Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Basistin näkökulmasta haluan vielä muistuttaa, että esim. Toivelaulukirjojen sovitukset on tarkoitettu pianisteille, vaikkakin niitä näkee tässä maassa paljon käytettävän myös bändeissä muistilappuina. Se alempi, pianon vasemmalle kädelle tarkoitettu viivasto ei yleensä sellaisenaan sovellu bändin basistin soitettavaksi, vaan basisti soittaa vain "siltä pohjalta" sointumerkkien mukaan.
 
Jos niihin sointumerkkeihin sisällytetään käännökset, ja soinnut nimetään järkevästi haluttujen pohjasävelten mukaan, on huomattavasti suurempi todennäköisyys, että basisti soittaa sovittajan toivomat sävelet. Tämä ei missään nimessä rajoita sitä, etteikö basisti voisi tilanteen mukaan myös itse vaihtaa käännöksiä tai kehitellä "herkullisia" kuvioita.
 
Yksirivisten realbook-lappujen kanssa ei myöskään ole mitään ongelmia, jos tyyli on tiedossa, ja sointumerkit e.m. tavalla kunnossa.
 
Ugh!

Bitti-Hiisi: Basistin näkökulmasta haluan vielä muistuttaa, että esim. Toivelaulukirjojen sovitukset on tarkoitettu "pianisteille"
 
Joo, kun yksin himassa soittaa niin kyllä useimmat toimii, esim Dm6 kohdalla vasemmalle kädelle on merkattu H ja Am6 kohdalle F#.
 
Mutta tylsäksi käy yksin himassa soitella toivelaulupiisejä:-)

Bitti-Hiisi:
 
..Tämä ei missään nimessä rajoita sitä, etteikö basisti voisi tilanteen mukaan myös itse vaihtaa käännöksiä tai kehitellä "herkullisia" kuvioita.
 
Yksirivisten realbook-lappujen kanssa ei myöskään ole mitään ongelmia, jos tyyli on tiedossa, ja sointumerkit e.m. tavalla kunnossa.
 
Ugh!
 
Hyvä huomio, eikä tuohon tarvittu edes sitä "etnopojua"? :D

Maikka antoi mulle läksyksi ensi tunniksi treenata II-V-I lickejä E-duurissa kun meillä on työn alla G-duuri piisi joka käväisee E-duurissa (Almost Like Being In Love)
Ajattelin että kyllähän niitä pilvin pimein löytyy kitaristien sivuilta mutta eipäs, onko niin että jazzkitaristit soittaa "oikeissä sävellajeissa"?
 
Kait sitten pitää nähdä se transponoinnin vaiva?

Luulisin että kitaristien sivuilta ei niinkään löydy kakkosvitosia, kuin rock-touhua. Kitaristit oppii kyllä soittamaan muistakin sävellajeista kuin E-duurista, ja jatsihommissa mennään kaikille ystävällisistä sävellajeista.
 
Eli ei auta kuin transponoida, hyvä puoli on se, että sekin on ihan kehittävää! :D

Zeeboo: Pillien ehdoilla joudutaan soittamaan. Myö poloset vannapiitkin... ;)
 
Kyllä rokkibändeissä pillitkin joutuu menemään kitaroiden ehdoilla:-)

baron: Kyllä rokkibändeissä pillitkin joutuu menemään kitaroiden ehdoilla:-)
 
Ja rokrok-bändit vetää amerikanvireessä (Eb-Ab-Dd...), se on pilleillekin solidaarisempi.

Janus: Ja rokrok-bändit vetää amerikanvireessä (Eb-Ab-Dd...), se on pilleillekin solidaarisempi.
 
Toi on muuten paha. Kolmas sointu ei tunnu löytyvän millään.

Mä sain joskus joltain mun maikalta kesäläksyksi lapun jossa oli varmaan parikymmentä II-V fraasia ja ne piti kesän aikana harjoitella 12 sävellajissa.
Mä treenasin vain "tavalliset" (C, F, G, Bb, Eb).
Minkä taakseen jättää sen edestään löytää:-)

Dr Dominant: Eli ei auta kuin transponoida, hyvä puoli on se, että sekin on ihan kehittävää! :D
 
Joo, kirjoittaa Finalella ja pistää sen transponoimaan:-)
 
Edit: Nyt on kymmenkunta toinen toistaan hienompaa E-duuri II/V:sta valmiina. Kuulostaa oikein hienolta kun Finale soittaa ne.
Ei enää muuta kuin itse opetella:-)

Onko teillä kokemusta effort shapeista, joista tässä kirjassa puhutaan
 
http://books.google.fi/books?id=z2p … e&q=effort%20shapes&f=false

baron: Joo, kirjoittaa Finalella ja pistää sen transponoimaan:-) ..
 
Noinhan se.. vaan ikävä toisaalta sitä aikaa kun ihan paperilla vaan..
Tuntuu, että jotain tärkeempääkin siinä jää tekemättä, ei vaan hoksaa mitä?

Mahtaako tähän olla jo vastattu, mutta olisi kysymys melodista mollia koskien. Otetaan vaikka se A-melodinen molli. Siinä siis G ja F sävelet on ylennetty mentäessä ylöspäin.
Kysymys siis on, jos siirtyy Gis tai Fis sävelestä teoreettisesti yhden sävelen alaspäin, kuuluuko siinä siirtyä puolisävelaskelta siihen korottamattomaan säveleen vai Gis:n tapauksessa F:ään ja Fis:n E:hen? Itse käsittäisin tällä hetkellä että "oikeaoppinen" tapa olisi jälkimmäinen, koska siinä siirrytään skaalan 7.:stä sävelestä 6.:een ja 6:sta 5:teen. Luulo kuitenkaan ole tiedon väärti, jotenka tiedustelen asiaa.

