Rock, pop, alternative ›

Rodger: "Who's LP you're recording`".
 
Heh, tuskinpa ainakaan sanasta sanaan ja kirjaimesta kirjaimeen näin. ;)
 
Kiinnostavia pohdintoja tässä ketjussa kyllä. Kohta pitäisi tupsahtaa Beatles gear -kirja postiluukusta. Sittenpähän selviää, pilasivatko Fender-vahvistimet jossain vaiheessa Beatlesin soundin (okei, kai Fenkkuja käytettiin pitkin matkaa, vaikka Voxeihin bändi useimmin yhdistetäänkin). Tämä kiinnostaa minua kahdesta syystä: 1) Fenderin blonde-ajan Bandmaster on suuri aarteeni ja vanhin vahvistimeni - Beatlesit käyttivät samanlaisia alkuaikoina Hampurissa. 2) Sain viikko sitten toisenkin Fenderin, '65-vuoden Princeton Reverbin, jollaista myös arvelen Beatlesin ainakin testanneen. Kuka tietää?
 
Tykkään myös Vox-soundista hurjasti, mikä selittää ja millä perustelen itselleni sen puolen hankinnat. Sama homma Rickenbackerin kanssa, joskaan Beatlesit eivät tainneet käyttää 330-mallia, vai onko jollakulla parempaa tietoa?
 
Kitaravahvistimien lisäksi kokonaissoundiin ja sen "huononemiseen" vaikutti myös putkimiksauspöydistä transistorimallisiin siirtyminen, eikös?

Rodger: Joups, onneksi kyseessä ei ollut reality ohjelma nimeltä "Who's LP you're recording`". Kenetkö olisit ensimmäiseksi äänestänyt ulos studiosta?
 
Mutta oli aika lähellä. Ei kuvaukset ainakaan jäsenten jo valmiiks huonoja välejä parantanut.

Rodger: Harvoin, jos koskaan, kukaan on pystynyt nimeämään mitään tiettyä tallennetta tai sen osaa, jossa Pete Best soittaisi huonosti/väärin. Pete Bestin huonous rumpalina lienee lähtöisin itse "sylttytehtaalta". Ringo oli parempi rumpali Beatlesille, mutta ei mikään tekniikkataituri itsekään. Jos rumpalin vaihdossa olisi ollut kyse pelkästään teknisestä osaamisesta, niin kai silloin olisi katseltu Liverpoolia kauemmaksikin. Toisaalta kyseessä ei ollut mikään ammatilaisorkesteri, joten Ringo oli "the next best thing" -ratkaisu. Mihin? Ainakin Pete Bestin itsenäiseen menoon ja au-lapsiasiaan. Ringo ei kuitenkaan ollut "levyttänyt" rumpali, joten hänestä ei voitu hakea takuuvarmaa korvaajaa George Martinin silmissä, joten GM saa minulta synninpäästön.
 
Ihan miten vaan, minusta on vähän väärään suuntaan katsomista jos tuijotetaan ns. soittotekinistä osaamista muusikon tasoa arvioidessa koska soittotekniikkakin merkitsee yksinkertaisesti aivan kaikkea sitä millä sinä sitä soitinta kosketat ja miten. Itse rumpalina kuulen Peten ja Ringon välillä valtaisan eron enkä usko olevani kauhean epärehellinen tässä kohtaa. Musikaaliset seikat, eivät akateemiset seikat, ratkaisevat.
 
Demo Harrison: Vois teettää sellaisen "Kiitos 1963-1969"-paidan ja siihen kuva vaikka "With The Beatles"-levyn kannesta.
 
Varmuuden vuoksi voisi kuvaan liittää vielä kuvia konepistooleista ja molotovin cocktaileista, ihan noin rajarikkoisuuden hengessä.
 
Rodger: Mies, jonka nimeä ei saa mainita, puuttui varmaankin listalta ihan aiheesta.
 
Niinhän se on. Pyrin noteeraamaan käydyt keskustelut ja jos jotakuta vain ei mainita niin ei voi esiintyä listallakaan. Tosin listaukseni oli täysin hatusta vedetty, mikä lienee kaikille selvää sanomattakin.
 
