesti jostain muualta kuin tutkittavasta ilmiöstä. Tämä käytännössä merkitsisi, ettei tutkija saisi missään tapauksessa tyytyä ilman perusteellisia perusteluja pitämään hevimetallin fanimaailmasta tuttua ilmiön rajaamista oikeana, so. itse hevi-ilmiön sisältä nousevia luokittelullisia itsestäänselvyyksiä ei saisi missään nimessä hyväksyä.
 
Miten yleistä tämä fanzine-tiede sitten on; en tiedä mutta arvaan että gradutasolla erittäin yleistä mutta väitöstasolla puntit vähän tasoittuvat.

Oho. Telkkarissako tosiaan näytetään rokkimusaa käsittelevää ohjelmaa, joka ei täytä tohtoritasoisen tieteen tekemisen vaatimuksia? Hyvä että asiaan puututaan.

nirzin: Oho. Telkkarissako tosiaan näytetään rokkimusaa käsittelevää ohjelmaa, joka ei täytä tohtoritasoisen tieteen tekemisen vaatimuksia? Hyvä että asiaan puututaan.
 
Monet toimittajat ovat olleet suorastaan hyviä välittämään kulloinkin käsiteltävän ajankohdan ajankuvaa, vaikka heidänkään tekeleensä eivät täytä tieteellisiä kriteerejä eikä ole tarkoituskaan. Ajankuvan välittämisen hyvyys taasen merkitsee kulttuurihistoriallisen ja yhteiskunnallisen näkemyksen parahultaista oikeellisuutta, vaikka silloin automaattisesti tullaankin kysyneeksi tekijän poliittisia vaikuttimia. Esimerkiksi BBC:n toimittaja David Dimbleby on tehnyt dokumentteja taiteesta ja historiasta tavalla joka ei ole tiedettä mutta kykenee elävöittämään mielikuvia kulloisestakin ajankohdasta. Tällainen elävöittäminen ei voi olla jälkiviisautta eli historian tulkintaa nykyhetkelle tunnusomaisten näkemysten mukaan.

velipesonen: Hevin perinpohjaista tyhmyyttä kuvastaa tällä hetkellä tv:ssä pyörivä umpityhmä sarja Metal Evolution. Jos sarjan antia tarkastelee taidehistorian tai kulttuurihistorian näkökulmasta, se on ala-arvoinen, anakronistisen jälkiviisas ja omaa hölmöyttään glorifioiva, sanalla sanoen raivostuttavan typerä.
 
Minua edelleen vaivaa muutama velipesosen lähtöoletus, joista aloitusviestissä tulee esiin ensimmäinen, ja perustavanlaatuisin: jos joku tekee pinnallisen tai yleistasoisen tv-ohjelman jostain aiheesta niin millä ihmeen perusteilla tällainen luetaan itse kohteen, aiheen kuvaksi tai etenkään viaksi? Ei lainkaan vakuuttavaa.
 
Muita kysmyksiä mihin en ole löytänyt kunnollista kannanottoa:
 
1. en tiedä tarkealleen mistä velipesonen puhuu kun hän puhuu humanistisesta realtivismista. En ole varma, tarkoittaako hän suurin piirtein samaa kuin mitä ns. kulttuurirelativismilla tarkoitetaan. Koska tässä yhteydessä mainitaan myös kolumnisti Loka Laitinen, pelkään, että kyse on vain sellaisesta tarkemmin määrittelemättömästä yleisestä toisesta, syntisäkistä, pahuuden akselista, kaikesta siitä mistä itse ei tykkää, siitä, mistä Laitinen usein käyttää nimitystä punavihrevasemmisto, kukkahattutädit ja femakot. Ihan viihteellistä polemisointia, muttei kovin mitään muuta.
 
2. olettaen kuitenkin, että humanistinen relativismi viittaa kulttuurirelativismiin ja postmoderniin ihmettelen, millä kulttuurisilla perusteilla velipesonen nimenomaan metallin ja metalliin liittyvän kulttuurin liittää tähän kuvioon. Postmodernin kulttuurirelativismin keskiössä kun on, tai siis noin useimmiten yleisesti määriteltynä on, lisääntyvä individualismi ja noin yleensä se muutoin liitetään yhteiskunnallisesti ns. jälkiteolliseen/informaatioyhteiskuntaan. Metalli ei minusta mitenkään, kulttuurisesti tarkasteltuna, ole tätä parhaiten kuvaava osakulttuurinen ilmiö, vaan se syntyessään britanniassa oli silloisessa ja sikäläisessä luokkayhteiskunnassa työväenluokan musiikkia ja yhä edelleenkin nämä nyt jo vanhemman teollisen maailman piirteet ovat näkyvissä yhteisyyden, metalliveljeyden ym korostamisena samoin kuin sen perusteella että metallin suosio noin empiirisesti tarkasteluna ei liene sitä postmodernien individualistien eniten suosimaa musiikkia. Jotkut popparit/hipsterit istuisivat tähän todella paljon paremmin.
 
3. Edelliseen liittyen miksi velipesonen miettimättä lukee "luokittelun" "humanistiseen relativismiin" liittyväksi. Sehän on kovasti esimerkiksi alkumoderniin liittyvä ilmiö. Linné jne.
 
Sitten vielä ennen kuin alkaa sitä ad hominemia joka paikkaan syöttää minusta olisi syytä tunnistaa milloin todella käydään henkilöön ja milloin esitetään kritiikkiä sisällöstä. Esimerkiksi, jos joku sanoo, että kirjoittaja ei vakuuta sisällöntuntemuksellaan sen perusteella mitä esille on tuonut, niin minun käsitykseni mukaan kyse ei ole henkilökohtaisuudesta, ei, vaikka jotkut jounibackmanit viime aikoina muuta ovat markkinoineetkin.
 
E: lyhyemmin edellisen voisi edelleen ilmaista sillä, että minusta velipseosen esityksissä sotketaan eri asioita toisiinsa, luodaan yleistyksiä ja vapaalla kädellä suurehkoja perustelemattomia kaaria tavalla, jonka perusteella koko kuvio jää varsin hämäräksi, eräänlaiseksi "metallistit ovat liberaalipiipertäjiä" väitteeksi.