L3fti: Mahtaako tähän olla jo vastattu, mutta olisi kysymys melodista mollia koskien. Otetaan vaikka se A-melodinen molli. Siinä siis G ja F sävelet on ylennetty mentäessä ylöspäin.
Kysymys siis on, jos siirtyy Gis tai Fis sävelestä teoreettisesti yhden sävelen alaspäin, kuuluuko siinä siirtyä puolisävelaskelta siihen korottamattomaan säveleen vai Gis:n tapauksessa F:ään ja Fis:n E:hen? Itse käsittäisin tällä hetkellä että "oikeaoppinen" tapa olisi jälkimmäinen, koska siinä siirrytään skaalan 7.:stä sävelestä 6.:een ja 6:sta 5:teen. Luulo kuitenkaan ole tiedon väärti, jotenka tiedustelen asiaa.
 
Ei tuossa kannata mitään "oikeaoppista" tapaa miettiä. Melodisen mollin (eli mollisävellajin yleensäkin) voi ajatella pikemminkin sävelvarastona, johon kuuluu yhdeksän säveltä. A-mollin tapauksessa a-h-c-d-e-f-fis-g-gis.

L3fti: Mahtaako tähän olla jo vastattu, mutta olisi kysymys melodista mollia koskien. Otetaan vaikka se A-melodinen molli. Siinä siis G ja F sävelet on ylennetty mentäessä ylöspäin.
Kysymys siis on, jos siirtyy Gis tai Fis sävelestä teoreettisesti yhden sävelen alaspäin, kuuluuko siinä siirtyä puolisävelaskelta siihen korottamattomaan säveleen vai Gis:n tapauksessa F:ään ja Fis:n E:hen? Itse käsittäisin tällä hetkellä että "oikeaoppinen" tapa olisi jälkimmäinen, koska siinä siirrytään skaalan 7.:stä sävelestä 6.:een ja 6:sta 5:teen. Luulo kuitenkaan ole tiedon väärti, jotenka tiedustelen asiaa.
 
Mitään ei "kuulu" tehdä. Ei musiikkia voi säveltää väärin.

wavelength: Mitään ei "kuulu" tehdä. Ei musiikkia voi säveltää väärin.
 
Kysymys varmaan koski musiikin teoriaa eikä säveltämistä. Säveltäköön kukin miten huvittaa.
 
Teorian kannalta joissain tyyleissä on ankariakin sääntöjä tekemisen vapauteen liittyen. Tämä kysymys vaikuttaa klasarilta, koska jatsissa tiettävästi käyttävät melodista mollia molempiin suuntiin samanlaisena (6. ja 7. korotettu).
 
Itse olen miettinyt myös, että kuinka tuo pitäisi ajatella. Mukava jos joku ankarampaan satsiin perehtynyt kertoisi näkemyksensä.
 
Lainaan tuolta tosi vanhasta ketjusta:
 
Rantsu:Duuri-molli -tonaliteetissa ylöspäisen melodisen mollin 7. sävel on korotettu, koska se on ikäänkuin keinotekoinen johtosävel - ilman sitähän olisi kyse modaalisuudesta. Ylinousevan sekunnin (kielletty ankarassa äänenkuljetuksessa) välttämiseksi myös 6. sävel korotetaan.
Alaspäin tullessa ei 7. sävel ole enää johtosävel, joten sitä ei tarvitse korottaa - ei siis myöskään 6. säveltä.
 
Ankarassa kuljetuksessa siitä johtosävelestä taitaa olla lähes pakko painella ylöspäin, joten tilanne, että G#:stä tullaan alas on siten teoreettinen(heh). Jos siitä nyt kuitenkin tultaisiin, niin voisi olettaa, että mieluummin tultaisiin F#:ään kuin F:ään, kun alunperinkin haluttiin välttää ylinousevaa sekuntia. Mutta se taas on alaspäinen kulku, ja alaspäisissä piti jättää korottamatta... Se, että palautettaisiin G:hen taas ei sovi ainakaan nuottiviivastologiikalla ajateltuna kategoriaan: "teoreettisesti yksi sävel alaspäin". Että voisikohan joku valaista asiaa.

Nelisormimangusti:
 
Ankarassa kuljetuksessa siitä johtosävelestä taitaa olla lähes pakko painella ylöspäin, joten tilanne, että G#:stä tullaan alas on siten teoreettinen(heh).
 
Eikö tämä vastaa varsinaiseen kysymykseen. Ankara äänenkuljetus on eri asia kuin musiikin teoria. Ensinmainitussa mennään johtosävelestä ylöspäin, jälkimmäisessä on kirjotettu varmaan kymmeniä kirjoja siitä, minkälainen sävellaji se molli oikein onkaan.

Sergei Fallinen: Eikö tämä vastaa varsinaiseen kysymykseen. Ankara äänenkuljetus on eri asia kuin musiikin teoria. Ensinmainitussa mennään johtosävelestä ylöspäin, jälkimmäisessä on kirjotettu varmaan kymmeniä kirjoja siitä, minkälainen sävellaji se molli oikein onkaan.
 
Mennäänkö siis jälkimmäisten kirjojen mukaan G#:stä G:hen, F#:iin vai F:ään jos mennään "teoreettisesti yksi sävel alaspäin"?

Nelisormimangusti: Mennäänkö siis jälkimmäisten kirjojen mukaan G#:stä G:hen, F#:iin vai F:ään jos mennään "teoreettisesti yksi sävel alaspäin"?
 
En ole asiantuntija, mutta yksi näkemys jonka olen kuullut on juurikin tuo Haulerin pari viestiä ylempänä esittämä.