Kitarat: kitarakamat ›

Kaikki on hyvin mutta kyllä mulle yks stankku SG mahtuis. Oikeen vintagena kusenpolttamana cherrynä tai jonain ruskeena kun sais. Menis kai tuo fadedikin, mutta katsotaan joskus kun aika koittaa.

elwood66: Lottopäivä... rivi osuu ja välittömästi hankintaan:
Firebird V
ES 330
ES 345
Les Paul Deluxe minihumbbareilla
Les Paul Junior Bigsbyllä
SG
 
Mun ostoslistalla olis tossa kohtaa Firebird, ES-135, Flying V.

Onko nuo R-sarjat LP:t (esmes R8, R9 jne.) customshopin tekeleitä? Kovasti alkanut poltteleen josko sitä hommaisi hyvän Gibsonin tässä lähitulevaisuudessa. Paikallisessa liikkeessä testailin Classic Plus 60s -mallia ja oli kyllä tosi mukava käteen. Otelauta oli sitä baked maplea ja ei sekään huonolta tuntunut.
 
Mitäs muita malleja kannattaisi katella, jos haluaa nimenomaan tuota 60-luvun ohkasempaa kaulaprofiilia ja kevyttä painoa?

JeKo: Mitäs muita malleja kannattaisi katella, jos haluaa nimenomaan tuota 60-luvun ohkasempaa kaulaprofiilia?
 
Kaikki Classicit. Osa Standardeista.

JeKo: Onko nuo R-sarjat LP:t (esmes R8, R9 jne.) customshopin tekeleitä?
 
Kyllä ovat.
 
Paikallisessa liikkeessä testailin Classic Plus 60s -mallia ja oli kyllä tosi mukava käteen. Otelauta oli sitä baked maplea ja ei sekään huonolta tuntunut.
 
Mitäs muita malleja kannattaisi katella, jos haluaa nimenomaan tuota 60-luvun ohkasempaa kaulaprofiilia ja kevyttä painoa?
 
Itselläni on Classic Custom, joka on siis myös lämpökäsitellyllä vaahteralaudalla ja Gibson USA:n tekemä (poikkeuksena muihin Customeihin). Siinä on 60-luvun kaulaprofiili, erinomaiset '57 Classic -mikit ja mikä tärkeintä: Customin kauniit koristeet poislukien bodyn takapuolen bindauksia (mutta kukapa niitä kaipaa?).
 
Classic Customit on kevennetty sillä reikäjuustomenetelmällä, ei uusimpien kitaroiden koverruksilla. Silti omallani on noin hieman yli 4,5kg painoa, mutta toisaalta eipä tuo suuremmin haittaa kun on tätä hartiaa millä kantaakin. :) Kokeilin myös muita yksilöitä tuosta CC-sarjasta, ja siellä oli kyllä kevyempiäkin yksilöitä.

Ziggy Bubba: Meikälle kyllä yhä nappaisi se ES335, mutta tiiä sitten onko tommosesta ihan sen parin tonnin edestä iloa. Vintage burstina menis oikein kivasti.
 
Näkys mm Thomannilla olevan Gibsonin vasureita puoliakkareita aika montaakin mallia, kaikki reilusti yli 2 tonnia...mutta mutta,samaa ajattelin kuin säkin eli että kandeeko maksaa melki tonni lisää siitä että lavassa lukee Gibson? Meinaan etkös sä testannut Tokain 335 kopiota jossain Hesan liikkeessä, Musamaailmassahan noita oli?
 
Se on tämä vasurikirous tätä eli eihän noita Gibsoneita roiku ainakaan Treen suunnalla vasureina haitaksi asti, ja yksi huono kokemus ylihintaisesta vasuri Les Paulista (=15 000mk) sai mun Gibson-kuumeen laantumaan lähes täysin. Tämä tapahtui 2000-luvun taitteessa, nyt ois kiva testata jotain vasuria Gibsonia, juurikin puoliakkaria/koppakitaraa, Les Paulia en tarvi kun on sen tyyppinen hyvä kitara jo olemassa.
 
Jottei mene ihan off topic niin omistin aikanaan 2 Gibsonia, SG:n vasurin kitaran ja oikeakätisen basson, myin pois ja hommasin nämä tilalle http://muusikoiden.net/dyn/users/70123.jpg siltä osin kaikki on hyvin ja noilla tehään keikkaa edelleen ;-)
Ei vaan, basson myynti vähän kaduttaa, se oli kuitenkin jostain 70 -luvulta, ehkä sillä olisi nyt jotain arvoa vaikka itse soittimena se ei ollut mun makuun.