Rodger: Erkki Ertama - Rest In Pease - please. Musiikkineuvos ja kaikkea, mutta hulluushan ei katso mihin se iskee. Bernard Purdie ei jäänyt sittenkään yksin. Tosin Purdie on ehkä sotkettiin tähän soppaan aikaan ihan osatta. Mutta jos tästä nyt jotain riitaa aletaan kehittämään, niin minähän sen Let It Be:n sävelsin. Se meni näin, be-bob-a-lula-shes-my-baby-be-bob-a-lula-now. :D
 
Bernard Purdien väitteet ovat suurimmaksi osaksi TÄYSIN TOSIA. Hän oikeasti dubbasi toiset rummut muutaman Hampurissa äänitetyn Beatles-raidan päälle niin että lopulliseen tulokseen jäi Pete Bestin soittamat rummut JA Purdien soittamat uudet rummut, varsin erikoinen ratkaisu siis. Uskottiin että näitä raitoja saisi tällaisella tuplarumpusysteemillä kaupaksi Amerikassa. Purdien kommentti "Ringo never played on anything" pitää siis myös paikkansa siinä hyvin rajoitetussa mielessä, ettei Ringo todellakaan soittanut niillä kappaleilla joiden päälle Purdie itse soitti. Sen sijaan Purdien väite biisien lukumäärästä, oliko se yli 40, lienee puhdasta huuhaata.
 
En tiedä kuinka poliittisesti korrektia tässä ketjussa on sanoa, että Pete Bestin originaalit rummutukset olivat vähän köpöjä.
 
Jucciz: Tykkään myös Vox-soundista hurjasti, mikä selittää ja millä perustelen itselleni sen puolen hankinnat. Sama homma Rickenbackerin kanssa, joskaan Beatlesit eivät tainneet käyttää 330-mallia, vai onko jollakulla parempaa tietoa?
 
Pikainen silmäys Andy Babiukin kirjaan ei kerro mitään 330-mallista. Mutta voisin heittää ilmaan kysymyksen, olisiko Beatlesin kannattanut hyväksyä Rickenbackerin tarjous voida käyttää Amerikassa vuonna 1964 Rickenbackerin vahvistimia? Onko kellään mitään tietoa Rickenbackerin vahvistimista ja olisivatko ne parantaneet Beatles-soundia entisestään? (tuskin mutta kysyähän aina saa)
 
Kitaravahvistimien lisäksi kokonaissoundiin ja sen "huononemiseen" vaikutti myös putkimiksauspöydistä transistorimallisiin siirtyminen, eikös?
 
Ehkä siitä jokin kireys tuli. Syvällinen vaikutus yhtyeen työskentelytapoihin ja samalla luovaan prosessiin tuli kasiraidan käyttööotosta. Neliraitakoneiden kanssa piti suunnitella ja säätää enemmän, siinä oli enemmän aivotyötä ja vähemmän pelkkää kuulonvaraista sommittelua. Monenlaisia asioita piti äänittää neliraitanauhureiden aikana samalle raidalle samalla kertaa ja äänittäjien piti olla varsinaisia jonglöörejä.

Demo Harrison: Hehehe! Ajatus Beach Boysista saksaksi ei oikein stemmaa ajatuksen tasolla...
 
Number 9: In My Room saksaksi? Ei v-tussa?
 
Saksankielinen "In My Room" löytyy ainakin Surfer Girl / Shut Down Volume 2 -albumit sisältävältä CD-levyltä, joka julkaistiin vuonna 1990. Voi olla toki YouTubessakin, en ole tarkastanut
 
Demo Harrison: Vois teettää sellaisen "Kiitos 1963-1969"-paidan ja siihen kuva vaikka "With The Beatles"-levyn kannesta.
 
Heh, tämmöinen paita olisi kieltämättä hauska! Toteuttamisen arvoinen ajatus! : )

Kuha: Geoff Emerick valitteli, että Abbey Roadin aikaan tuli transistoripöytä, josta ei saanut samanlaista "punchia" ja lämpöä kuin vanhasta putkipöydästä.
 
