Puhaltimet ›

Hekku56: jatkan vielä vanhaa juttua. Soitin ennen foniin tarttumista huilua ja nokkahuiluja. Sopraano ja tenorinokkahuiluissa kun kaikki aukot ovat kiinni, soi C, alttonokkahuilussa F eli joutuu opettelemaan toisen sormituksen. Ensin ajattelin, että juttu sotkee koko homman mutta se olikin yllättävän helppoa ja lisäksi sai ilmaiseksi tavan vaihtaa sävellajia. Pystyn soittamaan nokkahuiluilla ja poikkihuilulla samoista nuoteista kahdessa eri sävellajissa. Esim A-molli ja E-molli. Kun rupesin soittamaan fonia, luulin että tenori ja altto suhtautuvat toisiin kuten nokkahuilut ja yllätyin kun näin ei ollutkaan, kummallekin kirjoitetaan omat pahvinsa ja nuottien mukaan soitettuna mennään samoilla sormituksilla. Kun fonisti joutuu kuitenkin joskus transponoimaan pykälän ylöspäin, käytössäni on melko helposti 4 sävellajia. Tämä oma juttuni on tietysti soveliain kun soitan yksin. Muiden soittimien ymmärtämisestä ei kuitenkaan ola haittaa.
 
Mulla oli fonin ja klaran kanssa alkuun samanlaisia juttuja käytössä. Foneissa tiesin mistä näppäimestä mikäkin käyttämäni sävellaji alkoi soivan vireen mukaan. Kun hommasin klaran, hoksasin että sen alarekisteri menin alttofonin tapaan ja kakkosrekisteri tenorin. Mutta kun aloin ottaa klaratunteja, oli pakko keskittyä kirjoitettuun vireeseen. Kaikki mitä opettaja sanoi meni sen mukaan.
 
Aloittelijat, varsinkin ne jotka eivät ota tunteja, kokevat transponoinnin hankaluudeksi. Pienellä harjoituksella pystyy ihan hyvin käsittämään soittimen transponoinnin mukaan, ja sen lisäksi vaikka muistamaan mistä nappulasta mikäkin soiva sävellaji alkaa.
 
PS. Olen soitellut alttonokkahuilua mutta en nuoteista, joten mulle se on F-vireinen soitin. Soitan sillä usein g-mollista, sopraanoa ei ole mutta sillä soittaisin d-mollijutut. Samantapaista kuin sullakin, kuvittelisin.