Rock, pop, alternative ›

velipesonen:
 
Asiat joista Närhi ja Isohella puhuvat ovat mielestäni täysin tosia mutta samoin kuin kasetin sisällöstä, niistä puuttuu suhteellisuus. .
 
Tosia? En ole kuullut kasettia yli 25 vuoteen, mutta mustan sieltä kuulleeni, mm että Kiss joutui lopettamaan Oulun keikkansa -83 kesken, koska hallin ympärille kokoontuneiden rukoilijoiden voima oli estänyt miehiä jatkamasta keikkaansa. Ja että Iron Maiden ajoi kolarin ja korjaamon laskuksi tuli 666 puntaa.Kovaa faktaa rokin saatanallisuudesta!
 
Olis kantsinut keskittyä rockstarbojen moraalittomuuden, ahneuden ja muun arvomaailman kritsioimiseen. Niin paitsi että kristityillä ja kirkolla on noi samat arvot...

kanisteri: Tosia? En ole kuullut kasettia yli 25 vuoteen, mutta mustan sieltä kuulleeni, mm että Kiss joutui lopettamaan Oulun keikkansa -83 kesken, koska hallin ympärille kokoontuneiden rukoilijoiden voima oli estänyt miehiä jatkamasta keikkaansa. Ja että Iron Maiden ajoi kolarin ja korjaamon laskuksi tuli 666 puntaa.Kovaa faktaa rokin saatanallisuudesta!
 
Olis kantsinut keskittyä rockstarbojen moraalittomuuden, ahneuden ja muun arvomaailman kritsioimiseen. Niin paitsi että kristityillä ja kirkolla on noi samat arvot...
 
Tarkennan: Se mitä Isohella ja Närhi puhuvat tässä YLEn uutispätkässä. Kasetilla on paljon asiavirheitä sekä outoja rinnastuksia joita voi pitää harhaanjohtamisena.
 
Ahneus on yhteiskunnassa vaikuttava arvo ja sitä kunnioittavat niin kristittyjen Jumalan kuin Saatanankin palvelijat, muiden jumalien palvelijoista puhumattakaan!

velipesonen: Asiat joista Närhi ja Isohella puhuvat ovat mielestäni täysin tosia
 
No no, ainakaan minä en oikein tiedä mitä oikeesti aattelet, senkin vanha provokaattori. :)
 
mutta samoin kuin kasetin sisällöstä, niistä puuttuu suhteellisuus.
 
Joo, ja vähän muutakin. Ja jotain siinä on taas liikaa.
 
Ei pystytä kertomaan, miten yleistä se saatananpalvonta rockmuusikoiden keskuudessa oikein on. Ei myöskään kerrota kuinka suuresti rockmusiikki altistaa saatananpalvonnalle muihin "riskitekijöihin" verrattuna.
 
Joo, tässä pitäisi olla esittää jonkinlaista tutkimusotetta. Vaikka onhan varmasti olemassa rokkimuusikoita, jotka ovat palvovinaan saakelia. Ihan siinä missä roskakuskeja tai sijoitusneuvojiakin. Tässä kuitenkin tämä toinen saarnaaja, "oiva filosofi ja todellinen ajattelija" kertoo myös, että teatterialakin on saatananpalvontaa, puhumattakaan alastomuudesta. Ja perustelut ovat tuttua tasoa: http://www.youtube.com/watch?v=_X_J3p13lW4
 
Veltto Virtanen ja tuo seurakuntamuusikko puhuvat harvinaisen asiaa. Voisi tiivistää, että yhtä lailla se saatana asuu uskonkiihkoilijan sydämessä, kuin heavymuusikonkin. Jos saatanaa on ylipäätään olemassa. Ja onhan se ainakin symbolisesti.
 
Anyway, tavallista kiihkeämmät ja "motivoituneimmat" uskonjulistajat haluavat aina porukoihinsa lisää populaa ja massaa ja tuollainen uskomattoman huonosti perustellun hyökkäyksen kohdistaminen rock-musiikkiin on vain mainontaa omille ehdottomille ja hyvin kapeakatseisille näkemyksille. Joskushan joku voi saada hyvin oudoillekin näkemyksilleen kannatusta, jos perustelut on kunnossa. Vaan tuommoiselle nauraa hevosetkin. Psykologi Veltto on oikeassa sanoessaan, että kiihkeimmät uskonnolliset vainoharhat ovat jo hyvin lähellä mielisairautta. Ja minusta lisäksi melkoista itsekeskeisyyttä sekä umpimielisyyttä. Siltikin, vaikka monien ihmisten uskossa on ainoastaan kunnioitettavia piirteitä.
 
Tavallaanhan tässä on myös jatkumoa samaan mitä esim. Lou Reed on valitellut, eli se mikä on täysin ok kaunokirjallisessa tuotteessa, on paljon vähemmän ok musiikkiäänitteellä. Jos Fjodor Dostojevski olisi hevimusiikin sanoittaja, hänet olisi julistettu jo ties miksikä paholaisen kätyriksi.
 