Minusta Abbey Road-levyn tietynlainen viileys sopii levylle.

Number 9: Minusta Abbey Road-levyn tietynlainen viileys sopii levylle.
 
Saaden sen kuulostamaan seitsemänkymmenlukuisemmalta kuin onkaan.

Jucciz: Heh, tuskinpa ainakaan sanasta sanaan ja kirjaimesta kirjaimeen näin. ;)
 
Kiinnostavia pohdintoja tässä ketjussa kyllä. Kohta pitäisi tupsahtaa Beatles gear -kirja postiluukusta. Sittenpähän selviää, pilasivatko Fender-vahvistimet jossain vaiheessa Beatlesin soundin (okei, kai Fenkkuja käytettiin pitkin matkaa, vaikka Voxeihin bändi useimmin yhdistetäänkin). Tämä kiinnostaa minua kahdesta syystä: 1) Fenderin blonde-ajan Bandmaster on suuri aarteeni ja vanhin vahvistimeni - Beatlesit käyttivät samanlaisia alkuaikoina Hampurissa. 2) Sain viikko sitten toisenkin Fenderin, '65-vuoden Princeton Reverbin, jollaista myös arvelen Beatlesin ainakin testanneen. Kuka tietää?
 
Tykkään myös Vox-soundista hurjasti, mikä selittää ja millä perustelen itselleni sen puolen hankinnat. Sama homma Rickenbackerin kanssa, joskaan Beatlesit eivät tainneet käyttää 330-mallia, vai onko jollakulla parempaa tietoa?
 
Kitaravahvistimien lisäksi kokonaissoundiin ja sen "huononemiseen" vaikutti myös putkimiksauspöydistä transistorimallisiin siirtyminen, eikös?
 
Ei tossa ainakaan kovin montaa Bandmasteria näy:
 
http://cdn1.beatlesbible.com/wp/med … 7_indra-club-hamburg_01-580x353.jpg
 
http://www.google.fi/url?sa=t&r … =AFQjCNH73VNAji6ZhZnBHprzeSX_FAzz-Q
 
1962: The group's seven-week engagement at the Star Club started on Friday April 13th and. unlike some of the other dives, conditions were designed to eater for the bands that performed there. I be club provided a complete backline of Fender amplifiers for visiting acts to use, and photographs taken of The Beatles performing, show a complete line of cream Tolex-covered Fender amps and speaker cabinets.
Barber left and gave his equipment to Epstein. He spent some 18 months in Hamburg working for Horst Fascher as stage manager at the Star Club. While there he built another of his Coffin bass cabinets for the visiting bands to use, feeling it would work better than the Fender Bassman cabinets already there. This new Coffin cabinet was powered by one of the club's cream-coloured Fender Bassman amps.
The Beatles brought their own guitars on this trip to Hamburg, but their amplifiers stayed behind in Liverpool. Lennon and Harrison each played through the club's cream Fender Bandmaster "piggy-back" amps while McCartney used a cream Fender Bassman head with the Coffin speaker cabinet. Best, however, brought his entire Premier drum set to the Star Club.
 

 
http://www.beatlesgear.com/
 
Lennon:
 
1960: Fender Deluxe Amp
1962: Vox A.C. 15 Twin
1969: Ampeg B-15N
 
Harrison:
 
1960: Selmer Truvoice Stadium TV19T
1960: Gibson GA-40 Les paul Amplifier
1962: Vox A.C. 30/6 Twin
1964: Rickenbacker Supersonic B Series
1965: Fender Bassman White Tolex 45W head serial number BP11679
White tolex Cabinet 2 x Fender Heavy Duty 12" 8 ohm Utah speakers.
 
McCartney:
 
1959: Elpico AC-55
1960: Selmer Truvoice Stadium TV19T
1962: Quad QC II
1962: Leak TL/12 ~ Tannoy Speaker
1963: Vox T.60
1965: Fender Bassman White Tolex 45W head serial number BP11679
White tolex Cabinet 2 x Fender Heavy Duty 12" 8 ohm Utah speakers.

juici: Saaden sen kuulostamaan seitsemänkymmenlukuisemmalta kuin onkaan.
 