Jii-Gee: Mun ostoslistalla olis tossa kohtaa Firebird, ES-135, Flying V.
 
cs flygari ois ostoslistalla, muita gibsoneja välttis sen jälkeen haluaiskaan (paitsi aidon lucillen ehkä?)

Onkos kelhään kokemuksia Grace Potter Flying V:stä? Tuommonen polttelis pahasti :D

WanhaWetäjä: Näkys mm Thomannilla olevan Gibsonin vasureita puoliakkareita aika montaakin mallia, kaikki reilusti yli 2 tonnia...mutta mutta,samaa ajattelin kuin säkin eli että kandeeko maksaa melki tonni lisää siitä että lavassa lukee Gibson? Meinaan etkös sä testannut Tokain 335 kopiota jossain Hesan liikkeessä, Musamaailmassahan noita oli?
 
Juu, Stadin Musamaailmassa testailin tommosta, vaan on siitä reilu vuos ainakin aikaa. Oikein hyvä keppi se kyllä oli - ei kyllä ollut Dottia vertailukapulana, enkä ole vasurina tommosta Essiä ikuna elävänä nähnyt.
 
Pari sataa on ainakin tullut halvimman vasurin ES-335:n hinta alas viime aikoina, eli nyt se on "vain" noin 2200e. Eli ei just paljon enempi kuin vaikka LP Standard. Oikein en osaa auttaa siinä, että miten paljon Gibson on suoranaisesti parempi. Ainakaan ei tartte jälkikäteen miettiä, että "oisko se Gibson sitten ollut parempi".
 
Itelle se G-logo tuo kieltämättä pikkasen lisäarvoa fiilistä ajatellen, mutta soitan kyllä pariakin japsi-Tokaita kotosalla oikein mielellään. Kumpikin niistä on tosin Fender-osastoa, eikä hintalappu ollut noissa lähelläkään sitä uuden Dot-kopsun (1400e) summaa.

pappasfin: Meikä osti ensimmäisen Gibsoninsa vajaa kuukausi sitten.
Hommasit lespan standardin 2012, on kyllä makoisa soundinen vehje ja eikä tuntumassakaan vikaa ole vaikka noita strato tyylisiä on aikaisemmat.
 
*
 
Eikös tässä vuosimallissa ja mallissa ole puolitettavat mikit? Jos on niin kuin muistelin, miten kuvailisit soundimaalilmaa, käytettävyyttä, kohiseeko yksikelaisilla, jne.?
 
Itsekin hyppäsin Gibson Lp -touhuihin mutta bassolla. Kitara on edelleen Japsi Tokai LP, joka ollut itselle aina lähinnä erinomainen. Ikää kun tulee enemmän myös kitarapuolella aito alkaa vaan kiinnostamaan enemmän ja enemmän. Ensisijaisesti kysymykseen tulee juuri tämä 2012 standard.

Isar: *
 
Eikös tässä vuosimallissa ja mallissa ole puolitettavat mikit? Jos on niin kuin muistelin, miten kuvailisit soundimaalilmaa, käytettävyyttä, kohiseeko yksikelaisilla, jne.?
 
Itsekin hyppäsin Gibson Lp -touhuihin mutta bassolla. Kitara on edelleen Japsi Tokai LP, joka ollut itselle aina lähinnä erinomainen. Ikää kun tulee enemmän myös kitarapuolella aito alkaa vaan kiinnostamaan enemmän ja enemmän. Ensisijaisesti kysymykseen tulee juuri tämä 2012 standard.
 
Soundimaailma on monipuolinen ja taipuva, saa sitä perinteistä Gibsonin murinaa ja sitten vähän erillaisempaa puolitettuna ja oikein hyvän kuulloista, ja kun on 4 namiskassa push/pull niin variaatiota todella riittää ja mukava oli todeta mikkivalitsimen ollessa keskiasennossaan että pelkällä kaulamikin potikan ylösasennolla ja siitä pienellä käännöllä soundi taipui heti mureasta - terävämpään mureaan (jos tästä nyt mitään selvää saa mun sepustuksesta :-) ) Erittäin monipuoliset soundit.
 
Molemmat mikit saa puolitettua, kumpaisellekin on erikseen se puolitus volume potikassa vetäsemällä ylös asentoonsa, jotenka variaatiota riittä eli molemmat humpparina tai singlenä tai sitten toinen humpparina ja toinen singlenä.
 
Lisäksi kaulamikin tone nappulassakin on se ylösvetämällä saatava säätö (phase) ja tallamikin tone nappulan ylösvedolla voi ohittaa systeemiä ja syöttää tallamikkiä suoraan boostaten vaikkapa sooloissa.
 
