Rock, pop, alternative ›

ramionparas: sweeeet, kelpaa!!
 
On muuten varmaan vanha uutinen tuo (viiden vuoden takaa). No, ens vuonna varmaan pukkaa Euroopan rundia jokatapauksessa.

Flash: On muuten varmaan vanha uutinen tuo (viiden vuoden takaa).
 
Vähän ihmettelinkin, että kuinkas sattuikin sama päivämäärä Helsingin keikalle kuin vuonna 2007.

On muuten aika hyvä levy tämä Music from Another Dimension! Kyllä siinä kuuluu myös jollain tavalla 70-luku. Ostin ite tupla-LP:n ja sehän on hieno! Mukana on myös cd, mutta en ole kuunnellut sitä.
 
Niin soundi on mielenkiintoinen, siinä kun ei varsinaisesti mikään korostu tai hypi silmille. Basso möyryää kivasti (ei nyt mitenkään Rushisti, mutta kuuluu kuitenkin). Sanoisin ettei ollenkaan huono levy, varmaan paras sitten Permanent Vacationin.

osoitteessa www.aerosmith.com on juuri alkamassa Aerosmithin live-keikka Bostonista, taitaa olla paikassa jossa bändi aloitti uransa.
 
Setti:
 
Walkin' The Dog
We're Movin'
Mama Kin
She Loves You A Lot
Back In The Saddle
Sweet Emotion
Walk This Way
Show Me Your Love
Train Kept A-Rollin'

Ovat kyllä aivan timanttisessa vireessä! Toivottavasti tulevat Suomeen, sillä nyt haluan ehdottomasti keikalle.
 
Huomenna pitää käydä hakemassa levy postista.

Jokapaikanapina: Bändi on hyvässä kunnossa, mutta mikä tärkeintä niin Tyler (ja Perry) laulaa todella hyvin. Kiva pikkusetti itsellekin tutuilla kulmilla.
 
Tyler on aina ollut erinomainen laulaja (ja on edelleen ,118-vuotiaana), mutta Perry laulaa kyllä yleensä livenä ihan miten sattuu. Siitä varmaan syntyy se niiden mielenkiintoinen harmonia-viba ;) Toki Perry on vuosien saatossa parantanut.
 
Hyvä rento meininki jätkillä ja maukasta soittoa. Oli pitkästä aikaa mukavaa rosoisuutta mukana. Eipä hullummin eläkeläisiltä.

Perkule, bändihän on napakassa iskussa. Rouheaa menoa papoilta. Napakka setti ja onneksi ilman niitä kammottavia hittiballadeja.
 
Uudella levylläkin vaikuttaa olevan tarpeeksi mielenkiintoista materiaalia, joten saattaa olla tsekkaamisen paikka, mikäli ulottavat turneensa tänne jossain vaiheessa.
 
Erityinen hatunnosto herra Tylerille, harvoin Metusalem-ikäisen kuulee laulavan tuolla tasolla. Bravo!

Ohhoh onkos äijät käyneet nuoruuden lähteellä:)... Brad näyttäisi vanhentuneen viime näkemästä. Harmaa tukkakin jo. Perry ja kumppanit aikas kovassa tikissä iästä huolimatta...

Onpas kyllä erinomainen levy, ei mitään siirappista balladia tai oikeastaan mitään muutakaan ärsyttävää. Perus rouheaa rokkia, hyvä!

tuli sit kuunneltua toi uus lätty niin perhana, tiukkaa rockkia..niin tiukkaa, että lähti kyl toi 3levyn versio heti tilaukseen..

Kaameita balladeja taas levy puollollaan. 14 kipaleesta balladeja on 6 kappaletta. Tell Me, What Could Have Been Love, Cant Stop Loving You, We Fall All Down, Closer ja Another Last Goodbye. Nämä ovat juuri niitä kammotuksia joita bändi on suoltanut ihan liikaa.

phiit: Onpas kyllä erinomainen levy, ei mitään siirappista balladia tai oikeastaan mitään muutakaan ärsyttävää. Perus rouheaa rokkia, hyvä!
 
Umpihullu: Kaameita balladeja taas levy puollollaan.
 
Heh, puhuuko ne samasta levystä?

StJerky: Heh, puhuuko ne samasta levystä?
 