Musiikin alamäki alkoi...

mikäs on mielestänne Beatlesin hienoin kitarasoolo, tai listatkaa omia suossikkejanne.
 
Musta I Saw Her Standing There-biisin soolo on loistavan energinen. Biisi on yksi suosikeistani muutenkin. (Ja koko levy. Soittamisen ilo kuuluu selvästi läpi.)
 
Mr Kiten soolo on myös komea. Muistanko väärin, vai onko Paulin soittama?

Number 9: mikäs on mielestänne Beatlesin hienoin kitarasoolo, tai listatkaa omia suossikkejanne.
 
Musta I Saw Her Standing There-biisin soolo on loistavan energinen. Biisi on yksi suosikeistani muutenkin. (Ja koko levy. Soittamisen ilo kuuluu selvästi läpi.)
 
Mr Kiten soolo on myös komea. Muistanko väärin, vai onko Paulin soittama?
 
Enpä ala parasta arpomaan, kun on niin paljon hyviä. Tässä on mukavaa meininkiä kun ne vuoroon vetää:
 
http://www.youtube.com/watch?v=CgBX … mp;feature=player_detailpage#t=281s
 
ja tietenkin tässä:
 
http://www.youtube.com/watch?featur … detailpage&v=0714IbwC3HA#t=117s

Number 9: mikäs on mielestänne Beatlesin hienoin kitarasoolo, tai listatkaa omia suossikkejanne.
 
Something. Haikean kaunis. And Your Bird Can Sing kappaleen tuplakitarointi hymyilyttää joka kerta.

Flash: Something. Haikean kaunis. And Your Bird Can Sing kappaleen tuplakitarointi hymyilyttää joka kerta.
 
Nämä. Sekä Maccan järjetön soolo Taxmanissa.
 
Joop ja muuten...
Ive Just Seen a Face on loistava, aliarvostettu biisi täydellisellä kitarasoololla.

Number 9: mikäs on mielestänne Beatlesin hienoin kitarasoolo, tai listatkaa omia suossikkejanne.
 
Voidaanko Nowhere Manin kitarasooloa sanoa "sooloksi"? Ainakin hemmetin tyylikäs ja karismaattinen sisääntulo kaikessa vähäeleisyydessään. Pitkään luulin että Harrison on yksin asialla, mutta jossakin lähteessä kerrotaan että John & George soittavat siinä unisonossa, kumpikin tuolloin upouusilla stratoillaan.
 
Muistui vähän randomisti mieleen tälläinen alkutaipaleen levytys kuin Till There Was You, jossa Harrison soittaa hienon ja aika kimurantinkin kuuloisen soolon nylonkielisellä kitaralla.

Number 9: Mr Kiten soolo on myös komea. Muistanko väärin, vai onko Paulin soittama?
 
Taisi olla Paulin soittama soolo, akustisella. Joku ihmeellinen käsittely sille soololle vielä tehtiin studiossa, että äänet soivat staccatomaisesti enkä itse heti sitä kitaraksi meinannut tunnistaakaan.

Demo Harrison: Voidaanko Nowhere Manin kitarasooloa sanoa "sooloksi"? Ainakin hemmetin tyylikäs ja karismaattinen sisääntulo kaikessa vähäeleisyydessään. Pitkään luulin että Harrison on yksin asialla, mutta jossakin lähteessä kerrotaan että John & George soittavat siinä unisonossa, kumpikin tuolloin upouusilla stratoillaan.
 
Muistui vähän randomisti mieleen tälläinen alkutaipaleen levytys kuin Till There Was You, jossa Harrison soittaa hienon ja aika kimurantinkin kuuloisen soolon nylonkielisellä kitaralla.
 
Joo. Nääkin on kovia. Löytyyköhän yhtään huonoa sooloa? Tuskin.

Number 9: mikäs on mielestänne Beatlesin hienoin kitarasoolo, tai listatkaa omia suossikkejanne.
 