Kuten tiedossa, joskus muinoin 1700-1800-luvuilla jopa klassisella musiikillakin pystyit olemaan saatanan kätyri, kuten esim. Paganini. Viimeistään 1900-luvun alummalla puolella jazz ja blues olivat paheellisia ja niitä pidettiin uskonnollisen musiikin vastakohtana. Vaikkakin ainakin bluesilla oli yhtymäkohtia myös gospeliin. Sanoituksissa oli kuitenkin aiheita taikuudesta, uhkapelistä yms. riettaudesta ja pakanallisuudesta. No sitten 50-luvulla syntynyt rock'n roll ja 60-70-luvuilla syntynyt ja 80-luvulla kukoistanut heavy ovat olleet sittemmin noita uhkia ahdaskalloille. Mutta missä näkyy nykypäivänä "saatanpalvonta", onko se ahneus ja itsekkyys? Voiko saatanaa enää sitä etsivä löytää jostain musiikkityylistä? Vai onko nykyihmisten elämänkatsomus, historiantuntemus ja kaikki saatavilla oleva tieto sulkenut pois liiallisen taikauskoisuuden?
 
Tekisikö joku nykypäivityksen Jyrki Iso-HELLan eksyneitä omiin riveihinsä houkuttelevaan, mutta erittäin ontuvaan ja kömpelöön harhamanipulaatioon? Olisiko siellä enää saatanan kätyröintinä mainittuna Elton John ja homorock? Entä Iron Maidenin itsekseen pomppivat rumpukapulat ja oikeasti helvettiä tarkoittava The Eaglesin Hotel California?
 
Tsiisus sentään. :)

Cimble: (...) Mutta missä näkyy nykypäivänä "saatanpalvonta", onko se ahneus ja itsekkyys? Voiko saatanaa enää sitä etsivä löytää jostain musiikkityylistä? Vai onko nykyihmisten elämänkatsomus, historiantuntemus ja kaikki saatavilla oleva tieto sulkenut pois liiallisen taikauskoisuuden?
 
Saatananpalvonta lienee ensisijaisesti eräs uskonto, jolla on sille ominaiset uskomukset, ajatusmaailma ja tavat. Kysymys, mikä oikeastaan on saatanan palvontaa, on teologinen. Rockinvastaisen rintaman kärkihahmoille saatananpalvontaa on kaikki muu kuin heidän omat uskomuksensa ja oma elämäntapansa.
 
Etiikkaa: Meillä tupataan nykyisin ajattelemaan että rationaalis-tieteellinen (sikäli kuin tiede on rationaalista) maailmankuva on yhtä kuin HYVÄ ja kaikki muu on sitten yhtä kuin PAHA. Lestadiolaisia vastaan hyökätään mediassa siksikin, etteivät he mainosta tieteellistä maailmankuvaa! Rationaalinen ajattelu pitää sisällään häiritseviä ennakkoluuloja ja minusta on epämiellyttävää että siitä tehdään hyvyyden mitta.
 
Tekisikö joku nykypäivityksen Jyrki Iso-HELLan eksyneitä omiin riveihinsä houkuttelevaan, mutta erittäin ontuvaan ja kömpelöön harhamanipulaatioon? Olisiko siellä enää saatanan kätyröintinä mainittuna Elton John ja homorock? Entä Iron Maidenin itsekseen pomppivat rumpukapulat ja oikeasti helvettiä tarkoittava The Eaglesin Hotel California?
 
Sitähän tässä juuri kaivattaisiin. Muutenkin 80-luvun rockinvastustajien argumentaation voisi transformoida johonkin muuhun kampanjaan, esim. vessapaperin vastustamiseen.

Tässä on minun henkilökohtainen panokseni rockinvastaisen kampanjan nykytilan kohentamiseksi: http://maihinnousu.net/s/18256

velipesonen: Kuitenkin, kuten tunnettua, rock kuoli vuonna 1986, joten voisiko uskonnollisten piirien rockinvastaisella kampanjalla olla siihenkin oma osuutensa?
 
Nyt meni kyllä vuosiluku niin pieleen, että huhhuh.

Timitzii: Nyt meni kyllä vuosiluku niin pieleen, että huhhuh.
Rock kuoli 1986 tai aikaisemmin.

Stradlin: Taidat olla uusi täällä?
 
Correct.
 
Jos missasin jonkin sortin insideheiton, pahoittelen väärinkäsitystä.

Ei ollut insideheitto, rock kuoli lokakuussa 1986 synnyttyään heinäkuussa 1954. Tosin kuolinkuukauden määrittäminen on hieman vaikeampaa kuin synnyinkuukauden mutta vuosilukuun se ei vaikuta.

Timitzii: Correct.
 