Heh, tuli itellekki ihan sama hieman mieleen, mutta jotenkin nämä kyseiset veisut joita luettelin tuossa ylempänä ovat omasta mielestäni juuri tuota kaameeta hömppää jota inhoan Aerosmithissä. Dream Onit ovat sitten ihan eri luokkaa. Laitetaas tähän parit näytteet.
 
We All Fall Down
http://www.youtube.com/watch?v=rDZ1QzejZ78&feature=related
What Could Have Been Love
http://www.youtube.com/watch?v=NluNBLittRQ&feature=relmfu
Tell Me
http://www.youtube.com/watch?v=u1avhJwto-I&feature=relmfu
Closer
http://www.youtube.com/watch?v=u1avhJwto-I&feature=relmfu
Can't Stop Lovin' You
http://www.youtube.com/watch?v=8dOGZhm8XhU&feature=relmfu

Jännä juttu, on tää levy kuitenkin parasta mitä ovat sitten Pumpin ja Get A Gripin jälkeen saaneet aikaseksi, ei nimittäin sen jälkeen oo tullu mitään kuuntelemisen arvosta :)

Liian pitkä levy, liikaa samantyylisiä biisejä. Meiningissä ei sinänsä valittamista, mutta näistä biiseistä olisi saanut koottua kaksi tasavahvaa levyä. Ei tuo kokonaisuus oikein toimi noin pitkänä. Ekalla kuuntelulla ei jäänyt yhtään biisiä mieleen, mikä ei Aerosmithista puhuttaessa ole välttämättä positiivinen asia.
 
Mutta lisää kuunteluahan tämä vaatii. Ei vaan millään jaksaisi...

Pituus tuossa levyssä rasittaa itseäkin. Dilemma olisi ratkennut sillä, että ne höttöballadit olisi jätetty pois ja olisivat julkaisseet tiiviin rock-levyn.
 
Rokkibiisit tuolla levyllä ovat ihan toimivaa kamaa. Nuo balladit minua oksettavat (kuten ovat aina Aerosmithin kohdalla oksettaneet).
 
Lover Alot on levyn paras veto. Hamiltonin basso pumppaa todella makiasti ja meno miellyttää korvaa muutenkin.

Umpihullu: Heh, tuli itellekki ihan sama hieman mieleen, mutta jotenkin nämä kyseiset veisut joita luettelin tuossa ylempänä ovat omasta mielestäni juuri tuota kaameeta hömppää jota inhoan Aerosmithissä. Dream Onit ovat sitten ihan eri luokkaa.
 
Kyllä tällä uudella levyllä on "hetkensä", itse asiassa montakin hyvää hetkeä. Kahdeksantoista biisiä on kuitenkin "overmuch", näin DAD-kielellä...;)
 
Toisaalta Permanent Vacationin jälkeen en oikeasti ole pitemmän päälle innostunut yhdestäkään levystä, joten tämä todennäköisesti antaa esim. Pumpista ja Get The Gripistä pitäneille erilaisia fiiliksiä.
 
Pitää ilmeisesti uskoa, että Tyler on oikeasti pop-henkinen Beatles ja muut äijät Stones, näin 60-luku termeillä. Jotenkin tuo balladi-osasto on mielestäni muuttunut hyvinkin erilaiseksi, jos vertaa 70-lukuun. "Siirappinen hömppä" kuvannee fiilistäni parhaiten. Suuria tunteita ja päälle liimatun kuuloisia kertsareita. Toisaalta Tyler kuullostaa näissä biiseissä luontevalta, minä en vain näistä perusta sen enempää...
 
Tuo Bostonin markkinointi-stuntti oli varsin toimiva näyttö fyysisesti vanhentuneelta, mutta edelleen toimivalta "perinteiseltä viiden miehen rock-bändiltä". Ehkä omat muistot tuolta Commonwealth Avenuen maisemista antavat katteetonta lisäarvoa tälle suoritukselle...

Flash: Ekalla kuuntelulla ei jäänyt yhtään biisiä mieleen.
 
Out Go The Lightsissa oli ainakin jonkunlainen riffi.

Oh Yeah on kiva rollari-fiilis renkutus. Street Jesus ja Beatiful toimii myös, muuten vähän tasapaksua. Hakkaa kyllä Just Push Playn kevyesti.