The Endin soolo on kyllä loistava.

juici: Saaden sen kuulostamaan seitsemänkymmenlukuisemmalta kuin onkaan.
 
No, sehän tehtiin 60-luvun päättymisen jälkeen, helmi-elokuussa 1969.
 
Number 9: mikäs on mielestänne Beatlesin hienoin kitarasoolo, tai listatkaa omia suosikkejanne.
 
Hyviä on tosiaankin paljon kuten Big Papa totesi mutta meikäläisen makutottumuksiin sopivat hienosti Paulin soolot Taxmanissa ja Good Morningissa takaperoiset soolot I'm Only Sleepingissä ja Tomorrow Never Knowsissa, Cläpän soolo While My Guitar Gently Weepsissä, Henkan soolo Sgt. Pepppers'...

velipesonen: No, sehän tehtiin 60-luvun päättymisen jälkeen, helmi-elokuussa 1969.
 

 
Hyviä on tosiaankin paljon kuten Big Papa totesi mutta meikäläisen makutottumuksiin sopivat hienosti Paulin soolot Taxmanissa ja Good Morningissa takaperoiset soolot I'm Only Sleepingissä ja Tomorrow Never Knowsissa, Cläpän soolo While My Guitar Gently Weepsissä, Henkan soolo Sgt. Pepppers'...
 
Jep, tossa on aika kattavasti kerätty myös:
 
http://www.youtube.com/watch?v=phrULdJBAWs
 
Ja soolova:
 
http://www.youtube.com/watch?v=uKlb7EtxRiw
 
http://www.youtube.com/watch?v=91mesKVQAdM&feature=relmfu
 
http://www.youtube.com/watch?v=1y82qNnuJxY&feature=relmfu

Rodger:Harrison taisi olla aktiivisin osapuoli rumpalin valinnassa. Häneltä vedettiin Liverpoolissa silmäkin mustaksi asian tiimoilta. John ja Paul olivat alkuaikoina kuin paita & perse. Pete Best vanhimpana meni omia menojaan. Pikku-Yrjö jäi Hampurissa yksin ja ystävystyi naapuribändin rumpalin kanssa. Sitten yksi asia johti toiseen... :) ja Ringo just happened to stand in. En nyt viittaa mihinkään homo-eroottiseen, vaan jammailun "ihmeelliseen taikaan". "Hiljainen Beatle" George on loppujen lopuksi ollut musiikillisesti ulospäin suuntautunein bändistä kaikkina aikoina. Kulminaatiopisteenä oli Eric Claptonin soolo While My Guitar Gently Weeps -biisillä. George oli aina yrittänyt tuoda ulkopuolisia mukaan murtaakseen Lennon-McCartneyn valta-akselin tai skisman, mistä viimeinen osoitus oli Billy Prestonin kutsuminen Get Back -helvettiin. Travellin' Wilburies jäi viimeiseksi todisteeksi siitä, mihin John ja Paul eivät koskaan kyenneet.
 
Voi olla, että olet oikeilla jäljillä tuossa asiassa.
Georgeahan hatutti Beatlesin uran aikana, kun hänen oli vaikea saada sävellyksiään Beatlesin levyille ohi Lennon/McCartney-sävellysten.
 
Tuli mieleen tuosta ulkopuolisten muusikkojen käyttämisestä / olemisesta Beatlesin levyillä, että Paulin tekemällä biisillä "Yesterday" vuonna 1965 ei ollut mukana ketään muuta Beatles-yhtyeen jäsentä. Levyllähän soittaa Paulin ohella neljä yhtyeen ulkopuolista jousisoittajaa.
"Yesterday" taisi olla ensimmäinen Beatlesin biisi, jolla on mukana yhtyeen ulkopuolisia muusikoita - jollen nyt väärin muista (?)
 
Samoin seuraavana vuonna Paulin tekemällä biisillä "Eleanor Rigby" soittaa yhtyeen kahdeksan ulkopuolista muusikkoa. Lennon ja Harrison toimivat levyllä ainoastaan taustavokalisteina.