Jos missasin jonkin sortin insideheiton, pahoittelen väärinkäsitystä.
 
Jäsen velipesonen on sanonut rockin kuolleen vuonna 1986. Eikä vain lyhyesti todennut asian olevan näin, vaan siitä on olemassa kokonainen helvetin pitkäveteinen ja ikävystyttävä ketju. Ihan oman mielenterveytesi kannalta suosittelen, ettet lähde kyseisen kaverin kanssa asiasta enempää vääntämään.

velipesonen: Ei ollut insideheitto, rock kuoli lokakuussa 1986 synnyttyään heinäkuussa 1954. Tosin kuolinkuukauden määrittäminen on hieman vaikeampaa kuin synnyinkuukauden mutta vuosilukuun se ei vaikuta.
 
Rock syntyi, jos vuosiluku pitää olla, 1955, kun Chuck Berryn Maybellene julkaistiin. Rock ei syntynyt vielä 1954.

Stradlin: Jäsen velipesonen on sanonut rockin kuolleen vuonna 1986. Eikä vain lyhyesti todennut asian olevan näin, vaan siitä on olemassa kokonainen helvetin pitkäveteinen ja ikävystyttävä ketju. Ihan oman mielenterveytesi kannalta suosittelen, ettet lähde kyseisen kaverin kanssa asiasta enempää vääntämään.
 
Se ketju on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen.

Number 9: Se ketju on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen.
 
Lähinnä surullinen esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun yksinäisellä ihmisellä on ihan liikaa aikaa ajatella ja liian vähän järkevää tekemistä.

Stradlin: Lähinnä surullinen esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun yksinäisellä ihmisellä on ihan liikaa aikaa ajatella ja liian vähän järkevää tekemistä.
 
Erittäin hyvin tiivistetty.

Stradlin:Eikä vain lyhyesti todennut asian olevan näin, vaan siitä on olemassa kokonainen helvetin pitkäveteinen ja ikävystyttävä ketju. Ihan oman mielenterveytesi kannalta suosittelen, ettet lähde kyseisen kaverin kanssa asiasta enempää vääntämään.
 
Juurikin mielenterveyden säilyttämisen näkökulmasta puolustan helvetin pitkäveteteisen ja tylsän (minkä tahansa) aiheen lukemista. Kevytviihdettä ja muuta helppoa höttöä on enemmän kuin tarpeeksi.
 
Eikä kaikkea tarvitse ottaa niin helvetin vakavasti, vaikka tosissaan väiteltäisiinkin.

Stradlin: Jäsen velipesonen on sanonut rockin kuolleen vuonna 1986. Eikä vain lyhyesti todennut asian olevan näin, vaan siitä on olemassa kokonainen helvetin pitkäveteinen ja ikävystyttävä ketju. Ihan oman mielenterveytesi kannalta suosittelen, ettet lähde kyseisen kaverin kanssa asiasta enempää vääntämään.
 
Kiitos kommentistasi, pidän tämän mielessä!

Number 9: Rock syntyi, jos vuosiluku pitää olla, 1955, kun Chuck Berryn Maybellene julkaistiin. Rock ei syntynyt vielä 1954.
 
Väärin. Velipesonen tietää TOTUUDEN.

Funkonaut: Väärin. Velipesonen tietää TOTUUDEN.
 
Kumarretaan TOTUUTTA sitten.
 
Tuohon aikaisempaan palatakseni, niin oikeastaan rockin syntymä oli tapahtumaketju, jossa rock-musiikki kehittyi pääpiirteiltään lopulliseen muotoon 1955 .
Tämän jälkeen kehitys huipentui vuosina 1966-1970, jonka jälkeen taso alkoi tippua.
Mielestäni tämän jälkeen tulleet minusta hyvät rock-bändit eivät varsinaisesti kehittäneet enää uutta, mutta hyvää musiikkia tekivät.
Vanhat artistit jatkoivat toki monethyvinkin laadukkaasti, mutta uudet eivät a) kehittäneet rock-musiikkia tai b) enää olleet ylipäätään rock-musiikkia.
Kyllä kehitystä tapahtui vielä jonkih verran 70-luvulla, mutta vähenevässä määrin.
Tällöin alkoi hevi-musiikin voittokulku, pitipä siitä tai ei. Ja tämä koitui rock-musiikin kohtaloksi.
Punk oli viimeinen yritys pelastaa rock, mutta se epäonnistui.
 
Grungesta yms. ei voi samana päivänä edes puhua.
 
Tietyllä tavalla rockinvastainen kampanja onnistui ja rock kuoli n. 30 vuoden kunnioitettavassa iässä.

Rock on kuollut? Siitä en tiedä, mutta joka päivä näyttää tuutista tulevan ulos parempaakin parempia levyjä lukuisilta artisteilta, joten eipä tuo "kuolema" minua haittaa. Musiikki elää.