Noilla kaikilla namiskoilla kun on tuo push/pull niin niillä saa variaatiota soundiin ihan hemmetin paljon ja ne todella vaikuttavat soundiin ja itse ainakin pidin noiden puolitetusta soundista ja tottakait siitä ei puolitetusta humpparin soundista.
 
Lukkovirittimet on hyvä homma ja jotain pientä muutosta on tuossa satulan/kaulan/lavan kulmassa jne. eli vireenpitävyys on ihan hyvällä tolalla. Kaula on se slim60 jotain ja mukava näin stratomiehellekin käteen sopiva.
 
Mä ainakin olen todella tyytyväinen ollut ostokseeni ja joka euron arvoinen on tuo mun mielestä. Yksi asia noissa on niin kuin muissakin eli kandee testata ne kaikki saman mallin kitarat, niissä kun on ihan hienoisia eroja aina yksilön mukaan.
 
Mutta pirun hieno soundinen siis tuo uusin stankku 2012 noilla uusilla ominaisuuksilla on. Eikä ole yksikelaisen kohinoita, tosin kandee testailla vaikka isoilla särövolilla jne. mutta ei ole niitä kuuluisia Fenkun singlecoili suhinoita ;-) (tosin mikeistä johtuen ne stratossa kuuluukin asiaan, näin viisaat mulle kertoo).
 
Tuosta mikkien jutusta vielä Gibsonin sivuilta lainattua (ja youtubessa ym. on kerrottu lisää tuosta).
 
"The new Les Paul Standards real surprises lurk in its upgraded pickups and extremely clever wiring and control setup.
 
A pair of BurstBucker Pro pickups, a #1 in the neck position and #2 in the bridge, follow the blueprint for Gibsons hallowed PAF humbuckers of the late 50s, but are updated with potted coils for howl-free performance at high volumes, and four-conductor wiring that allows for incredible versatility.
 
The independent volume pot for each pickup has push-pull switching to independently split the coils for single-coil tones, with hum-cancelling performance in the middle position thanks to a reverse-wound/reverse-polarity bridge pickup.
 
Pop up the neck pickups tone control for reverse-phase tones, or lift the bridge pickups tone knob to tap Gibsons new Pure Bypass setting, which routes that pickup straight through to the output jack, bypassing the volume and tone controls for a hotter, clearer sound, making it a great instant lead preset. "
 
Vaikka mä olen varsinaisesti stratomies niin voin hyvillä sydämmillä tunnustautua nyt Gibson mieheksi, on tämä mun uusin perheen jäsen niin hyvä vehje että oksat pois ja sopii jopa kouraani.
 
Voin suositella.

pappasfin:
 
Sulla on tossa niin hyvin jo tekstiä, että miten olisi artikkelin kirjoittaminen tuonne artikkeliosastolle? Uskon, että moiselle olisi kiinnostusta.

Numb: Sulla on tossa niin hyvin jo tekstiä, että miten olisi artikkelin kirjoittaminen tuonne artikkeliosastolle? Uskon, että moiselle olisi kiinnostusta.
 
Kannatetaan, oli sen verran hyviä huomioita että olisi kiinnostavaa lukea ihan pitkä artikkeli aiheesta.

Ziggy Bubba: Meikälle kyllä yhä nappaisi se ES335, mutta tiiä sitten onko tommosesta ihan sen parin tonnin edestä iloa. Vintage burstina menis oikein kivasti.
 
Onko tämä jo testattu? Ei tosin ole Vintageburst.
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=700757
 
Edit. Jahas...taiskii olla vasuri hakusessa?

Numb ja Gabe pyynnöstä tein artikkelin.
 
En kopsinut sanasta sanaa tässä topikissa olevaa mutta poimin asioita ja lisäilin juttuja artikkeliin joka nyt siis löytyy artikkeleista laitearvioista
 
http://muusikoiden.net/artikkelit/1804

pappasfinin lespa vei yöunet.. :)

Pian neljä vuotta samalla Gibsonilla soiteltu ja kaikki on hyvin. Toki sitä vois lp:n seuraksi ostaa firebirdin..

Viimein se on täälläkin kaikki hyvin.
 
Tänään hain ES-335 faded Cherryn ja hyvin istuu käteen. Eka Gibsonini. Vähän kyllä ennen tyyppausta pelkäsin, et kuinka äijän käy, kun on viimeiset vuodet tullu rutisteltua vaan telen kaulaa. Mutta hyvin se lähti ja samantien lähti skeba myös meille. Ja vappuun saakka syödään sitte kaurapuuroa, mutta hymyssä suin.

Onnittelut!